”Hyvinvointialueille asetettu laihdutustavoite ei voi olla kaikille sama” – Pohjois-Karjalassa vuosi alkaa kulukuurilla

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue alkaa toteuttaa talouden tavoiteohjelmaa, jossa kaikki menolajit perataan. Kulukuuri on tiukka, mutta vielä suurempi on pula osaavista työntekijöistä, sanoo hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen.

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten uudistus on sujunut Pohjois-Karjalassa?

”Olemme hyvinvointialueista edelläkävijöiden joukossa, sillä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä on vastannut koko maakunnan sote- ja pela-palveluista pian kuusi vuotta. Muutos on silti suuri myös täällä. Entisellään ei voida jatkaa, siitä pitää huolen niin valtionrahoitus kuin henkilöstön saatavuus.”

Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime aikoina?

”Iso osa loppuvuodesta meni laatiessa hyvinvointialueen ensimmäistä talousarviota ja investointisuunnitelmia. Valtion rahoituslaskelmia muutettiin valmistelun aikana useaan otteeseen – meidän kannaltamme onneksi useimmiten parempaan suuntaan. Valtionrahoitus ei silti kata palvelutuotannon todellisia kustannuksia ja poikkeuksellista kustannustason nousua. Tämän vuoksi hyvinvointialueella on laadittu talouden tavoiteohjelma, jossa haetaan säästöjä 26 miljoonan euron edestä ensi vuoden aikana. Henkilökunnasta ei ole varaa vähentää, mutta muilta osin kaikki menolajit perataan. Palvelurakennettakin pitää keventää, tarkastella vuodeosastopaikkoja ja kalliita ostopalveluja. Se on kaikilla hyvinvointialueilla edessä. Mutta paniikkiratkaisuihin ei pidä ryhtyä, päätösten täytyy perustua tietoon ja kestää aikaa.”

Entä missä riittää eniten työsarkaa tulevina kuukausina?

”Seuraavaksi työstetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia, joka ohjaa hyvinvointialueen taloutta ja toimintaa. Vuodenvaihteen yli mentiin vuonna 2017 laaditulla kuntayhtymän palvelutuotantosuunnitelmalla. Palvelustrategiassa ja siihen kuuluvassa palveluverkkosuunnitelmassa määritellään hyvinvointialueen tavoitteita pitkällä aikavälillä ja otetaan kantaa esimerkiksi siihen, missä ja mitä palveluita tarjotaan tai kuinka nopeasti niiden piiriin pitäisi päästä. Tilanne on siinä mielessä hyvä, ettei meidän tarvitse niinkään pohtia hyvinvointialueen organisaatiota tai hallinnon järjestämistä. Kaikki paukut voidaan pistää peruspalvelujen ja toimintatapojen uudistamiseen.”

Millaiset haasteet uutta hyvinvointialuetta odottavat?

”Hyvinvointialueen talous on kovassa puristuksessa, mutta kenties suurempi haaste on pula osaavasta henkilökunnasta. Koetamme kaikin keinoin rekrytoida osaajia maakuntamme ulkopuolelta ja ulkomailtakin. Meneillään on esimerkiksi hanke, jossa hoitohenkilökuntaa rekrytoidaan Myanmarista, he opiskelevat suomea ennen saapumistaan. Ensimmäinen noin neljänkymmenen hengen työntekijäryhmä saapui ennen vuodenvaihdetta. Yhteistyötä tehdään myös paikallisten oppilaitosten kanssa, opiskelijoille tarjotaan esimerkiksi maksutonta asumista harjoittelun ajaksi.

Pohjois-Karjalassa väki vähenee ja vanhenee, sairastavuus on muuta maata suurempaa ja sosiaali- ja terveyspalveluille riittää kysyntää. Yhä niukemmilla voimavaroilla pitäisi tuottaa yhä enemmän ja laadukkaampia palveluita – siinäpä sitä haastetta onkin.”

Millaisia asioita aiot edistää hyvinvointialueen johdossa?

”Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tutkitusti paljon hukkaa. Tutkin väitöskirjassani lean-johtamista terveydenhuollossa. Tavoitteenani on uudistaa hyvinvointialueen palvelutuotantoa ja johtamista näiden oppien avulla. Palveluiden käyttäjille se voi näkyä esimerkiksi niin, että vastauksen saa heti ensimmäisessä yhteydenotossa: laboratoriolähete, hoitosuunnitelman päivitys tai reseptin uusiminen hoituu yhdellä puhelinsoitolla sen sijaan, että varataan aika vastaanotolle monen viikon päähän. Ihannetilanteessa asiakkaan palvelutarve määrittäisi sen, mitä tehdään ja ammattitaitoinen henkilökunta ratkaisee, miten tehdään. Heillä kun on paras näkemys siitä, miten asiat hoituvat asiakkaan kannalta fiksusti ja tehokkaasti.”

Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille kunnissa tai valtion tasolla?

”On hyvä, että hyvinvointialueuudistus saatiin vihdoin maaliin, mutta rahoitusmalli vaatii nopeita korjauksia: hyvinvointialueet eivät voi toimia ilman lainanottovaltuutta ja investointikykyä. Investoinnit, opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen riittävä resursointi ovat asiantuntijaorganisaation uudistumisen perusedellytyksiä. On hyvä myös muistaa, ettei rakenteiden ja palvelujen uudistamistyö hyvinvointialueilla käynnisty samalta viivalta. Vapaaehtoisesti perustetut kuntayhtymät tulisi ottaa huomioon ja palkita niissä jo tehty sopeuttamistyö. Leikillisesti voisi sanoa, että valmiiksi alipainoisen on vaikea laihduttaa saman verran kuin reippaasti ylipainoiseen. Siksi hyvinvointialueille asetettu laihdutustavoite ei voi olla kaikille sama.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Minulla on takana yli 30-vuotinen työura erilaisissa hoitotyön johtamisen tehtävissä erikoissairaanhoidon moniammatillisessa toimintaympäristössä. Viimeiset kaksi vuotta toimin KYS Uudistuu -hankkeen johtajana ja vastasin yliopistollisen sairaalan mittaviin rakennushankkeisiin liittyvästä toiminnallisesta uudistamisesta yhdessä linjajohdon ja asiantuntijoiden kanssa. Insinöörien kanssa työskenteleminen oli oikein opettavaista. Uskon, että terveydenhuollon substanssin tuntemuksesta sekä kehittämisen ja tutkimuksen osaamisestani on paljon hyötyä hyvinvointialueen johtamisessa ja toimintojen asiakaslähtöisessä uudistamisessa. Yksin emme saa mitään aikaan, mutta yhdessä mitä vaan!”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?

”Seuraavaksi haluaisin kuulla Etelä-Savon hyvinvointialuejohtajan Santeri Seppälän mietteitä kuntien ja hyvinvointialueiden valtionrahoituksesta. Ns. kiikkulautamekanismi voi jäädä hiertämään kuntien ja hyvinvointialueiden välejä vuosikausiksi, ellei rahoitusmallin valuvikoja korjata osana uudistusta.”


KIRSI LEIVONEN
Työ: Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun Sote
Koulutus: Kätilö, TtM, TtT, eMBA
Syntynyt: 1966
Kotoisin: Nurmeksesta
Asuu: Leppävirralla


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Antti Pitkäjärvi/Siun Sote