Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi toukokuussa kunnan uuden strategian, joka korostaa Vihdin sijaintia ja sen alueelle tuomia etuja. Kuntastrategian mukaan kasvava Vihti haluaa olla Helsingin seudun saavutettavuuden edelläkävijä, ja hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet nähdään elinvoiman perusedellytyksinä.
Ilmasto- ja ympäristötyö sekä liikkuminen ovat kunnan uudessa strategiassa painopisteitä. Vihdissä ne kulkevat käsi kädessä, sillä tieliikenne tuottaa yli puolet kunnan päästöistä.
– Vihti on liikenteen solmukohdassa: kunnan läpi kulkevat valtatiet 1, 2 ja 25 ovat kovin kuormittuneita. Yksin Turunväylää ajaa Vihdin alueella yli 15 000 ajoneuvoa päivässä. Saavutettavuuden kannalta valtatiet ovat hyvä asia, mutta läpiajoliikenteen päästöt kirjautuvat virallisessa päästölaskennassa Vihtiin, ellei niitä erikseen rajata pois, muistuttaa kunnanjohtaja Erkki Eerola.
Vihti on sitoutunut Suomen kansallisiin ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin ja aikoo leikata asukaskohtaisia kasvihuonepäästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Pyöräilyn edellytyksiä parannetaan ja joukkoliikenteelle etsitään uutta järjestämistapaa. Pohjolan Liikenne vastasi Vihdin linja-autoliikenteestä markkinaehtoisesti, kunnes yhtiö lopetti liikennöinnin Länsi-Uudellamaalla kannattamattomana toukokuussa 2022.
– Joukkoliikenne järjestetään jatkossa Uudenmaan ELY-keskuksen johdolla. Tavoitteena on tehdä siitä entistä toimivampi, taata asukkaille tietty palvelutaso ja tarjota uusia lipputuotteita, kunnanjohtaja Eerola kertoo.
Joukkoliikenteessä kunnan suunnitelmat eivät pääty sen rajalle. Vihti puhuu ahkerasti Turun tunnin juna -hankkeen puolesta, joka toteutuessaan yhdistäisi Turun, Salon, Lohjan, Vihdin, Kirkkonummen ja pääkaupunkiseudun saman nopean raideyhteyden piiriin.
– Tunnin juna synnyttäisi Etelä-Suomeen 1,5 miljoonan ihmisen yhtenäisen työssäkäyntialueen ja saattaisi suuren osan Vihdin läpikulkuliikenteestä kestävämmille raiteille. Uusi junayhteys vaikuttaisi valtavasti paitsi Länsi-Uudenmaan elinvoimaan myös koko alueen ilmastotavoitteisiin.
Yhteinen ilmastokoordinaattori kartoittaa päästövähennyksiä kustannustehokkaasti
Vihdin kunnan ilmastotyötä ohjaa ilmastostrategiatyöryhmä ja sen toteutusta koordinoi kuntaorganisaation läpileikkaava poikkihallinnollinen ilmastotyöryhmä. Vuodelle 2023 kunta laati ensimmäisen ilmastobudjettinsa, joka sisältää päästöbudjetin ja ilmastotyön toiminnalliset tavoitteet. Päästöbudjetti asettaa katon kunnan päästöille ja toiminnallisiin tavoitteisiin on koottu päästö- ja talousvaikutuksiltaan merkittäviä ilmastotoimia, joiden etenemistä seurataan tilinpäätöksessä.
Ilmastoasioissa Vihti tekee tiivistä yhteistyötä naapurinsa Kirkkonummen kanssa. Huhtikuussa 2021 ympäristöministeriö myönsi avustuksen kuntien yhteiselle ilmastotyöhankkeelle, jossa kehitetään kustannustehokasta ilmastotyön mallia pienille ja keskisuurille kunnille. Hankkeen puitteissa kunnat palkkasivat yhteisen ilmastokoordinaattorin, jonka tehtävä on kartoittaa taloudellisesti kannattavia tapoja vähentää päästöjä molemmissa kunnissa.
– On hyvä, että ilmastotyöllä on oma veturinsa, sanoo Vihdin kunnan tekninen johtaja Matti Kokkinen.
– Kuntaorganisaatiossa toimialat hoitavat oman tonttinsa, kun taas ilmastotyössä asioita olisi hyvä katsoa läpi hallinnon. Välissä kannattaa olla henkilö, jonka tehtävä on jakaa tietoa ja helpottaa yhteistyötä.
Vihdin ja Kirkkonummen yhteishanke päättyi marraskuussa 2022, jolloin julkaistiin myös rakennusohje kuntien kustannustehokkaaseen ilmastotyöhön (linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Ilmastokoordinaattorin virka päätettiin vakinaistaa.
– Yhteinen resurssi osoittautui erittäin hyväksi ratkaisuksi, sanoo kunnanjohtaja Eerola.
– Kun naapurissa keksitään hyvä idea, se saadaan nopeasti käyttöön myös meillä – ja päinvastoin. Samoin yhteisiä ohjeita voidaan laatia molempien kuntien tarpeisiin.
Vihdissä ilmastotyö on lyönyt läpi laajasti. Kunta rakentaa parhaillaan uusia tiloja parille sadalle päiväkotilapselle sekä noin kuudellesadalle alakoululaiselle Etelä-Nummelaan. 36,5 miljoonan euron koulu- ja päiväkotikeskus lämpenee ja viilenee maalämmöllä, tilat valaistaan ledeillä ja katolle asennetaan aurinkopaneeleja. Aurinkovoimaloita on asennettu kunnan kiinteistöihin aiemminkin (linkki).
– Kilpailutuksessa vaadimme, että vähintään 30 prosenttia rakennuksen kokonaisenergiasta on tuotettava uusiutuvilla energialähteillä. Nyt näyttää siltä, että osuus menee yli 40:n. Tavoitteena on, että vuonna 2030 yksikään kunnan kiinteistö ei lämpene öljyllä, kertoo tekninen johtaja Kokkinen.
– Kaikki uudishankkeet lähtevät siitä, että vihreämpään suuntaan mennään, hän summaa.
Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Erkki Eerola: Sami Lamberg, Kapina; Matti Kokkinen: Antti Hannuniemi, Mainostoimisto KN