Maailmantalouden kasvu on vuosien 2018–2019 aikana hidastunut varsin voimakkaasti, mutta suhdannekuva näyttäisi olevan hiljalleen vakautumassa. Kovin selväpiirteistä käännettä parempaan ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut, vaan kasvunäkymä on edelleen hauras.
Poliittiset riskit ovat onneksi hieman vähentyneet: Britannian sopimukseton EU-ero on aiempaa selvästi etäisempi riski ja kauppasodassakin saatetaan olla siirtymässä tasaisempaan vaiheeseen.
– Odotamme maailmantalouden kasvun olevan hitaimmillaan vuoden 2019 jälkipuoliskolla ja ensi vuoden alussa. Asteittainen elpyminen piristää globaalia kasvua hieman jo vuoden 2020 aikana, mutta palautuminen pitkän aikavälin perusuralle ajoittuu vasta vuoteen 2021, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
– Kasvun vakautumisen kannalta kriittisintä on, ettei teollisuuden alavire kovin voimakkaasti tarttuisi työvoimavaltaisille palvelualoille. Tartunnasta on jo saatu orastavia merkkejä, joten teollisen syklin pitäisi lähikuukausina alkaa elpyä, jotta laajemmalta taloustaantumalta vältyttäisiin, Vesala arvioi.
Muita maailmantalouden keskeisiä riskejä ovat Yhdysvallat ja Kiina. Mikäli Yhdysvaltojen suhdanne koukkaa odotettua syvemmältä, negatiiviset yllätykset voivat käynnistää isoja markkinaliikkeitä, jotka ovat aina riski myös reaalitaloudelle. Myös näytöt Kiinan elvytyspolitiikan tehosta ovat toistaiseksi jääneet vaatimattomiksi.
Euroalueen rahapolitiikassa kriittinen keskustelu tarkoituksenmukaisesta suunnasta on selvästi voimistunut. On kyseenalaistettu, voidaanko negatiivisilla koroilla ja arvopaperiostoilla yhä elvyttää taloutta vai alkavatko toimien negatiiviset sivuoireet ylittää suotuisat vaikutukset.
EKP tuskin tekee nopeaa suunnanmuutosta, mutta rahapolitiikan pidemmän aikavälin ennakoitavuus saattaa vaikeutua. Tulevaisuuden korko-odotukset ovat syksyn pohjatasoilta jo hieman nousseet, joskin rahamarkkinakorkojen odotetaan yhä pysyvän useita vuosia negatiivisina.
Suomen talous on jatkanut yllättävän vahvassa vedossa, kasvun hidastuminen silti vääjäämätöntä
| Kuntarahoitus: Suomen talouden ennuste, joulukuu 2019 | |||
| Määrän muutos, % | 2019e | 2020e | 2021e |
| Tarjonta | |||
| BKT | 1,6 | 0,9 | 1,0 |
| Tuonti | 2,5 | 1,8 | 1,5 |
| Kysyntä | |||
| Yksityinen kulutus | 1,2 | 1,5 | 1,0 |
| Julkinen kulutus | 1,5 | 1,2 | 0,5 |
| Investoinnit | 0,8 | 0,5 | 1,0 |
| Vienti | 3,5 | 1,0 | 2,0 |
| Muut ennusteet* | |||
| Työttömyysaste (15-74-v.) | 6,6 | 6,5 | 6,4 |
| Työllisyysaste (15-64-v.) | 72,5 | 72,8 | 73,0 |
| Kuluttajahintainflaatio | 1,1 | 1,3 | 1,5 |
Maailmantaloutta vaivannut suhdannekuoppa ei toistaiseksi ole Suomeen vielä kovinkaan voimakkaasti tarttunut. Talouden kasvuvauhti on kuluvan vuoden aikana jopa piristynyt.
– Suomen talouden yllättävälle vastustuskyvylle on useita mahdollisia selityksiä. Kyse voi olla puhtaasta satunnaisvaihtelusta ja poikkeuksellisen pitkästä viiveestä, jolla globaali kasvun hidastuminen välittyy Suomeen, Timo Vesala arvioi.
– Toisaalta on mahdollista, että teollisen tuoteportfoliomme suhdanneherkkyys on tällä kertaa normaalia alhaisempi. Esimerkiksi risteilyalustilaukset luovat laajan kotimaisen alihankintaketjun kautta talouteen pitkäkestoista ja varsin suhdanneriippumatonta kysyntää. Kohentuneella kustannuskilpailukyvylläkin voi olla oma merkityksensä. Kansainvälisen talouden suhdanneongelmia on myös voitu yliarvioida tai ne ovat ymmärrettyä pistemäisempiä ja rajoittuneet sittenkin varsin kapea-alaisesti vain tietyille teollisuuden sektoreille.
Talouden positiiviset yllätykset vahvistavat ensisijaisesti vuoden 2019 kasvunäkymää. Kuntarahoitus onkin nostanut kuluvan vuoden kasvuennustetta varsin tuntuvasti 1,1 prosentista 1,6 prosenttiin.
– Yksityinen kulutus oli vuoden 2019 keskivaiheilla erittäin vahvaa. Vuoden kolmannella neljänneksellä isot veropalautukset lisäsivät kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Yksityinen kulutus pysyy BKT-kasvun keskeisimpänä ajurina myös jatkossa, vaikka työllisyyskasvun hidastuminen vaimentaakin kulutuskysynnän vetoa ennustejakson loppua kohden, Vesala toteaa.
Kuluvan vuoden kasvuyllätys parantaa jonkin verran myös ensi vuoden lähtökohtia. Ulkomaankauppa näyttää pitävän pintansa Kuntarahoituksen aiempaa ennustetta paremmin. Hallituksen etupainotteiset menolisäykset puolestaan kasvattavat julkista kulutusta, mikä sekin tukee vuoden 2020 BKT-kasvua.
Odotusilmapiiri on silti Suomessakin heikentynyt, mikä näkyy erityisesti kuluttajien ja teollisuuden luottamuskyselyissä.
– Vaikka työllisyyskasvu on aivan viime aikoihin saakka jatkunut, työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymä on muuttunut selvästi aiempaa epävarmemmaksi. Talven työmarkkinakierros on työllisyyden kehityksen kannalta erittäin merkityksellinen, Vesala sanoo.
– Myönteisistä yllätyksistä huolimatta talouskasvu on vääjäämättömästi hidastumassa. Vientinäkymä on heikentynyt, vaikkei pelättyä voimakasta pudotusta olekaan tulossa. Kotimaassa rakentamisen volyymi laskee ensi vuonna tuntuvasti. Rakentamisen osuus talouskasvusta on vuonna 2015 alkaneessa noususuhdanteessa ollut poikkeuksellisen suuri, joten rakennusaktiviteetin jäähtyminen näkyy väistämättä BKT-kasvussa, Vesala jatkaa.
Kuntarahoitus on nostanut ennusteensa vuoden 2020 BKT-kasvusta 0,7 prosentista 0,9 prosenttiin. Vuoden 2021 BKT-ennuste säilyy ennallaan 1,0 prosentissa.
Kuntatalouden tilanne on kiristynyt
Kuntatalouden tila on vuoden 2019 aikana heikentynyt voimakkaasti. Manner-Suomen kuntien vuosikate eli tulojen ja toimintamenojen erotus laski vuoden 2019 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana noin kahdella miljardilla eurolla edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.
– Kuntien tilinpäätökset vuoden 2019 osalta tulevat olemaan huonoimmat vuonna 1997 käyttöönotetun kuntien kirjanpidon historiassa. Samaan aikaan kuntien investointitarpeet ovat kasvaneet, mikä on johtanut velkaantumisvauhdin kiihtymiseen, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Kuluvan vuoden kehityksessä näkyy verokortti- ja verorekisteriuudistuksista johtuva odottamaton verokertymän vajaus, jonka vaikutus kuntatalouteen aikaa myöten tasoittuu. Talousongelmien juurisyy on kuitenkin toimintamenojen kasvussa. Kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat tammi–syyskuussa 2019 yli kahdeksan prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta, mikä heijastelee sairaanhoitopiirien kustannusten nousua. Tämä näkyy poikkeuksellisen isona kasvupaineena kuntien menoissa.
– Kuntatalouden heikkenemisen pysäyttäminen vaatii vuositasolla noin 250 miljoonan euron toimia eli keskimääräinen säästötarve on 45 euroa per asukas. Kuntien tilanteet ja siten myös niiden tarvitsemat säästöt, tehostamistoimet ja investoinnit ovat toki hyvin erilaisia, Kallio sanoo.
Pikaratkaisuja kuntien talousongelmiin ei silti ole, vaan kuntien tiukka taloustilanne näyttää tulleen jäädäkseen.
– Pitkällä aikajänteellä avainasemassa ovat kunnallisverotuoton kasvattaminen työllisyysastetta nostamalla sekä palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen ja palveluverkon kehittäminen. Sotekuluja voi saada kuriin, kun keskitytään ennaltaehkäisyyn ja voidaan vähentää kalliiden palvelujen tarvetta esimerkiksi erikoissairaanhoidossa tai lastensuojelussa, Kallio sanoo.
Lue suhdannekatsaus
Lisätietoja
Esa
Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953
Timo Vesala, pääekonomisti, puh. 050 532 0702
Kuntarahoituksen seuraava suhdannekatsaus julkaistaan 5.3.2020.