Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten uudistus on sujunut Etelä-Savossa?
”Vuosi on lähtenyt hyvin käyntiin. Olemme keskittyneet siihen, että välttämättömät toiminnot rullaavat: että asiakkaiden turvallisuus on taattu ja palveluihin pääsee. Yhtään vakavaa vaaratilannetta ei ole tullut. Mutta tästä se uudistus vasta alkaa. Vuodenvaihteen starttia korostettiin julkisuudessa ehkä turhankin paljon.”
Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime aikoina?
”Etelä-Savossa liitettiin yhteen kolme isoa organisaatiota ja muutama pienempi. Isoissa organisaatioissa kulttuurit ja toimintatavat ovat vakiintuneita, ja niiden yhdistäminen vie aikaa. Hyvinvointialueella on esimerkiksi 850 erilaista tietojärjestelmää, joiden määrää lähdemme nyt karsimaan. Tehtävää ei ole helpottanut niukka valmistelurahoitus, jota valtio myönsi sillä oletuksella, että Etelä-Savossa olisi ollut yksi yhdistetty sote-kuntayhtymä.”
Entä missä riittää eniten työsarkaa tulevina kuukausina?
”Kevään aikana laadimme palveluille tuotantosuunnitelman, jossa otamme kantaa siihen, mitä palveluita Etelä-Savossa tuotetaan ja missä. Tällä hetkellä näyttää valitettavasti siltä, että palvelutasoa on pakko sopeuttaa ja supistaa, jotta toiminta pysyy rahoitusraameissa. Toki tilanne vielä elää, mutta nykymenolla hyvinvointialue tekee noin 75 miljoonan euron alijäämää.”
Miltä hyvinvointialueen tulevaisuus näyttää pitkällä aikavälillä?
”Etelä-Savo on Suomen ikääntynein maakunta, eli väki vähenee ja eläkeläisten määrä kasvaa nopeasti. Samalla palveluita tarvitaan enemmän ja työvoimakustannukset paisuvat, kun työikäisiä on vähemmän. Edessä on isoja haasteita, joita ryhdymme nyt ratkomaan. Kaikki paukut pistetään palveluntuotantoon: rakennamme Etelä-Savoon mahdollisimman ketterää ja matalaa organisaatiota, jossa henkilöstö saa vaikuttaa työnteon tapoihin. Kehitämme johtamista ja organisaatiokulttuuria sekä satsaamme työhyvinvointiin ja työsuhde-etuihin. Toivottavasti näillä keinoilla saadaan alueelle tekijöitä.”
Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille kunnissa tai valtion tasolla?
”Tärkeintä on, että hyvinvointialueiden rahoitus riittää. Alueilta pitää vaatia tuottavuutta ja niiden taloutta tulee seurata, mutta rahahanoja ei voi kiristää niin tiukalle, että toiminnasta tulee mahdotonta. Kun riittävä rahoitus on turvattu, pitäisi olla malttia katsoa, mihin kokonaisuus asettuu. Moni uudistus, mistä nyt päätetään, astuu voimaan vasta muutaman vuoden päästä. Sitä ennen tarvitaan työrauhaa.”
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
”Minusta piti tulla akuuttilääkäri ja teinkin pitkään töitä päivystyksessä. Olin perusterveydenhuollon ylilääkärinä Pieksämäellä, josta siirryin johtamaan Essoten päivystystä, kun kuntayhtymä perustettiin vuonna 2017. Vuonna 2019 sain vastuulleni Essoten terveyspalveluiden kokonaisuuden, ja siitä päädyin tähän nykyiseen tehtävään. En osaa tarkkaan ottaen sanoa, missä vaiheessa kliininen työ vaihtui hallintohommiin, mutta on siitä jo useampi vuosi. Tein terveydenhuollon erikoislääkäritutkinnon ja päivitin osaamista sote-johdon MBA-tutkinnolla. Mutta kyllä se päivystyskin toi hyvää johtamisoppia: siellä tehdään jatkuvasti töitä äärimmäisen kovassa paineessa, ja jokainen päätös vaikuttaa ihmishenkiin.”
Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?
”Janne Kinnunen aloitti vuodenvaihteessa työt Mikkelin kaupunginjohtajana. Emme ole vielä ehtineet tutustua, mutta olisi mielenkiintoista kuulla, miten Kinnunen näkee yhteistyön kaupungin ja hyvinvointialueen välillä.”
SANTERI SEPPÄLÄ
Työ: Hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialue
Koulutus: Erikoislääkäri, MBA
Syntynyt: 1987
Kotoisin: Tampereelta
Asuu: Mikkelissä
Lue juttusarjan aiemmat osat:
- ”Hyvinvointialueille asetettu laihdutustavoite ei voi olla kaikille sama” – Pohjois-Karjalassa vuosi alkaa kulukuurilla
- ”Keltamustaa joukkuetta” rakentamassa – Pohjois-Savossa sote-uudistus etenee aikataulussa
- Kasvava kehyskunta – Kempeleessä on vetovoimaa
- Pieni mutta pirteä – Merijärvellä puhalletaan yhteen hiileen
- Monien muutoksien Muonio
- ”Innostusta ilmassa” – Toivakka näkee Jyväskylän kasvussa iskun paikan
- Laukaa tutuksi juoksulenkki kerrallaan
- Itä-Suomen yllättäjä
- Koronakriisi oli sairaanhoitopiirille tuplaisku
Teksti: Roope Huotari
Kuva: Etelä-Savon hyvinvointialue