Miten Kempeleen kunnalla menee?
”Kempeleessä menee hyvin. Sijaitsemme lähellä Oulun kaupunkia ja meidän noin 20 000 asukkaan kunta kasvaa jatkuvasti. Kuntaan muuttaa keskimäärin kolmesataa uutta asukasta vuodessa, ja kovaa kysyntää on asuintonttien lisäksi myös yritystonteista. Hyvinvointialueuudistuksessa olemme järjestäytyneet hieman uudestaan ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen kehittämiseen on viime aikoina panostettu, alueelle muuttaakin paljon nuoria lapsiperheitä.”
Mitä uutta kunnassa tapahtuu?
”Entisen kalliolouhosmontun paikalle suunnitellaan hienoa matkailualuetta, johon tulee muun muassa uimaranta, rantaravintola, aktiviteettipuisto, majoitustiloja ja yritysalue. Destian vanha louhosalue siirtyi Kempeleen hallintaan kesällä 2019. Louhosalueen toiminta lakkasi, ja nyt paikalle muodostuu kirkasvetinen Zeniitin kalliojärvi. Kempeleläisille tuttu uimaranta, Ouluntullin kalliolouhos, tuntuu pian pieneltä tähän verrattuna.
Kuntarahoitus rahoittaa tällä hetkellä Kempeleen kunnan historian suurinta rakennushanketta. Kirkonkylälle rakennetaan saman katon alle koulua 960 oppilaalle, päiväkotia 240 lapselle, koko kuntaa palveleva keskuskeittiö ja kunnan päätearkisto. Muitakin rakennus-, infra ja kaavoitushankkeita on käynnissä.”
Mikä on mielestäsi Kempeleen suurin vahvuus?
”Sijainti on tietenkin Kempeleessä huikea. Oulun keskustasta kulkee kymmenessä minuutissa Kempeleen keskustaan. Nelostie halkoo kuntamme läpi, länteen ajaa kasitietä ja itään Kuusamon tietä. Suomen toiseksi suurin lentokenttä on ihan vieressä, juna-asema löytyy Kempeleestä ja satamakin on lyhyen matkan päässä. Moottoritien varteen kaavoitetut yritysalueet menevät ihan käsistä, sekin puhuu sijaintimme puolesta.
Kempele on myös sopivan kokoinen kunta. Meillä on kolme koulualuetta lähellä toisiaan, joista muodostuu yhteensä noin 3 000 oppilaan koulukokonaisuus. Palautteen perusteella kuntalaiset ovat kunnan palveluihin tyytyväisiä, ja erityisesti liikuntapuolen tarjontaan on meillä panostettu. Köykkyrin maastoliikuntareitistö on uusinta liikuntatarjontaa Kempeleessä.”
Miltä Kempeleen tulevaisuus näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?
”Meillä on isoja hankkeita käynnissä ja luulenpa, että Kempeleen vetovoima säilyy erittäin hyvänä pitkällekin katsottuna. Taustalla on isojakin muutoksia, vielä ei selvästi voi sanoa, miten hyvinvointialueuudistus lopulta vaikuttaa Kempeleeseen – vai vaikuttaako mitenkään. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelu on pitkälle viety ja hyvällä mallilla. Suurimmat kiinteistöt mitkä alue ottaa haltuun ovat Kempeleen terveyskeskus ja paloasema.”
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
”Olen työskennellyt aiemmin Lieksan kaupungilla, Merijärven kunnan teknisenä johtajana ja sittemmin Tyrnävän kunnan teknisenä johtajana. Ennen kuntauraani toimin YIT rakennuksella mm. työmaamestarina, joten vyön alla on hieman erilaistakin kokemusta.”
Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?
”Sain kunnanjohtajaltamme lahjaksi Tuomas Kyrön kirjan Vasara ja käytettyjä nauloja. Kirja kertoo rakennusprojektista, joka ei mene kuin Strömsössä. Pieneksi kaavaillusta remontista kasvaakin jälleenrakennusurakka, sillä kirjassa katastrofeilta ei vältytä – jopa saunarakennuskin kärventyy. Tarinassa seikkailee tuttu Mielensäpahoittaja-hahmo, joka lopulta itse pitää rakennusporukan kurissa. Oikein hauska juttu ja kevyttä luettavaa, kirjan parissa sai nauraa.”
Kenen kuntavaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?
”Siilinjärven kunnassa käytiin taannoin vierailulla, sillä Siilinjärvi on kehyskunta Kuopiolle niin kuin Kempele on kehyskunta Oululle. Ari Kainulainen, kunnan tekninen johtaja, voisi kertoa seuraavana mietteitään.”
TUOMO PERÄLÄ
Työ: Tekninen johtaja, Kempeleen kunta
Syntynyt: 1979
Kotoisin: Oulusta
Asuu: Limingassa
Lue juttusarjan aiemmat osat:
- Pieni mutta pirteä – Merijärvellä puhalletaan yhteen hiileen
- Monien muutoksien Muonio
- ”Innostusta ilmassa” – Toivakka näkee Jyväskylän kasvussa iskun paikan
- Laukaa tutuksi juoksulenkki kerrallaan
- Itä-Suomen yllättäjä
- Koronakriisi oli sairaanhoitopiirille tuplaisku
- Pirkkalassa kytee vahva usko tulevaan
Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Emilia Ahvenjärvi / Studio Kuulas