Suomi kaupungistuu kovaa vauhtia, ja alueellisen väestöennusteen mukaan kasvu tulee lähivuosikymmeninä keskittymään entistä vahvemmin kasvuseuduille, joilla asuntojen hintapaineet ja asuntotarve kiihtyvät nopeasti. Tämä lisää tarvetta myös kohtuuhintaisten, valtion tukemien asuntojen uudistuotannolle.
– Pula kohtuuhintaisista asunnoista on keskeinen este työn perässä liikkumiselle, mikä osaltaan hidastaa talouskasvua. Jotta Suomen talous kehittyisi suotuisasti, kohtuuhintaisen asunnon puute ei saa olla este työpaikan vastaanottamiselle, sanoo Kuntarahoituksen asuntorahoituksesta vastaava osastonjohtaja Sari Sistonen.
Samaan aikaan suomalaiset ikääntyvät ja tarve ikäihmisille sopiviin, esteettömiin asumisratkaisuihin kasvaa.
Asuntojen tuotantomäärän olisi kasvettava huomattavasti nykyisestä tasosta, jotta ennakoituun tarpeeseen pystytään vastaamaan. Rahallisesti puhutaan VTT:n arvion mukaan lähes 200 miljardin euron investointitarpeesta seuraavien 25 vuoden aikana.
Pelkkä vapaarahoitteinen tuotanto ei riitä täyttämään kasvavaa asuntokysyntää. Siksi on tärkeää huolehtia, että valtion tukema asuntotuotantojärjestelmä toimii myös tulevaisuudessa.
Kuntarahoitus on sosiaalisen asuntotuotannon varmistaja
– Kuntarahoitus on viime vuosina vastannut suurimmasta osasta sosiaalisen asuntotuotannon rahoittamisesta. Haluamme jatkossakin olla mukana ylläpitämässä sosiaalisen asuntorakentamisen järjestelmää. Jos valtion asuntorahoitusta uudistetaan, on varmistettava, että alan suurin rahoittaja voi osallistua rahoituksen kilpailuttamiseen. Muuten pitkäaikaisen rahoituksen saatavuus vaarantuu ja rahoituksen hinta uhkaa nousta, Sistonen sanoo.
Sosiaalisen asuntotuotannon järjestelmään kuuluu eri tyyppisiä asuntoja, kuten pitkäaikaisella korkotukilainalla rakennettuja kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja sekä erityisryhmien – vammaisten, vanhusten, opiskelijoiden – asuntoja.
Sosiaalisen asuntotuotannon tavoitteena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus löytää maksukykyynsä tai erityistarpeisiinsa sopiva asunto.
– Suomalainen sosiaalisen asuntorakentamisen järjestelmä on ollut menestystarina. Järjestelmä toimii nykyisellään hyvin, mutta rakentamisen volyymeja olisi kasvaneen asuntotarpeen vuoksi edelleen syytä kasvattaa, Sistonen sanoo.