Maailmantalouden suhdanneodotusten paraneminen näkyy varsin laaja-alaisesti talouden indikaattoreissa. Kasvu näyttäisi voimistuvan jo vuoden 2020 aikana.
Suhdannekuvaajat olivat edellisen kerran nykyisen kaltaisessa tilassa syyskesällä 2016. Silloin seuraavan vuoden aikana
- USA:ssa, euroalueella ja koko maailmantaloudessa BKT-kasvu kiihtyi noin prosenttiyksiköllä
- pitkät korot nousivat noin 60-80 korkopistettä, korkokäyrä jyrkkeni selvästi.
Jokainen sykli on kuitenkin erilainen ja vuosiin 2016–17 verrattuna taloutta uhkaa nyt merkittävä satunnainen epävarmuustekijä eli koronavirus, joka ei vielä näy viimeisimmissä makroluvuissa.
Koronavirusepidemia vaikuttaa alkuvuonna voimakkaasti Kiinan talouteen. Kiinan osuus maailmantalouden kasvusta on lähes 30 %, joten koronavirus aiheuttaa merkittävän negatiivisen kysyntävaikutuksen koko globaaliin talouteen. Tilanteesta koituu varmuudella häiriöitä myös kansainvälisiin toimitusketjuihin.
Rahapolitiikan viritys – erityisesti FED:n osalta – on tällä hetkellä elvyttävämpi kuin 2016–17, mikä oletettavasti jarruttaa korkotason syklistä nousupainetta.
Mikäli koronavirusepidemia saadaan lähiviikkoina hallintaan eikä se laajene pandemiaksi, suhdannenäkymän vahvistuminen ja korkotason maltillinen nousutrendi todennäköisesti jatkuvat.
Teollisuustuotannon pohjakosketus ohitettu – ostopäällikkö-indeksit ennakoivat piristyvää kasvua myös palvelualoille
PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille).
Ne toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50 : sektorin odotetaan supistuvan
OECD:n suhdannekuvaajien perusteella maailmantalouden kasvu nopeutuu selvästi jo vuonna 2020 (Huom: Kuvaajat eivät vielä huomioi koronaviruksen vaikutuksia)
Kasvunäkymän muutoksen suhteen vastaavissa olosuhteissa oltiin viimeksi 08-09/2016 – silloin seuraavan vuoden aikana kasvu vauhdittui ja pitkät korot nousivat
Koronaviruksen vuoksi Kiinan talouskasvu hidastuu alkuvuonna merkittävästi – toimitusketjujen ja kansainvälisen kaupan välityksellä vaikutukset leviävät laajalle
Pitkät korot laskivat varsin voimakkaasti korona-epidemian puhkeamisen jälkeen – osakkeissa epäyhtenäisempi reaktio
Pitkän aikavälin korko-odotuksissa ei enää juuri hinnoitella EKP:n lisäkoronlaskuja – toisaalta keskuspankkielvytyksen odotetaan jatkuvan entistä pidempään
FED:n rahapolitiikan viritys selvästi elvyttävämpi kuin vastaavissa suhdanneolosuhteissa 2016-17
Suomen talouden näkymä
Suomessa talouskasvu oli vuoden 2019 kolmella ensimmäisellä neljännekselä selvästi muuta euroaluetta vahvempaa. Kotimainen kulutus on jo pidemmän aikaa ollut keskeisin kasvun ajuri.
Ennakkotiedot vuoden 2019 viimeisen neljänneksen kasvuluvuista kuitenkin viittaavat kansainvälisen talouden ongelmien olevan lopulta välittymässä myös Suomeen. Alustavan arvion mukaan BKT supistui 0,4 % edellisestä neljänneksestä.
Kenties myönteisin yllätys on ollut odotettua selvästi vahvempi työllisyyskasvu – nykyisellä vauhdilla hallituksen 75 %:n työllisyysastetavoite vuoden 2023 loppuun mennessä on saavutettavissa.
Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien paheneminen (avoimien työpaikkojen määrä kasvaa voimakkaasti mutta työttömien määrä ei vastaavasti laske) kuitenkin merkitsee, että työllisyyden kasvu ennen pitkää pysähtyy ilman merkittäviä uusia työllisyystoimia.
Rakentamisen jäähtyminen sekä kansainvälisen talouden suhdanneongelmien tarttuminen viiveellä Suomeen painavat kuluvan vuoden BKT-kasvua. Odotamme Suomen talouden kasvavan 2020 0,9 % ja 1,0 % vuonna 2021.
Tilastokeskuksen ennakollisen neljännesvuositilinpidon mukaan kuntatalouden heikkeneminen jatkui vuonna 2019. Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos painui yhteensä noin 200 milj. negatiiviseksi ja velkaantuminen kiihtyi. Tulos on erittäin heikko, vaikkakin jonkin verran odotettua parempi. Kuntatalouden heikkenemisen taustalla on erityisesti toimintamenojen ja investointitarpeiden kasvu.
Kotimainen kulutus pitänyt Suomen talouskasvun euroaluetta vahvempana – nettoviennin ja investointien kasvukontribuutio vaisu
Teollisuustuotannon ja tavaraviennin viimeaikainen heikkeneminen viittaa maailmantalouden ongelmien olevan tarttumassa lopulta myös Suomeen
Työllisyyskasvu ylittänyt odotukset: 5 vuodessa työllisyysaste noussut lähes 5 prosenttiyksikköä – nousua eniten 55-64 -vuotiaissa
Jatkossa työllisyyden kasvupotentiaali riippuu entistä enemmän siitä, miten hyvin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia onnistutaan lievittämään
Rakentamisen jäähtyminen ja kv-suhdanneongelmien välittyminen viiveellä Suomeen painavat BKT-kasvun vuonna 2020 pitkän aikavälin trendin alapuolelle
Kuntatalouden heikkeneminen jatkui 2019 – pääsyynä toimintamenojen ja investointitarpeiden kasvu
Kuntatalous = Manner-Suomen kunnat ja kuntayhtymät
Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos negatiivinen, lainakanta kasvoi voimakkaasti
