Uusia asuntoja tarvitaan edelleen jopa yli 35 000 vuosittain parin seuraavan vuosikymmenen aikana, todetaan VTT:n Asuntotuotantotarve 2025–2045 -selvityksessä. Maahanmuuton vauhdittama väestönkasvu ja sitä seuraava asuntotarve keskittyvät voimakkaasti kasvaville kaupunkiseuduille. Kuntarahoitus on yksi selvityksen tilaajista.
Selvityksessä on laadittu asuntotuotantotarpeelle kaksi skenaariota, joista korkeampi perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja matalampi valtiovarainministeriön ennusteeseen.
Vilkkaan nettomaahanmuuton toteutuessa Manner-Suomeen olisi rakennettava vuosittain 35 800 asuntoa. Maltillisemman väestöennusteen perusteella tuotantotarve olisi 31 000 asuntoa vuodessa. Yhteensä uusia asuntoja olisi rakennettava noin 600 000–700 000 vuoteen 2045 mennessä. Viimeksi kuluneiden 20 vuoden toteutuma on ollut keskimäärin 33 100 asuntoa vuodessa.
– Uusi maltillisempikin väestöennuste on selvästi korkeampi kuin vuoden 2019 ennuste, joka oli edellisen asuntuotantotarveselvityksen pohjana. Tällöin laskimme tarpeeksi 30 000–35 000 asuntoa vuosittain. Uusi arvio on samalla tasolla suuremmasta väestökasvusta huolimatta, koska 2020-luvun vaihteessa toteutunut mittava asuntotuotanto täyttää tarvetta, sanoo selvityksestä vastannut VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio.
Suurten kaupunkiseutujen absoluuttisen ja suhteellisen osuuden väestöstä odotetaan yhä kasvavan, ja niille sijoittuisi 85 prosenttia tarvittavista uusista asunnoista. Vilkkainta kasvua ennakoidaan Helsingin ja Tampereen seuduille.
Edellisessä selvityksessä asuntotuotantotarpeen keskeiseksi ajuriksi nähtiin yksinasumisen ja yhden aikuisen talouksien määrän kasvu.
– Tämä trendi on toteutunut vieläkin voimakkaammin kuin silloin nähtiin. Arvioimme, että asuntoja kohdentuisi vuoteen 2029 mennessä 51 asuntoa sataa henkilöä kohden, mutta tämä toteutui jo vuonna 2023. Uudessa ennusteessa kehitysvauhtia on hieman hidastettu, ja arvion mukaan suhdeluku olisi 53 vuonna 2045, Vainio toteaa.
Etenkin omillaan asuvien nuorten osuus on kasvanut merkittävästi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana. Tämä näkyy varsinkin 20–24-vuotiaiden kohdalla, mutta myös varhain lapsuudenkodeistaan irtautuneita toisen asteen opiskelijoita on selvästi aiempaa enemmän.
Kasvu tarvitsee koteja
Asuntorakentamisen määrä on vaihdellut huomattavasti edellisten kymmenen vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan eniten (46 500) asuntoja aloitettiin vuonna 2021, mikä kasvatti asuntovaraumaa. Vähiten asuntoja laitettiin rakenteille vuonna 2023 (noin 21 000), eikä nähtävissä ole vielä selvää elpymistä.
– Selvitys on hyvä herätys, että vuotuinen asuntotuotantotarve pysyy jatkossakin varsin korkealla tasolla. Mikäli nykyinen tuotantokuoppa ei pian ota taittuakseen, olemme nopeasti ongelmissa. Koska vapaarahoitteinen rakentaminen näyttää elpyvän hitaasti, julkisesti tuetun asuinrakentamisen merkitys asuntotuotannon suhdannetasaajana korostuu, sanoo selvityksen ohjausryhmässä mukana ollut Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Ohjausryhmän puheenjohtaja, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo näkee, että voimakkaat vaihtelut ovat haitaksi asunnontarvitsijoille, kaupunkien kehitykselle ja taloudelle.
– Kaupungistumiseen on kyettävä vastaamaan. Talouskasvu syntyy tuottavuudesta ja työllisyydestä. Kaupungit tarjoavat ratkaisun kumpaankin, kunhan asuntoja on tarjolla riittävästi, Vihmo toteaa.
Taustatietoja selvityksestä
Selvityksen on toteuttanut VTT ja sen tilaajia ovat Rakennusteollisuus RT, ympäristöministeriö, Kuntaliitto, Kuntarahoitus ja Finanssiala.
VTT:n Asuntotuotantotarve 2025–2045 -selvityksessä on käytetty laskentamallia, joka ottaa huomioon asuntokysyntään vaikuttavat tekijät eli väestökehityksen, maan sisäisen muuttoliikkeen ja perhekoon muutokset sekä asuntotarjonnan, jossa on mukana olemassa oleva rakennuskanta, varauma eli tyhjät asunnot, poistuma ja asuntojen sijoittuminen suhteessa kysyntään.
Asuntotuotantotarve on nyt laskettu kahden väestöennusteen perusteella. Tilastokeskuksen vuoden 2024 alueellisessa väestöennusteessa suuri nettomaahanmuutto nostaa Manner-Suomen väestön määrän vuonna 2045 yli kuuden miljoonan henkilön. Valtiovarainministeriön talven 2024 taloudellista katsausta varten laatimassaan ennusteessa väestön määrä jää noin 5,8 miljoonaan henkilöön. Ennusteisiin sisältyvästä nettomaahanmuutosta on poisluettu tilapäisen suojelun perusteella Suomeen muuttaneet ukrainalaiset.
Selvityksessä on tehty seutukohtainen tarkastelu neljäntoista suurimman kaupunkiseudun osalta. Näiden joukkoon kuuluvat Helsingin metropolialue, Tampereen, Turun ja Oulun seudut sekä kymmenen keskisuurta kaupunkiseutua, joiden väestö on noin 100 000 asukasta tai enemmän.
Selvitys on tarkoitettu tukemaan etenkin valtion ja kuntien yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja työkaluksi rakennuttajille.
VTT teki edellisen ennusteen asuntotuotantotarpeesta vuonna 2020, jolloin se pohjautui vuoden 2019 väestöennusteeseen. Aiemmat ennusteet on tehty vuosina 2011 ja 2016.
Lisätietoja
Terttu Vainio, erikoistutkija, VTT p. 040 508 0983
Jouni Vihmo, pääekonomisti, Rakennusteollisuus RT, puh. 050 520 1636
Mikko Friipyöli, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, puh. 029 525 0375
Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus, puh. 050 5320 702
Veli-Matti Mattila, pääekonomisti, Finanssiala, puh. 020 793 4259
Laura Hassi, Kuntaliitto, erityisasiantuntija, puh. 050 562 7665
Merja Vuoripuro, viestintäjohtaja, Rakennusteollisuus RT, puh. 040 587 2642
Kuntarahoitus on valtion tukeman asuntotuotannon suurin rahoittaja Suomessa. Tehtävämme on varmistaa asuntotoimijoille edullinen rahoitus kaikissa markkinaolosuhteissa. Voimme myöntää rahoitusta kuntien omistamille asuntoyhtiöille sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran yleishyödyllisiksi nimeämille asuntoyhteisöille ja -kohteille. Maaliskuun 2025 alusta alkaen Aran tehtävät siirretään ympäristöministeriössä toimivaan Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen Varkeen.
Valtion tukema asuntotuotanto turvaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa sekä lukuisten erityisryhmien, kuten opiskelijoiden, mielenterveyskuntoutujien sekä vammaisten ja ikääntyneiden ihmisten yhdenvertaista asumista. Valtion tukeman asuntotuotannon hyödyt suomalaisessa yhteiskunnassa ovat moninaiset: se vähentää asunnottomuutta, alueiden eriytymistä ja eriarvoisuutta.
Kuva: TVT Asunnot. Kuvassa on TVT Asuntojen Mäntymäen kohde, joka palkittiin Vuoden parhaat ARA-neliöt 2024 -tunnustuksella. Hanke on saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.