Nuorten tilanne on huolestuttanut Suomessa viime vuosina. Kunnat ovat näköalapaikalla kasvavan sukupolven haasteisiin, koska niin nuorison hyvin- kuin pahoinvointikin heijastuu ensimmäisenä paikallisesti. Nuorisotyön kautta kunnat ovat avainasemassa nuorten paremman arjen edistäjinä.
Nuoriin liittyvä puhe on ollut viime vuosina huolivoittoista. Mielenterveyskriisi, lisääntynyt väkivaltainen käytös, nuorisorikollisuus ja pandemiavuosien vaikutukset ovat hallinneet otsikoita. Miten vakava nuorten tilanne todella on vuoden 2025 Suomessa?
– Valtaenemmistö nuorista voi koko ajan paremmin. Meillä on ollut kuitenkin pitkään nähtävissä merkkejä eriarvoistumiskehityksestä, jossa pienehkö ryhmä nuoria on tippumassa pois hyvästä kehityskulusta, kuvailee Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Antti Kivijärvi.
Yksi huolenaihe on nuorten, erityisesti teini-ikäisten tyttöjen, mielenterveysongelmien yleistyminen. Samalla nuorten tulevaisuususko on romahtanut: tuoreimman Nuorisobarometrin mukaan enää 61 % nuorista suhtautuu tulevaisuuteen optimistisesti.
Tyhjentävää syytä koetun hyvinvoinnin laskulle on vaikea löytää, mutta Kivijärven mukaan osasyynä voi olla entistä yksilöllisempi kulttuuri. Se ajaa monia paikantamaan ongelmia itsensä sisälle sen sijaan, että ongelmat nähtäisiin rakenteissa ja suhteissa muihin ihmisiin. Sosiaalinen media on osaltaan voimistanut yksilöllistymiskehitystä ja oman elämän vertailua muihin tarjolla oleviin malleihin.
– Yrittäisin kiinnittää huomiota mielen kysymyksiin sosiaalisten suhteiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan näkökulmasta. Miten saisimme näitä asioita ratkaistua niin, ettei koko ajan palautettaisi ongelmaa yksilöön ja psyykeen, Kivijärvi suosittelee.
Nuorisotyö luo kohtaamispaikkoja ja osallisuutta
Kunnat tekevät ratkaisevan tärkeää työtä nuorten hyvinvoinnin eteen. Nuorisotyö tarjoaa nuorille mielekästä tekemistä, kokoontumispaikkoja sekä matalan kynnyksen jutteluapua turvallisten aikuisten ohjauksessa. Samalla rakennetaan siltoja muihin instituutioihin, kuten koulujärjestelmän sisällä askeleelta toiselle ja työelämään.
Monessa kunnassa nuorisotyöhön kohdistuu nyt säästöpaineita. Jos palveluita ja työntekijämäärää joudutaan supistamaan, nuorisotyön kehittäminen jää helposti toissijaiseksi.
– Kuntatalousnäkymä on tällä hetkellä aika heikko, ja kunnat rahoittavat ison osan nuorisotyöstä itse. Meillä ei ole hirveän montaa kuntaa, jossa nuorisotyö olisi laajojen säästötoimien iskiessä pystynyt olemaan niiden ulkopuolella, toteaa Elsa Mantere, liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija Kuntaliitosta.
Nuorisotyöstä leikkaaminen säästöpaineessa on kuitenkin lyhytnäköistä, sillä se lisää pitkän aikavälin kuluja. Nuorisotyö tukee nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan ja demokratiakasvatusta. Ennaltaehkäisevä työ on tehokkainta – ja myös kuntien elinvoiman kannalta viisaampi valinta, Mantere näkee.
– Kunnissa kaivataan hyvinvoivia asukkaita ja työntekijöitä. Ilman nuoria ei ole myöskään tulevaisuuden kuntaa. Nuoret pysyvät ja kiinnittyvät mieluummin kuntaan, jossa heitä arvostetaan.
Kunnallisen nuorisotyön kokonaisrahoitus on noin 280 miljoonaa euroa. Työtä tehdään Mantereen mukaan nyt jo todella resurssiviisaasti – tyhjäkäyntiä ei ole. 95 prosentissa kunnista järjestetään nuorille avointa toimintaa ja 91 prosentissa leiritoimintaa. 94 prosentissa kunnista paikallisissa peruskouluissa tehdään koulunuorisotyötä.
– Monessa pienessä kunnassa nuorisotyön resurssi on alle yksi henkilötyövuosi – miten siitä on mahdollista enää vähentää? Merkittävät leikkaukset voisivat rehellisesti sanoen johtaa siihen, että nuorisotyö loppuisi monesta kunnasta.
Tiedonkulku ja yhteispeli parantavat tuloksia
Nuorisotyö ja -politiikka ovat kuntien vastuulla, mutta sote-uudistuksen jälkimainingeissa vastuut ovat paikoitellen olleet epäselviä. Vaikka hyvinvointialue vastaa nuorten sosiaali- ja terveyspalveluista, Mantere muistuttaa kuntien roolista ennaltaehkäisevässä työssä.
– Pidän tärkeänä, että kaikki rakenteet, väylät ja mahdollisuudet yhteistyölle myös tunnistetaan. Toivoisin ymmärrettävän, ettei ole yhtä oikeaa toimintamallia: yhteistyö rakentuu vahvasti paikallisesti ja alueellisesti eri toimijoiden kesken ja sille kannattaa olla avoin.
Hän alleviivaa myös tiedonvaihdon arvoa: nuorisotyön osaamista ja ymmärrystä nuorten tilanteesta voidaan hyödyntää, kunhan sana organisaatioiden sisällä ja välillä kulkee tehokkaasti.
– Nuorisotyö voi tunnistaa ilmiöitä ja välittämään niistä tietoa hyvinvointialueille. Sama toimii myös toiseen suuntaan: jos hyvinvointialueella nähdään piikki tietyissä palvelutarpeissa nuorten osalta, siitä on hyvä keskustella kunnan ja nuorisotyön kanssa ja vaihtaa näkemyksiä.
Padasjoella kohdataan jokainen nuori
Kuntien nuorisotyön resurssit vaihtelevat suuresti. Suurissa kaupungeissa nuorisotoimesta vastaa satojen työntekijöiden organisaatio, kun taas pienessä kunnassa se voi olla yhden ihmisen harteilla. Toisaalta isossa kaupungissa nuoriakin on valtavasti, ja kaikkien tavoittaminen on vaikeampaa.
Padasjoella tilanne on toinen: nuorisotyö osaa nimeltä jokaisen lapsen ja nuoren sekä kohtaa lähes kaikki viikoittain. Kunnassa on myös tunnistettu nuorisotyön arvo: siitä päättävät toimijat näkevät sen asiana, josta ei kannata säästää. Pienessä kunnassa tulee kuitenkin miettiä tarkkaan, miten ajan käyttää ja missä läsnäolo on välttämätöntä. Yhteisöohjaaja Laura Matikainen kertoo välillä vastailevansa sähköposteihin koulun käytävillä, jossa on helposti nuorten tavoitettavissa. Matikainen haluaa olla turvallinen ja kiireetön aikuinen, jolle nuoret voivat tulla sanomaan mitä tahansa.
– Olen liimana koulun ja vapaa-ajan välillä, kun olen molemmissa töissä. Joku nuori voi oireilla koulussa tosi voimakkaasti ja vapaa-ajalla ollakin ihan toisenlainen. Näin työskentelemällä näen sen kokonaiskuvan, hän kertoo.
Padasjoella nuorisotyötä on tehty ansiokkaasti kolmehenkisellä tiimillä. Nuorisotyöntekijät ovat vahvasti läsnä koulussa, jossa he ovat oppilaiden tukena ja juttukaverina sekä pitävät erityisiä oppitunteja esimerkiksi tunnetaidoista tai pinnalla olevista ilmiöistä.
Kuntaliiton Mantere toivoo, että kuntien nuorisotyö saisikin keskittyä perustehtäväänsä: ennaltaehkäisevään työhön sekä läsnäoloon nuorten vapaa-ajalla ja kouluissa. Hän kannustaa kuntia myös etsimään uudenlaisia ratkaisuja yhdessä.
– Haluaisin nähdä vahvempaa alueellista yhteistyötä palveluiden järjestämiseksi. Kun nuorten määrä vähenee, tulisiko pohtia yhdessä järjestämisen keinoja vielä vahvemmin, Mantere ehdottaa.
Nuorisotyö on työtä paitsi paikallisen hyvinvoinnin, myös tulevaisuuden pito- ja elinvoiman puolesta, hän korostaa.
– Nuorisotyöllä on myös vahva rooli siinä, miten nuoret kiinnittyvät kuntaan. Nähdäänkö heidät tärkeinä kuntalaisina, joista halutaan pitää kiinni ja joille halutaan tarjota mielekästä tekemistä? Se on varmasti myös vetovoimatekijä, Mantere muistuttaa.
Teksti: Taru Inkinen
Kuvat: Sami Perttilä (Antti Kivijärvi), Kuntaliitto, Laura Matikainen