Myydä vai yhtiöittää kiinteistöt? Inspira selvitti hyvinvointikuntayhtymien vaihtoehtoja

Sote-uudistus mullistaa kuntien kiinteistöomaisuuden rakennetta. Forssan ja Raahen seuduilla on selvitetty Inspiran avulla, kuinka hyvinvointikuntayhtymien kannattaa toimia sote- ja pelastuskiinteistöjensä kanssa.

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä on Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän yhteinen sotekuntayhtymä. Yhtymän taseessa on noin 20 miljoonaa euroa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kiinteistöomaisuutta, minkä lisäksi jäsenkunnilta löytyy noin saman verran suoraa kiinteistöomaisuutta.

– Teimme kuntayhtymälle selvityksen syksyllä 2017 ja alkuvuodesta 2018. Tavoitteena oli löytää malli kiinteistöomaisuuden hallintaan ja selvittää, mitkä eri vaihtoehtojen vaikutukset omistajakunnille olisivat. Työtä päivitettiin syksyllä 2021: kartoitettuja vaihtoehtoja peilattiin eduskunnassa kesällä 2021 hyväksyttyyn lakiin, Inspiran senior konsultti Tutta Pentinmikko kertoo.

Kiinteistöomaisuuden hallintaan liittyvät kysymykset ovat mietityttäneet myös luoteisrannikolla. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä RASHKY oli teettänyt selvitystyötä jo aiemmin, mutta yhtymässä haluttiin vielä kirkastaa kokonaiskuvaa. RASHKY:iin kuuluvat Raahen kaupungin lisäksi Siikajoen ja Pyhäjoen kunnat.

– Saimme toimeksiannon huhtikuussa 2022 laatia taloudellinen mallinnus RASHKY:n ja jäsenkuntien sotekiinteistöjä hallinnoivalle yhteisyhtiölle. Yhtymässä haluttiin selvittää, voitaisiinko yhtiöittäminen tehdä heti tai ensi vuoden alusta ja mitkä tähän liittyvät riskit ja hyödyt olisivat, Pentinmikko jatkaa.

Siirtymäaikana mahdollisuus ratkaista kysymykset kiireettä?

Forssan seudun selvityksessä esiin nousi viisi vaihtoehtoa ja RASHKY:n selvityksessä kolme. Skenaariot vaihtelivat kuntayhtymän toiminnan jatkamisesta entisellä tavalla aina kiinteistöjen myyntiin sijoittajille.

Forssassa yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona nähtiin hyvinvointikuntayhtymän muutos kiinteistökuntayhtymäksi. Keskeistä tässä ratkaisussa olisi, että se mahdollistaa yhtymän toiminnan ilman suurempia häiriöitä sote-uudistuksen siirtymäkaudeksi. Selvitys kirkasti eri vaihtoehtoja ja kokonaiskuvaa myös Raahen seudulla: myös RASHKY selvitti siirtymää kiinteistökuntayhtymään.

Kummassakaan hyvinvointikuntayhtymässä ei olla tehty vielä lopullista päätöstä jatkosta. RASHKYn hallituksen esitys lähtee kunnille pian yhtymähallituksen kokouksen jälkeen. Forssan seudulla jäsenkunnat selvittävät vielä vaihtoehtoja – ratkaisua odotetaan vielä lokakuun puolella. Sote-uudistuksen siirtymäkausi alkaa vuoden 2023 alusta.

– RASHKY:n kanssa teimme vielä lisäselvityksen, joka tarkensi eri vaihtoehtojen sisältöä. Haastattelimme muun muassa kiinteistösijoittajia ymmärtääksemme paremmin markkinoiden kiinnostusta ja hintatasoa siinä tilanteessa, että kiinteistöjä haluttaisiin myydä, Pentinmikko avaa.

Kunnissa odotetaan tilanteen selkiytymistä muun muassa verotuksen osalta. Hyvinvointialueiden käyttöön siirtyvät kiinteistöt joudutaan yleisesti ottaen yhtiöittämään, mistä koituu varainsiirtoveroja vastaanottavalle yhtiölle. Sekä Raahen että Forssan seuduilla nousi esiin ajatus, että kiinteistöjen omistus ja hallinnointi saattaisi olla perusteltua pitää mahdollisimman pitkään kuntayhtymissä, kunnes avoimet kysymykset alkavat selkeytyä.

– Julkisessa keskustelussa on ajoittain väläytelty myös toiveita määräaikaisesta vapautuksesta varainsiirtoverosta. Kiinteistökuntayhtymään siirtyminen antaa option seurata rauhassa, millaisia ratkaisuja verotukseen liittyen mahdollisesti vielä tapahtuu, Pentinmikko kertoo.

Muutoksen tahti ja ajankohta on tiedostettu niin Forssan kuin Raahenkin alueilla.

– Monella tapaa se, mitä nyt tehdään, on vielä hallinnollinen harjoitus, mutta se luo siltaratkaisua ja synergiaa 3–4 vuoden päässä häämöttäviin tavoitteisiin. Toimintaa pitää ketteröittää jatkossa ihan käytännön tasolla, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymäjohtaja Mikko Komulainen kertoo.

– Inspiran selvitystyöstä oli meille hyötyä erityisesti aikatauluun liittyvien kysymysten kanssa, RASHKY:n kuntayhtymän johtaja Elisa Roimaa kommentoi. – Aikataulu selkeytyi ja saimme pohjaa päätöksenteolle, kun tiesimme realistisesti, miten paljon aikaa asiat vievät ja missä tahdissa asioita voidaan edistää.

Ulkopuolinen analyysi toimii kaikille sopivan ratkaisun tukena

Monissa sote-uudistukseen liittyvissä selvityksissä esiin nousevat samantyyppiset haasteet, joten oppeja on jaettu myös Inspiran sisällä. Kuntayhtymissä on mukana aina useampi osapuoli, joiden täytyy löytää sekä yhtymää että sen jäsenkuntia palveleva toimintamalli.

– Kaikilla on vähän erilaiset tarpeet, joten puolueettomasta tahosta on usein hyötyä sopivan mallin löytämisessä. Ulkopuoliset asiantuntijat voivat myös tukea yhtymän pienempiä kuntia, joilla on rajallisesti resursseja tiedonkeruuseen. Yhdenmukaisten tietojen selvittäminen sekä kuntayhtymältä että eri kunnista vaatii lopulta paljon jalkatyötä, Pentinmikko sanoo.

Monessa kuntayhtymässä on oltu alusta asti kiinnostuneita siitä, millaisia ratkaisuja muualla Suomessa on löydetty. Kunnat ja kuntayhtymät kaipaavat Pentinmikon mukaan selvästi kaikupohjaa omaan etenemiseensä. Sote-uudistus luo yhteisen viitekehyksen, mutta alueellisesti palveluiden järjestämiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten kiinteistöjen ikä, etäisyydet ja toimintojen päällekkäisyys.

– Uusien tilojen kohdalla on yleensä vähemmän järkeä lakkauttaa palvelua ja jättää hyväkuntoinen kiinteistö tyhjilleen. Palvelun tyyppi vaikuttaa myös: alueelle voi riittää yksi yhteinen terveyskeskus tai sairaala, mutta vaikkapa vanhustenhuolto voi olla fiksua järjestää paikallisemmin.

Forssan ja Raahen seuduilla tulevaisuutta kohti edetään positiivisin mielin, vaikka ratkottavia kysymyksiä on paljon.

– Koronapandemia ja geopoliittiset jännitteet ovat luoneet paljon haasteita juuri hyvinvointialueisiin siirtymisen kynnyksellä. Olemme silti tehneet paljon työtä henkilöstökulttuurien, toimintatapojen ja prosessien yhdistämiseksi ja onnistuneetkin siinä hyvin, Komulainen kertoo Forssan seudun tilanteesta.

– Olemme rakentaneet toimintaa vahvasti kohti tulevaisuutta. Myös vanhaa kiinteistöomaisuutta on hoidettu ja ylläpidetty huolella: kuka kiinteistöjä ja toimintaa jatkossa pyörittääkään, meillä on hyvät edellytykset tarjota hyvinvointialueelle palveluja, Roimaa kertoo Raahen seudun näkymistä.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Raahen sairaala, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä