Aloitit työt Laukaan kunnanjohtajana maaliskuussa. Miten siirtymä on sujunut?
”Oikein hyvin! Täällä ollaan todella vastaanottavaisia uusia ihmisiä kohtaan, en tiedä onko se laukaalainen vai keskisuomalainen juttu. Eräältä kuntalaiselta tuli idea, että näin korona-aikaan uusi kunnanjohtajahan voisi tutustua Laukaan eri kyliin lenkkeillen. Sitä on sitten kevään mittaan harrastettu – ja samalla tavattu kuntalaisia, poliitikkoja ja eri yhdistysten edustajia. Onpa tullut kutsu vetotreeneihinkin! Saa nähdä, missä kunnossa sitä on syksyllä.”
Siirryit Laukaaseen Kauhajoelta. Mikä innosti hakemaan uutta tehtävää?
”Alun perin kipinä taisi syttyä Neste Rallissa kymmenisen vuotta sitten. Ihastelin järvien täplittämää hiekkamaastoa ja tuumin, että joskus olisi kiva kokeilla kunnanjohtajan tehtäviä täällä Keski-Suomessa. Ammatti kun on sellainen, että maata voi nähdä monesta eri suunnasta.
Näkökulmanvaihdos houkutti myös työn puolesta. Olin pienen kunnan kunnanjohtajana Isojoella, josta siirryin seutukaupungin johtoon Kauhajoelle ja nyt kehyskuntaan Laukaaseen. Hyvin erilaisia ja eri kokoisia kuntia kaikki kolme.”
Millä tavoin Laukaa eroaa Kauhajoesta tai Isojoesta?
”Yksi merkittävä ero on väestörakenteessa: kehyskuntana Laukaa on kasvanut pitkään, kun taas Kauhajoella ja Isojoella väki vähenee. Laukaa on myös hyvin nuori, kunnan keski-ikä on hieman yli 40 vuotta ja lähes neljäsosa kuntalaisista on alle 16-vuotiaita. Tämä vaatii toisenlaista edunvalvontaa: pitää panostaa opiskeluinfraan, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kiinteistöihin sekä harrastusmahdollisuuksiin entistä enemmän.
Liikenneyhteyksien on myös oltava kunnossa, kun väki pendelöi jyvässeudulla. Alueen yhteinen MAL-sopimus saatiin hiljattain maaliin, ja sen myötä Jyväskylän seutua aletaan kehittää kokonaisuutena. On hyvin mielenkiintoista päästä luotsaamaan isoa kaupunkiseutua yli kuntarajojen. En ole tällaisessa verkostossa aiemmin toiminut.”
Mitä tavoitteita olet asettanut kaudellesi?
”Yksi ehdottomasti tärkeimmistä tavoitteista on Laukaan vetovoiman lisääminen erityisesti yrittäjien silmissä. Jyväskylä on alueen veturi, mutta sen reunuskunnat ovat myös erittäin hyviä kohteita yritystoiminnalle. Tonttien laatuun ja saatavuuteen on panostettu jo pitkään, ja MAL-sopimuksen myötä seudulle saadaan entistä paremmat liikenneyhteydet.
Tekojen lisäksi pitää myös pohtia, miten kunta suhtautuu yrityksiin. Tämä näkyy maankäytössä ja luvituksessa, mutta myös arkisissa kohtaamisissa: siinä, miten kunta ottaa yrittäjien asiat selvitykseen ja vie niitä eteenpäin. Vastauksissa ja päätöksenteossa on oltava nopeita, kuten yrittäjätkin usein ovat. Aina ei nähdä samaan suuntaan. Silloin mietitään, millä muilla tavoin asiat voidaan ratkoa.”
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
”Ennen Isojoen ja Kauhajoen vuosia olin työvoimaneuvojana ja työhönvalmentajana TE-toimistossa ja yksityisellä puolella. Tampereen opiskeluaikoina tein töitä Hesburgerissa, sekin opetti paljon työyhteisössä toimimisesta. Paineensieto oli koetuksella, kun keskustorin laidalla paistettiin pihviä vappuaattona aamukuuteen asti.”
Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?
”Diili meni jo, voiko sitä vielä suositella? Olen katsonut kaikki kaudet, mutta tämä uusin oli ehdottomasti paras. Ilahduin ennakkoluulojen ja stereotypioiden murtamisesta: voittajahan oli kaunis nainen, jonka moni saattaisi niissä ympyröissä sivuuttaa. Mieleen muistui omakohtainen kokemus Isojoelta: kun minut valittiin kunnanjohtajaksi, eräs luottamushenkilö kommentoi, että ’emme ole valitsemassa missiä vaan kunnanjohtajaa’. Kommentti nousi paikallislehden otsikoihinkin. Näin 160-senttisenä otin tämän kohteliaisuutena, mutta olihan se aika ummehtunutta. Ei tätä työtä ulkonäöllä tehdä.”
Kenen kuntavaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?
”Toivakan kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen on melko saman ikäinen kuin itse olin aloittaessani työt Isojoella. Isojoki oli minulle todella hyvä paikka kasvaa kunnanjohtajan hommiin: pienessä kunnassa pääsi helposti tutustumaan eri toimialoihin. Helena on hoitanut tehtävää hienosti, ja Toivakka onkin muuttotilastoissa plussan puolella. Kuulisin mielelläni, minkälaisia ajatuksia hänellä on kunnanjohtajan työstä.”
LINDA LEINONEN
Työ: Laukaan kunnanjohtaja
Koulutus: Hallintotieteiden maisteri, Tampereen yliopisto, pääaineena kunnallispolitiikka
Syntynyt: 1982
Kotoisin: Kristiinankaupungista
Asuu: Laukaassa ja Kauhajoella
Lue juttusarjan aiemmat osat:
- Itä-Suomen yllättäjä
- Koronakriisi oli sairaanhoitopiirille tuplaisku
- Pirkkalassa kytee vahva usko tulevaan
- ”Kertaluontoinen kriisituki helpottaa kuntia vain hetkeksi”
- Sijainti ratkaisee – Nurmijärvellä panostetaan asukkaisiin ja elinkeinoelämän kehittämiseen
- Taloussuunnittelun uudet tuulet – Hyvinkää etsii vastauksia väestörakenteen murrokseen
Teksti: Roope Huotari
Kuva: Sanna Laitinen