Miten Kontiolahden kunnalla menee?
“Aika hyvin, on mennyt jo pitkään. Kontiolahti on Itä-Suomen poikkeuskunta, meillä väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosikymmenen puoliväliin asti. Sen jälkeen kasvu on tasaantunut. Myös taloudellisesti tilanne on vakaa. Viime vuonna tehtiin ennätystulos, yli viisi miljoonaa plussaa. Valtion koronatuet olivat isossa roolissa, mutta myös menot alittuivat.”
Mistä kunnan nopea kasvu on johtunut, ja mikä sai sen taittumaan?
”Kontiolahden luonnollinen väestönkasvu on pitkään ollut plussan puolella, parhaimmillaan tänne on syntynyt yli 200 lasta vuodessa. Nyt syntyvyys on vakiintunut 150 kieppeille. Muutama vuosi sitten kunnan muuttoliike painui pakkasen puolelle, tämä on ollut isoin tekijä kasvun tasaantumisessa. Pohjois-Karjalan maakunta on harventunut reunoilta lähtien, ja nyt nuo purot alkavat tyrehtyä.”
Miltä kunnan väestönkehitys näyttää tulevina vuosina?
”Varmaan aika tasaisella tasolla pysytään, ehkä maltillisessa nousussa. Henkisesti pieni kasvu olisi kyllä tärkeää. Pitää kuitenkin muistaa, että Pohjois-Karjalassa väki vähenee noin tuhannella hengellä vuosittain. Voiko yksi kunta pistää tälle kehitykselle kampoihin?
Nähtäväksi jää, miten korona vaikuttaa väestönkehitykseen. Viime vuonna Kontiolahden kaltaiset kehyskunnat saivat tuulta purjeisiinsa, täälläkin muuttoliike oli enää hieman miinuksella. Lisääntynyt etätyö tuo uusia mahdollisuuksia koko maakunnalle, mutta yksin siihen ei voida nojata. Joensuun kehitys määrittää koko Pohjois-Karjalan suuntaa.”
Mitä uutta Kontiolahdella tapahtuu?
“Tulossa on kuntahistorian suurimmat investoinnit: Kontiolahdelle rakennetaan uusi sote-keskus kunnan omaan taseeseen sekä kaksi uutta yhtenäiskoulua. Täällä on vahva kyläkouluverkosto, johon panostetaan strategisena valintana. Vajaan 15 000 asukkaan kunnassa on kymmenen alakoulua, joiden lähelle halutaan yhä rakentaa. Lähes puolet Kontiolahden rakentamisesta tapahtuu haja-asutusalueilla.
Koulu- ja sote-hankkeiden lisäksi kaavaillaan uutta elämää varuskunta-alueelle, jolla toiminta loppui vuonna 2014. Kontiolahdella on Suomen ainoa Kansainvälisen ampumahiihtoliiton hyväksymä stadion, jossa järjestetään ampumahiihdon maailmancup- ja maailmanmestaruuskilpailuja. Normaaliaikana kisat keräävät kymmeniä tuhansia vierailijoita. Varuskunta-alue sijaitsee aivan stadionin vieressä, ja sinne suunnitellaan majoitus- ja vapaa-ajan toimintaa.”
Aloitat pian työt Riihimäen kaupunginjohtajana. Mitä oppeja tuot mukanasi Kontiolahdelta?
”Haluaisin tuoda mukanani samanlaisen avoimuuden ja luottamuksen ilmapiirin, jonka olemme täällä Kontiolahdella rakentaneet. Tänä päivänä kuntaa tai kaupunkia ei voi uskottavasti johtaa, jos ei osallista kuntalaisia, yrittäjiä ja järjestöjä toimintaan mukaan. Yhteistyön on oltava saumatonta ja tiedon liikuttava hyvin. Tiedän, että Riihimäellä tehdään paljon työtä näiden asioiden eteen. Lahdessa varttuneena itse seutu onkin jo tuttu, mutta toimintaympäristö aivan erilainen. Odotan innolla uusia haasteita, Riihimäellä on potentiaalia vaikka mihin.”
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
”Opiskelin Kuopiossa sosiologiaa, ja maisteriksi valmistumisen jälkeen pääsin työvoimatoimistoon töihin. Sieltä tie vei Niuvanniemen oikeuspsykiatriseen sairaalaan, jossa hoidin henkilöstöasioita muutaman vuoden. Ura kuntapuolella alkoi vuonna 2003 Varkaudesta, kaupungin henkilöstöpäällikkönä. Sieltä muutimme Joensuuhun, ja menin Pyhäselän kuntaan ensin talous- ja hallintojohtajaksi ja sitten kunnanjohtajaksi. Pyhäselkä liittyi Joensuuhun 2009, ja työt jatkuivat Joensuun kaupungilla suunnittelu- ja liiketoimintajohtajana ennen siirtymistä Kontiolahdelle 2013.”
Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?
”Lenkillä tulee kuunneltua paljon podcasteja ja äänikirjoja, erityisesti elämänkertoja. Netflixillekin on enemmän aikaa nyt kun lapset ovat vähän kasvaneet, kaikki illat eivät kulu harrastuskuskina. Rahapajasta tulee kohta uusi kausi, sitä voin suositella.”
Kenen kuntavaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?
”Seuraava haastateltava voisi olla Linda Leinonen, joka aloitti juuri Laukaan kunnanjohtajana. Haluaisin kuulla, miltä tuntuu aloittaa työt Jyväskylän kehyskunnassa Pohjanmaan jälkeen ja mitä Laukaa tekee, että positiivinen kehitys kunnassa jatkuu.”
JERE PENTTILÄ
Työ: Kontiolahden kunnanjohtaja, 15.3. alkaen Riihimäen kaupunginjohtaja
Koulutus: YTM, sosiologia, eMBA
Syntynyt: 1972
Kotoisin: Lahdesta
Asuu: Joensuussa, pian Riihimäellä
Lue juttusarjan aiemmat osat:
- Koronakriisi oli sairaanhoitopiirille tuplaisku
- Pirkkalassa kytee vahva usko tulevaan
- ”Kertaluontoinen kriisituki helpottaa kuntia vain hetkeksi”
- Sijainti ratkaisee – Nurmijärvellä panostetaan asukkaisiin ja elinkeinoelämän kehittämiseen
- Taloussuunnittelun uudet tuulet – Hyvinkää etsii vastauksia väestörakenteen murrokseen
Teksti: Roope Huotari
Kuva: Niina Vatanen, Kontiolahden kunta