Kuntasektorin luottokysyntä jäi ennakoitua matalammaksi odotettua paremman talouskehityksen ja valtion vuonna 2020 myöntämien väliaikaisten koronatukien vuoksi. Yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoituksen tarve kasvoi hieman. Luottokannan kasvu normalisoitui edellisestä vuodesta, jolloin se oli koronapandemian vuoksi poikkeuksellisen vahvaa. Kuntarahoituksen uusi luotonanto oli katsauskaudella 1 601 miljoonaa euroa ja pitkäaikainen rahoitus katsauskauden lopussa 28 582 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto kohosi 127 miljoonaan euroon.
Vastuullisten rahoitustuotteiden kysyntä jatkoi kasvua. Kesäkuun lopussa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 2 120 miljoonaa euroa ja yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 833 miljoonaa euroa. Rahoituksen määrä kasvoi 24,3 % vuoden vaihteesta.
– Asiakkaamme ovat ottaneet erinomaisesti vastaan viime vuonna markkinoille tuomamme yhteiskunnallisen rahoituksen. Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa kuntien rooli on keskeinen, ja ne ovatkin tehneet edistyksellistä työtä hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo.
Eduskunnan kesäkuussa hyväksymä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ei oleteta vaikuttavan merkittävästi Kuntarahoituksen toimintaan tai taloudelliseen kehitykseen lähivuosina. Kuntien talouteen uudistus sen sijaan vaikuttaa monin tavoin. Sote-uudistus ei juurikaan pienennä kuntien investointitarvetta, ja lisäksi rakenteelliset ongelmat odottavat yhä ratkaisua.
– Väestön ikääntyminen ja muuttoliike kasvukeskuksiin ajavat monia kuntia taloudellisesti ahtaalle. Elokuussa aloittavilla uusilla kunnanvaltuutetuilla on vastuullinen tehtävä muun muassa etsiessään uusia yhteistyömuotoja kuntien välillä näiden rakenteellisten ongelmien aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Samalla on tehtävä työtä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämmän kunnan rakentamiseksi, Kallio muistuttaa.