74 prosenttia aluevaaleissa ehdokkaana olevista uskoo oman hyvinvointialueensa investointitarpeiden kasvavan seuraavan vaalikauden aikana. Tämä käy ilmi Kuntarahoituksen aluevaaliehdokkaille toteuttamasta kyselystä.
Kolme neljästä kevään 2025 aluevaaliehdokkaasta uskoo oman hyvinvointialueensa investointitarpeiden olevan kasvussa, mutta mahdollisuuksia kaikkien tarvittavien investointien toteuttamiseen pidetään heikkoina.
Vain kahdeksan prosenttia ehdokkaista uskoo kaikkien tai lähes kaikkien tarpeellisten investointien toteutuvan seuraavan vaalikauden aikana. Yli neljäsosa uskoo, että tarpeellisista investoinneista voidaan toteuttaa vain pieni osa tai ei mitään niistä.
Suurin osa ehdokkaista ei pidä palvelujen karsimista keskeisenä keinona vastata hyvinvointialueiden talouden haasteisiin. Vastaajilta kysyttiin, mistä he leikkaisivat, jos palveluista jouduttaisiin karsimaan. Vain yhdeksän prosenttia kysymykseen vastanneista nosti esiin, että ei-lakisääteisistä palveluista tai erikoissairaanhoidosta olisi mahdollista leikata.
Ennemmin ehdokkaat hakisivat säästöjä hallinnosta, kiinteistökustannuksista, johdon palkoista, palvelujen digitalisoinnista ja palveluverkon tehostamisesta sekä ostopalveluista.
– Leikkaukset eivät saa olla itseisarvo, vaan kaikki mahdolliset keinot, kuten digitalisaation hyödyntäminen, hallinnon tehostaminen sekä hankintojen ja tilakustannusten järkeistäminen on tutkittava ennen kuin palveluista tingitään, kyselyyn vastannut ehdokas kommentoi.
Leikkauksia koskevaan kysymykseen vastanneista 17 prosenttia korosti vastauksessaan, ettei kustannuksissa ole enää leikkaamisen varaa.
– Valitettava tosiasia on, että mitään leikattavaa ei ole, vaan hyvinvointialueiden rahoitusta on lisättävä. Lyhytnäköinen leikkaus johtaa aina palveluntarpeen siirtymiseen kalliimpana myöhemmin, otti kantaa yksi kyselyyn vastanneista.
Ennen hyvinvointiuudistuksen voimaantuloa Kuntarahoitus oli sairaanhoitopiirien investointien tärkein suomalainen rahoittaja. Uudistuksen voimaantulon jälkeen Kuntarahoituksen pitkäaikaista rahoitusta hyvinvointialueille rajoittaa Kuntien takauskeskuksen asettama 400 miljoonan euron vuosittainen limiitti. Aluevaaliehdokkaista 89 prosenttia pitää Kuntarahoituksen tarjoamaa rahoitusta tärkeänä oman hyvinvointialueensa investointien toteuttamiselle. Erittäin tärkeänä sitä piti yli puolet vastaajista.
Kuntarahoituksen tilaaman kyselyn toteutti Aula Research 12.2.–3.3.2025 sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin. Kyselyyn vastasi 618 aluevaaliehdokasta ja sen virhemarginaali on noin neljä prosenttiyksikköä.
Lisätietoja
Mari Tyster, johtaja, lakiasiat ja viestintä
mari.tyster@kuntarahoitus.fi
puh. 050 368 6860