Talousnäkymissä ristiriitaisia signaaleja, Suomen kasvu edelleen jopa miinuksella
Syksyn talousluvut ja ennustepäivitykset vahvistavat kuvaa, että Donald Trumpin tempoilevan tullipolitiikan vaikutukset maailmantalouteen ovat toistaiseksi jääneet pelättyä vähäisemmiksi. Suomessa etenkin kotimaisen kysynnän heikkous pitää kasvun edelleen alhaisella tasolla, jopa miinusmerkkisenä.
– Yritysten kyky sopeutua muuttuviin olosuhteisiin on jälleen yllättänyt positiivisesti. Samaan aikaan rahapolitiikan kevennykset sekä monien valtioiden mittavat panostukset puolustukseen ja infrastruktuuriin kiihdyttävät investointeja. Kovilla kierroksilla käyvä tekoälybuumi myös osaltaan peittää alleen talouden heikkoja kohtia, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Myönteisistä uutisista huolimatta maailmantalouden epävarmuus on pysyvästi kasvanut.
– Geopoliittinen kilvoittelu ei ole romuttamassa vain vapaakauppaa, vaan se voi laajemminkin uhata vapaan markkinatalouden perusperiaatteita. Valtiokapitalismi on vahvasti nousussa, mikä ei ole hyvä uutinen varsinkaan pienille maille, Vesala sanoo.
– Tekoälyinvestointien hurja mittakaava on puolestaan riski rahoitusmarkkinoiden vakaudelle. Vaarana on, että tekoälyyn liittyvää infraa rakennetaan nopeammin kuin yhteiskunnat oppivat hyödyntämään erilaisia tekoälysovelluksia.
Valtioiden korkeat velka-asteet lisäävät talouden haavoittuvuutta. Maailmantalouden uusien häiriöiden ja mahdollisten markkinakuplien puhkeamisen varalle tarvittaisiin nykyistä vahvempia puskureita.
Myös euroalueen talous on luovinut epävarmoissa olosuhteissa odotettua paremmin. Vuoden kolmannella neljänneksellä bkt jatkoi kasvussa, ja suhdannekuvaajat ennakoivat talouden maltillisen elpymisen jatkuvan myös lähitulevaisuudessa. Euroalueen kasvua tukee erityisesti yksityinen kulutus, mutta myös investoinnit ovat kääntyneet nousuun.
Euroopan keskuspankin mukaan talouden negatiiviset riskit ovatkin viime aikoina hieman vähentyneet.
– Markkinoilla viesti on tulkittu niin, ettei lisäkoronlaskuja todennäköisesti ole enää luvassa. Markkinahinnoittelun perusteella ohjauskorkoja alettaisiin hitaasti nostaa vuonna 2027. Markkinoiden näkemys pidemmän aikavälin keskimääräisestä korkotasosta on pysynyt melko vakaasti 2,5 prosentin tuntumassa.
Kotimaisen kulutuksen heikkous pitää Suomen talouden säästöliekillä
– Suomessa talouden kehitys on ollut kovin erilaista kuin muualla euroalueella. Investoinnit ovat meilläkin alkaneet jo elpyä, mutta kotimaisen kulutuskysynnän vaisuus on toistaiseksi estänyt talouden kestävän nousukäänteen. Alustavien arvioiden perusteella bkt edelleen hieman supistui kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä. Kyseessä olisi jo neljäs peräkkäinen miinusmerkkinen vuosineljännes, Timo Vesala sanoo.
Potentiaalia Suomenkin talouden nousukäänteelle silti on.
– Heikosta työllisyydestä huolimatta reaalinen palkkasumma kasvaa ja ensi vuonna voimaan tulevat veronalennukset osaltaan parantavat kotitalouksien ostovoimaa. Investointien käynnistyminen Euroopassa on puolestaan hyvä uutinen Suomen teollisuudelle, mikä onkin jo näkynyt tilauskirjojen vahvistumisena. Myös monien pörssiyhtiöiden tulokset ovat yllättäneet myönteisesti.
Julkinen talous kaipaa samaten jo kipeästi bkt-kasvua ja työllisyyden paranemista.
– Vielä suhdanneluonteista elpymistäkin tärkeämpää on vahvistaa Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Yleistä koulutustasoa on nostettava, kannustettava työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa, parannettava yhteiskunnan tekoälyvalmiuksia sekä nopeutettava muidenkin tuottavuutta parantavien innovaatioiden käyttöönottoa, Vesala luettelee.
Puolueiden sopima velkajarru on Vesalan mukaan tervetullut työkalu julkisen talouden velkaantumisen taittamiseksi, mutta sen asettamien tavoitteiden saavuttaminen on käytännössä mahdotonta ilman riittävää talouskasvua.
– Näköpiirissä olevalla väestörakenteella 3,5 prosentin keskimääräinen nimelliskasvu – 1,5 prosentin reaalikasvu yhdistettynä kahden prosentin inflaatioon – olisi Suomelle jo hyvä saavutus. Silloinkin valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä pitäisi lähes puolittaa nykyisestä, jotta velkajarrun tavoittelema 0,75 prosenttiyksikön vuotuinen alenema julkisen talouden velkasuhteessa toteutuisi. Varsin optimistisessakin kasvuskenaariossa valtion ja kuntien sopeutustarve on euromääräisesti noin kuuden miljardin luokkaa, Vesala arvioi.