Koko maassa vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousevat ennusteen mukaan tänä vuonna 1,0 prosenttia. Vapaarahoitteiset vuokrat nousevat 1,6 ja ARA-vuokrat 1,3 prosenttia. Alueelliset erot hinnoissa ovat kuitenkin suuria ja tulevat 2020-luvun aikana jatkamaan kasvuaan.
PTT:n ennusteessa tarkasteltiin osakehuoneistojen ja omakotitalojen hintakehitystä etenkin väestöltään vähenevissä maakunnissa.
Väestöltään vähenevissä maakunnissa hinnat ovat kääntyneet laskuun 2010-luvun alkupuolella. Hintakehitys on kuitenkin heikkoa myös osassa kasvavista maakunnista.
– Myös kasvavien maakuntien reuna-alueilla hintakehitys on ollut heikkoa. Ei Helsinginkään vaikutus yllä kaikkialle Uudellemaalle. Karkeasti sanottuna Suomessa asuntomarkkinoiden kasvu keskittyy 2020-luvulla hyvin pienelle maantieteelliselle alueelle: Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduille, kertoo PTT:n asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen.
Kasvukeskusten asuntorakentamista on lisättävä, maakunnissa pohdittava tarkkaan hintakehityksen vaikutuksia
Toimenpidesuositukset asuntomarkkinoille ovat Peetu Keskisen mukaan kasvavilla alueilla samankaltaisia kuin tähänkin asti: on pidettävä huoli riittävästä uudisrakentamisesta, tonttien saatavuudesta sekä maankäytön ja rakentamisen sääntelyn järkevöittämisestä. Kaavoittamista tulisi edelleen tehostaa.
ARA-tuotannon uskotaan tänä vuonna kasvavan, kun vapaarahoitteinen asuntotuotanto jäähtyy ja resursseja vapautuu jälleen hintasäänneltyyn rakentamiseen. Tähän vaikuttaa myös hallitusohjelmaan kirjattu tavoite nostaa korkotuetun uudistuotannon määrä 10 000 asuntoon vuosittain. Viime vuonna valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon aloitukset ylsivät 7 500 asuntoon.
Kuntarahoitus on Suomen suurin ARA-tuotannon rahoittaja. Yhtiön rahoittama asuntotuotanto kattaa kuntien asuntoyhtiöiden hankkeita, erityisryhmien asuntoja kuin kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ympäri maata.
– Suomalaisilla kunnilla ja asuntorakennuttajilla on oltava realistinen käsitys sekä tulevista asuntotarpeista että odotettavissa olevasta hintakehityksestä. Asuntorakentamisen kokonaistarve ei ole vähentynyt, mutta rakentamisen painopisteitä on harkittava entistäkin tarkemmin, sanoo Kuntarahoituksen asuntosektorin rahoituksesta vastaava osastonjohtaja Sari Sistonen.
Lisää tutkimusta kaivataan siitä, erityisesti millä alueilla asuntojen hinnat ovat laskeneet eniten ja missä määrin hintojen lasku on suurempi yhteiskunnallinen ongelma. Erityishuomio tulee kiinnittää maakuntakeskusten hintakehitykseen.
Asunto on muutakin kuin sijoituskohde
Asuntomarkkinan hintakehityksestä ja arvosta käytävään keskusteluun on kuitenkin toinenkin näkökulma. Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä muistuttaa, ettei loputon arvonnousu ole ainoa asunnon hankkimisen peruste.
Asuntokaupoissa vaakakupissa painavat kohteen sijoituspotentiaalin lisäksi myös muut tekijät, kuten sosiaaliset suhteet ja elämäntapa. Esimerkiksi tunneside kotikuntaan, muutokset perhekoossa tai kaipuu luonnon äärelle määrittävät osaltaan, mistä ja milloin koti ostetaan.
PTT:n ennusteen rahoittamiseen ovat osallistuneet Kuntarahoituksen lisäksi ympäristöministeriö, ARA, Tampereen kaupunki, Rakennusteollisuus RT, Kiinteistöliitto ja RAKLI.
Ennuste on kokonaisuudessaan luettavissa PTT:n kotisivuilla.
Kuva: Annukka Pakarinen