Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten yhteistyö on käynnistynyt kaupungin ja hyvinvointialueen välillä?
“Isossa kuvassa hyvin. Toki moni asia on vielä avoinna; hyvinvointialue on järjestäytynyt alkuvuodesta, ja heillä riittää tehtävää oman toimintansa organisoinnissa. Yhteisiä kysymyksiä ja ajankohtaista yhdyspintatyötä on monella toimialalla, muun muassa työllisyyspalveluissa, joiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille vuonna 2025. Jatkossa hyvinvointialue järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, ja kaupunki vastaa muista työllisyyspalveluista. Toimintojen pitää siis pelata yhteen.”
Miten Mikkelin kaupungilla menee?
”Mikkeli on vilkas ja eläväinen savolaiskaupunki. Paljon tapahtuu niin kulttuurissa ja matkailussa kuin elinkeinoelämässäkin, ja toiminnallisesti meillä menee hyvin. Taloudessa Mikkelillä on ollut haasteita.
Viimeisen viiden vuoden aikana sote-kustannukset ovat nousseet noin 75 miljoonalla eurolla, mikä on tehnyt mittavan loven kaupungin kirstuun. Se pitäisi kuroa umpeen vuoden loppuun mennessä, jotta vältämme kriisikuntamenettelyn. Alijäämää lyhennetään esimerkiksi myymällä vähemmistöosuus kaupungin energiayhtiöstä.
Sote-uudistuksen jälkeen kaupungin kustannukset eivät enää kasva holtittomasti, ja taloudenpitoa on helpompi ennakoida. Meillä on lupaava suunnitelma siitä, miten Mikkelin talous käännetään kestävälle uralle.”
Mitä uutta Mikkelissä tapahtuu?
”Käynnistelemme elinkeinoelämän toimijoiden kanssa tulevaisuustyötä, jolla haemme yhteistä suuntaa Mikkelin elinvoiman kehittämiselle. Tulevina kuukausina visioimme alueen tulevaisuutta esimerkiksi yritysten, kauppakamarin, kehittämisyhtiöiden ja koulutuslaitosten kanssa.
Paljon onkin jo tekeillä: Veturitallit ja Satamalahden ympäristö kaupungin keskustassa tarjoavat uusia mahdollisuuksia elinvoiman kasvattamiseen, kuten myös Kenkäveronniemi Saimaan rannalla. Pursialan voimalaitosalueelle kaavaillaan yli 100 miljoonan euron vetyinvestointeja, joita edistävät Etelä-Savon Energia ja projektikehitysyhtiö Nordic Ren-Gas.”
Mikä on mielestäsi Mikkelin suurin vahvuus?
”Muutaman kuukauden kokemuksella kehuisin erityisesti Mikkelin keskustaa ja sen elinvoimaa. Maalaispojalle Mikkeli on juuri sopiva: varsin kaupunkimainen ja vilkas, mutta silti lähellä luontoa, Saimaan rannalla. Täällä on esimerkiksi todella hyvä ravintolatarjonta, ja yli 6 000 opiskelijaa tuo kaupunkikuvaan eloa ja kansainvälisyyttä.”
Miltä Mikkeli näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?
”Uskon, että Mikkeli on omiin vahvuuksiinsa nojaava elinvoimainen kaupunki ja Etelä-Savon eläväinen maakuntakeskus myös tulevaisuudessa. Toivon, että koko maakunta vahvistaa paikkaansa matkailun ja vientiteollisuuden keskittymänä Suomessa. Samaa tietysti toivon koko Itä-Suomelle, jonka suuntaan liittyy nyt paljon epävarmuutta.”
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
”Aloitin kuntajohtajan työt Taivalkoskelta, Kuusamon kupeesta Koillismaalta, vuonna 2005. Sieltä siirryin Keski-Suomeen Saarijärven kaupunginjohtajaksi, sittemmin Viitasaarelle ja vuodenvaihteessa tänne Mikkeliin. Ennen kuntajohtajan uraani olen toiminut sivistysjohtajana, rehtorina ja myös muissa opetustehtävissä. Olenpa ollut Lahdessakin urheiluseuran toiminnanjohtajana ja suurtapahtumien pääsihteerinä.”
Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?
”Suosittelen Citizen Kanea, Orson Wellsin klassikkoelokuvaa. Opiskelin aikanaan pari vuotta Yhdysvalloissa, jossa elokuva-ala ja draamaopetus ovat tärkeä osa yhteiskuntaa. Draamakurssit opettivat katsomaan elokuvia erilaisesta näkökulmasta, ja Citizen Kane jäi elävästi mieleeni.”
Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?
”Mieleen tulee Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet. Teemme paljon yhteistyötä Jyväskylän suuntaan, ja olisi mielenkiintoista kuulla, miten kaupungin ja hyvinvointialueen yhteispeli on lähtenyt siellä käyntiin.”
JANNE KINNUNEN
Työ: Kaupunginjohtaja, Mikkelin kaupunki
Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri KM, oikeustieteen maisteri OTM
Syntymävuosi: 1970
Kotoisin: Viitasaarelta
Asuu: Mikkelissä
Lue juttusarjan aiemmat osat:
- ”Tästä se uudistus vasta alkaa” – Etelä-Savossa toivotaan hyvinvointialueelle riittävää rahoitusta ja työrauhaa
- ”Hyvinvointialueille asetettu laihdutustavoite ei voi olla kaikille sama” – Pohjois-Karjalassa vuosi alkaa kulukuurilla
- ”Keltamustaa joukkuetta” rakentamassa – Pohjois-Savossa sote-uudistus etenee aikataulussa
- Kasvava kehyskunta – Kempeleessä on vetovoimaa
- Pieni mutta pirteä – Merijärvellä puhalletaan yhteen hiileen
- Monien muutoksien Muonio
- ”Innostusta ilmassa” – Toivakka näkee Jyväskylän kasvussa iskun paikan
- Laukaa tutuksi juoksulenkki kerrallaan
- Itä-Suomen yllättäjä
Teksti: Roope Huotari
Kuva: Mikko Tuovinen