Hallitus antoi helmikuun alussa eduskunnalle esityksen Kuntarahoituksen toiminnan kannalta keskeisen lainsäädännön eli Kuntien takauskeskuksesta annetun lain muuttamiseksi. Lakimuutoksen myötä Kuntien takauskeskus voisi taata Kuntarahoituksen sellaisen varainhankinnan, jota käytetään hyvinvointialueiden uusinvestointien rahoittamiseen. Ilman tätä muutosta Kuntarahoitus voisi rahoittaa vain kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille siirtyviä lainoja. Voisimme siis tulevaisuudessa rahoittaa myös hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien, niiden omistamien tai määräämisvallassa olevien yhteisöjen sekä liikelaitoksien uusinvestointeja. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. toukokuuta 2022.
Finanssivalvonta linjasi alkuvuonna, että hyvinvointialueiden saatavat kuuluvat valtion ja kuntien tapaan pankkien vakavaraisuussääntelyssä niin kutsuttuun nollariskiluokkaan. Tämä oli erittäin tärkeä kanta ja se asettaa hyvinvointialueet osana julkishallintoa samaan asemaan kuntien kanssa rahoituksen saatavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta. Olemme hallituksen esitykseen ja Finanssivalvonnan linjaukseen erittäin tyytyväisiä. Mikäli esitys hyväksytään eduskunnassa sellaisenaan, on sosiaali- ja terveydenhuollon investointien rahoituksen saatavuus jatkossakin turvattu kaikissa markkinaolosuhteissa. Kun investoidaan pitkällä tähtäimellä, on myös rahoituksen syytä olla pitkäaikaista. Näin rahoitusriskejä pystytään hallinnoimaan paremmin.
Kansainvälisillä pääomamarkkinoilla tekemämme pitkäjänteisen ja määrätietoisen työn ansiosta pystymme hankkimaan rahoitusta edullisesti kaikissa markkinaolosuhteissa laajalta kansainvälisten sijoittajien verkostolta. Tämä on ainutlaatuinen vahvuutemme julkisten investointien ja yleishyödyllisen asuntorakentamisen hankkeiden rahoittajana. Mahdollisuus toimia hyvinvointialueiden rahoittajana vahvistaa asemaamme myös kansainvälisten sijoittajien silmissä. Suomalaista julkishallintoa tarkemmin tuntemattomille on selkeämpää, että Kuntarahoituksen rooli rahoittajana ei eroa hallinnon eri toimijoihin nähden.
Siirtymäaikana, ennen hyvinvointialueiden toiminnan aloittamista 1.1.2023, tehtäviin rahoituspäätöksiin liittyen lainsäädäntö ei ole kovin yksityiskohtainen. Muun muassa siirtymäajan päätösvaltuuksiin liittyy käytännön kysymyksiä, joita yritämme ratkoa yhdessä asiakkaidemme kanssa. Käymme näistä asioista myös vuoropuhelua Kuntaliiton kanssa, jotta ohjeistus meiltä ja Kuntaliitosta asiakkaidemme suuntaan olisi mahdollisimman yhtenevä.
Hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat toimintansa haasteellisessa tilanteessa. Väestö ikääntyy, ja vanhuspalveluiden tarve kasvaa. Lisäksi korona-aika on kasvattanut hoitovelkaa entisestään, kaikki pandemian vaikutukset eivät ole vielä edes selvillä. Myös nämä kasvavat tarpeet täytyy pystyä hoitamaan ja toimintaa tehostamaan, vaikka talous on jo valmiiksi tiukalla. Vaikeita valintoja on todennäköisesti edessä.
Myös kunnanvaltuustot ovat uuden edessä. Kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ja sosiaali- ja terveydenhuollon menot ja tulot poistuvat kunnilta, kuntien rahoituspohja muuttuu merkittävästi. Monet elinvoimaiset, vahvan veropohjan kunnat ovat aiempaa riippuvaisempia valtion rahoituksesta. Tämä heikentää kuntien omaa päätösvaltaa ja sillä voi olla vaikutuksia rohkeuteen ja kykyyn investoida tulevaisuuteen. Aika näyttää, mitä vaikutuksia sote-uudistuksella on julkiseen talouteen ja kuntien mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.
Mari Tyster ja Esa Kallio
Tyster on Kuntarahoituksen Lakiasiat ja viestintä -toiminnon johtaja, toimitusjohtajan sijainen sekä johtoryhmän jäsen, Kallio Kuntarahoituksen toimitusjohtaja.