Savilahden alueella Kuopion keskustan länsilaidalla on jo pitkään toiminut yksi kaupungin merkittävimmistä osaamiskeskittymistä. Kuopion keskussairaalan rakentaminen silloiseen Savilahden maalaismiljööseen aloitettiin jo 50-luvulla, ja alue on toiminut myös Kuopion yliopistoelämän kotina jo viidettä vuosikymmenettä.
Vuosikymmenien saatossa Savilahden alue on houkutellut entistä enemmän opetus- ja koulutusorganisaatioita sekä yritystoimintaa. Tätä nykyä Savilahti on koti lähes 240 yritykselle ja kolmelle eri koulutusasteelle. Tämä on kuitenkin vasta alkua: Vuoteen 2030 mennessä Savilahden alueelle tavoitellaan yli seitsemää tuhatta uutta asukasta, kuutta tuhatta työpaikkaa ja seitsemää tuhatta opiskelijaa. Alueelle rakennetaan yli 600 000 kerrosalaneliömetriä uutta tilaa.
Näihin neliöihin lukeutuu myös Savon ammattiopiston uusi kampusalue, joka on osin Kuntarahoituksen rahoittama.
Vastaavan kokoluokan hankkeita ei Suomessa montaa ole, ja valmistuessaan Savilahden alueen kehittämiseen on investoitu arviolta puolestatoista kahteen miljardia euroa.
Kuopion kaupungin hankejohtaja Antti Niskanen vastaa alueen kehittämisestä ja kunnianhimoisista tavoitteista. Niskasen mukaan erityisen Savilahdesta tekee sen keskeisyys: alueelta on vapautunut puolustusvoimien ja kaupungin puutarhojen tontteja, joiden sijainti ei jätä toivomisen varaa.
– On aivan ainutlaatuista, että tällaista kokonaisuutta päästään rakentamaan aivan keskustan kupeeseen – käytännössä torin viereen, Niskanen kuvaa. – Alue on paitsi optimaalinen työpaikoille, myös asumiselle. Asuminen onkin aivan uusi toiminto, joka Savilahdelle nyt rakennetaan. Konseptiajatuksena meillä on ollut se, että alueelle tiivistyvät kaikki elämän eri osa-alueet; koulutus, työ, asuminen ja vapaa-aika, Niskanen jatkaa.
Kestävät ratkaisut vastuulliseen kaupunginosaan
Savilahden alue on yksi Kuopion seudun tärkeimmistä kärkihankkeista. Ainutlaatuisen alueesta tekee sen monimuotoisuus ja keskeisyys, mutta myös upea luonto ja järvimaisema.
– Teemme paljon kehitysprojekteja paitsi fyysiseen kaupunkiympäristöön, mutta myös bisnekseen liittyen. Pidämme ovet avoinna tulevaisuutta varten, Niskanen kertoo. – Esimerkiksi Kuopion Energia rakentaa alueelle laajaa kiinteistöjen jäähdytysjärjestelmää, joka toimii läheisen järven syvänteistä saatavalla viileällä vedellä. Myös katuinfraa on uudistettu laajasti tulevia kevyen liikenteen väyliä ja julkista liikennettä silmällä pitäen.
On aivan ainutlaatuista, että tällaista kokonaisuutta päästään rakentamaan aivan keskustan kupeeseen – käytännössä torin viereen.
Savilahden alueen suunnittelutyötä ohjaa kolmiosainen visio, jonka alueen eri toimijat ovat työstäneet yhdessä. Vision kolme pääteemaa ovat uniikki yhdistelmä, yhdessä enemmän ja inspiroiva ympäristö.
Uniikilla yhdistelmällä kuvataan Savilahden tapaa yhdistää kaikki elämän osa-alueet – työ, opiskelu ja vapaa-aika – yhteen kaupunginosaan. Vision toinen osa-alue, yhdessä enemmän, puhuu alueen yhteisöllisyyden puolesta. Yhteisöllisyys ilmenee esimerkiksi alueen lukuisissa yhteiskäyttöratkaisuissa: siinä, miten koulutuskeskusten jaetut liikunta- ja väestönsuojatilat rakentuvat vanhoihin puolustusvoimilta vapautuneisiin kalliobunkkereihin sekä siinä, miten alueen pysäköintihaasteisiin on vastattu yhteiskäyttöisellä vuoropysäköinnillä. Vision kolmas kantava teema, inspiroiva ympäristö, koostuu Savilahden tunnusomaisesta urbaanin kaupunkielämän ja puhtaan pohjoissavolaisen järvimaiseman sekoituksesta.
Alueen yhteisöllinen suurhanke
Valmiille Savilahden alueelle kaavaillaan tilaa yli seitsemälle tuhannelle asukkaalle. Koulujen ja yliopiston läheisyyteen rakentuvat opiskelija-asunnot tuovat Savilahteen paljon uutta väkeä seudun ulkopuolelta, mutta myös kuopiolaisia uusi alue kiinnostaa varmasti. Alueesta halutaan monipuolinen ja moni-ikäinen, ja sen palvelut rakentuvat toimimaan kaikenikäisille.
Savilahtea suunnitellaan ja rakennetaan laajan yhteistyö- ja kumppanuusverkoston voimin. Yhteisöllisiä työtapoja ovat esimerkiksi olleet työpajat, mielipidekyselyt sekä Iloa ja valoa -tapahtuma, jossa kuopiolaiset ovat saaneet tutustua suurhankkeen suunnitelmiin ja Savilahden kehityksestä vastaavat toimijat kuulla näkemyksiä suoraan kaupunkilaisilta.
– Näin valtavaa hanketta on mahdotonta tehdä yksin. Jokainen päivä tuo uudet haasteet, mutta kaikesta selvitään toimivan yhteisön ja kumppaniverkoston avulla, Niskanen summaa. – Kantava ajatus koko suunnittelussa on ollut, että alueesta halutaan tehdä yhteinen juttu – sitä kautta olemme saaneet sitoutettua laajan porukan mukaan hankkeeseen, ja maalia kohti mennään yhdessä, Niskanen kehuu.
Teksti: Elisa Korhonen & Roope Huotari
Pääjutun kuvat: Arkkitehtitoimisto AJAK & Sanna Pietikäinen, Kuopion kaupunki
Kainalojutun kuva: Työyhteenliittymä LUON Savilahti