Kuntarahoitus Oyj
Tilinpäätöstiedote
13.2.2020 klo 14.00
Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2019
Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin vuodesta 2019
- Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 186 miljoonaa euroa (190 miljoonaa euroa) ja se laski edellisestä vuodesta 2,1 %. Konsernin korkokate parani hieman ollen 240 miljoonaa euroa (236 miljoonaa euroa). Kulut kasvoivat ennakoidusti ja ne olivat 60 miljoonaa euroa (49 miljoonaa euroa, +22,8 %).
- Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset heikensivät tilikauden liikevoittoa 54 miljoonaa euroa, kun niillä vuotta aiemmin ei ollut vaikutusta tulokseen (0 miljoonaa euroa). Arvostukset huomioiden konsernin liikevoitto oli 131 miljoonaa euroa (190 miljoonaa euroa).
- Konsernin vakavaraisuus vahvistui edelleen ja CET1-vakavaraisuus oli 83,1 % (66,3 %). Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus olivat vuoden 2019 lopussa 107,9 % (88,0 %).
- Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli joulukuun lopussa 4,0 % (4,1 %).
- Pitkäaikainen asiakasrahoitus kasvoi 8,0 % (6,1 %) ja oli vuoden lopussa 24 798 miljoonaa euroa (22 968 miljoonaa euroa). Uusia lainoja nostettiin vuoden aikana 3 175 miljoonaa euroa (2 953 miljoonaa euroa). Koko rahoitusportfoliossa ympäristöinvestointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta on 1 263 miljoonaa euroa (1 081 miljoonaa euroa).
- Pitkäaikainen uusi varainhankinta oli tammi–joulukuussa 7 385 miljoonaa euroa (7 436 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli vuoden lopussa 33 929 miljoonaa euroa (30 856 miljoonaa euroa). Vuoden lopussa liikkeeseen laskettujen vihreiden joukkovelkakirjalainojen määrä oli 1 478 miljoonaa euroa (978 miljoonaa euroa).
- Likvidit varat kasvoivat vuoden loppuun mennessä ja olivat 9 882 miljoonaa euroa (8 722 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli joulukuun lopussa 430,2 % (176,7 %).
- Oman pääoman tuotto-% (ROE) laski realisoitumattomien käyvän arvon muutosten seurauksena ja oli 6,8 % (10,8 %).
- Hallitus esittää kevään 2020 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,16 euroa osakkeelta, yhteensä 6 250 207,68 euroa. Vuonna 2019 osinkoa jaettiin 6 250 207,68 euroa.
- Näkymät vuodelle 2020: Kuntarahoitus odottaa liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen kuin vuonna 2019. IFRS 9 -tilinpäätösstandardin käyttöönotto on lisännyt merkittävästi tulokseen kirjattavia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, mikä lisää liikevoiton volatiliteettia. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa ”Näkymät vuodelle 2020”.
Avainluvut (konserni)
| 31.12.2019 | 31.12.2018 | |
| Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)* | 186 | 190 |
| Liikevoitto (milj. euroa)* | 131 | 190 |
| Korkokate (milj. euroa)* | 240 | 236 |
| Uusi luotonanto (milj. euroa)* | 3 175 | 2 953 |
| Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)* | 24 798 | 22 968 |
| Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)* | 7 385 | 7 436 |
| Taseen loppusumma (milj. euroa) | 38 934 | 35 677 |
| Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) | 1 162 | 1 065 |
| Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) | 1 510 | 1 413 |
| Omat varat yhteensä (milj. euroa) | 1 510 | 1 413 |
| CET1-vakavaraisuus, % | 83,1 | 66,3 |
| Tier 1 -vakavaraisuus, % | 107,9 | 88,0 |
| Kokonaisvakavaraisuus, % | 107,9 | 88,0 |
| Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), % | 4,0 | 4,1 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), %* | 6,8 | 10,8 |
| Kulu-tuotto-suhde* | 0,3 | 0,2 |
| Henkilöstö | 167 | 151 |
* Kyseessä on vaihtoehtoinen tunnusluku.
Kuntarahoitus-konserni määrittelee vaihtoehtoiset tunnusluvut (Alternative Performance Measures, APM) tunnusluvuiksi, joita ei ole määritelty IFRS-standardeissa tai vakavaraisuussäännöksissä (CRD/CRR). Vaihtoehtoiset tunnusluvut parantavat vertailukelpoisuutta saman toimialan yritysten ja eri raportointikausien välillä ja tarjoavat arvokasta tietoa taloudellisten raporttien lukijoille. Vaihtoehtoiset tunnusluvut tarjoavat johdonmukaisen perustan tilikausien tulosten vertaamiseen ja konsernin suorituskyvyn arviointiin. Ne ovat myös tärkeä osa konsernin johdon asettamien operatiivisten tavoitteiden asettamista ja seurantaa.
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen määritelmät, laskentakaavat ja täsmäytykset esitetään konsernin toimintakertomuksen liitteessä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut esitetään konsernin taloudellisessa raportoinnissa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) vaihtoehtoisista tunnusluvuista antamien ohjeiden mukaisesti. Kuntarahoitus-konsernin vuosikertomus 2019 julkaistaan 4.3.2020.
Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta 2019:
Epävarmuus maailman taloudessa jatkui myös vuonna 2019, mutta Suomen talous jatkoi yllättävän vahvana. Kuntien talous ei kehittynyt yhtä vahvasti kuin koko maan talous. Vuosi oli kunnille haastava myös verokortti- ja verorekisteriuudistuksista johtuvan verokertymän vajauksen takia.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus kaatui alkuvuonna. Soteinvestointeihin liittyvä epävarmuus jatkuu siksi kunnissa ja sairaanhoitopiireissä, vaikka uudistus on myös uuden hallituksen agendalla. Soteinvestointien tilanteesta riippumatta investointitarpeet ovat korkeita etenkin kasvavilla alueilla, missä esimerkiksi infrastruktuuriin ja palveluverkkoon kohdistuu kehityspaineita. Muuttoliikkeen kiihtyminen on kasvattanut myös tarvetta valtion tukeman asuntotuotannon lisäämiselle. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto kääntyi vuonna 2019 laskuun, mutta asuntojen kysyntä keskuskaupungeissa ei ole vähentynyt, vaan päinvastoin jatkaa kasvuaan.
Varainhankinnassa Kuntarahoitus onnistui jälleen erinomaisesti. Liikkeeseen laskemamme viitelainat ylimerkittiin moninkertaisesti, mukaan lukien historiamme neljäs vihreä joukkovelkakirjalaina. Tämä johtui osittain siitä, että maailmalla on runsaasti kysyntää turvallisille sijoituskohteille, mutta se kertoo myös Kuntarahoituksen hyvästä maineesta kansainvälisellä pääomamarkkinalla.
Missiomme mukaisesti jatkoimme panostuksia digitaalisten palveluiden kehittämiseksi. Digitaalisilla ratkaisuilla pyrimme sekä tehostamaan omaa ja asiakkaiden toimintaa että tuomaan tietoa laajemmin käyttöön asiakkaidemme ja omien asiantuntijoidemme hyödyksi. Myös toimialamme lisääntyvä sääntely sekä tarve kehittää oman toiminnan tehokkuutta ja tiedolla johtamista ovat asettaneet tietojärjestelmille kehitystarpeita.
Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus vastuullisia sijoituskohteita kohtaan kasvaa edelleen ja suomalaiset asiakkaamme ovat löytäneet vihreän rahoituksen hyödyt. Kuntarahoitus toi Suomeen vihreän rahoituksen ensimmäisenä rahoituslaitoksena ja oli ensimmäinen suomalaisen vihreän joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija. Yhtiö jatkaa panostuksia vastuulliseen rahoitukseen valmistelemalla uutta yhteiskunnallisen rahoituksen tuotetta, joka on tarkoitus lanseerata vuonna 2020. Yhteiskunnallinen rahoitus on tarkoitettu yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävään yleishyödylliseen asuntotuotantoon sekä hyvinvointi- ja koulutusinvestointeihin.
2019 Kuntarahoitus täytti 30 vuotta, ja juhlavuosi oli yhtiölle taloudellisesti vakaa uudistumisen vuosi. Kiitos onnistumisista kuuluu asiakkaillemme ja kumppaneillemme. Haluan myös erityisesti kiittää henkilökuntaamme sitoutumisesta yhteiskunnallisesti merkitykselliseen työhön.
Konsernin tulosta koskevat tiedot
| Konsernin tulos Miljoonaa euroa |
1–12/2019 | 1–12/2018 | Muutos, % |
| Korkokate | 240 | 236 | 1,7 |
| Muut tuotot | 6 | 2 | 205,0 |
| Tuotot yhteensä | 246 | 238 | 3,3 |
| Palkkiokulut | -4 | -4 | 1,3 |
| Henkilöstökulut | -18 | -15 | 15,3 |
| Muut hallintokulut | -15 | -12 | 22,6 |
| Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä | -6 | -2 | 165,0 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -18 | -15 | 14,7 |
| Kulut yhteensä | -60 | -49 | 22,8 |
| Rahoitusvarojen arvonalentumis- ja luottotappiot | 0 | 1 | -95,1 |
| Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia | 186 | 190 | -2,1 |
| Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset | -54 | 0 | 14320,8 |
| Liikevoitto | 131 | 190 | -30,9 |
| Tilikauden tulos | 105 | 152 | -30,9 |
Yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta johtuen pyöristyksestä.
Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia
Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia Konsernin perusliiketoiminta jatkui vahvana vuoden 2019 aikana. Kuntarahoitus-konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia laski hieman eli 2,1 % edellisvuodesta ja oli 186 miljoonaa euroa (190 miljoonaa euroa). Tuotot kasvoivat edellisvuodesta 3,3 %. Tulosta pienensivät ennakoidun mukaisesti kasvaneet kulut.
Korkokate parani 1,7 % edellisvuodesta ollen 240 miljoonaa euroa (236 miljoonaa euroa). Korkokatteen kasvu johtuu onnistuneesta varainhankinnasta, asiakasrahoituksen kasvusta sekä suotuisasta korkoympäristöstä. Konsernin korkokatteessa ei ole huomioitu tulosvaikutteisesti AT1-pääomalainan 16,2 miljoonan euron korkokuluja, sillä konsernissa pääomalaina käsitellään oman pääoman ehtoisena instrumenttina. Pääomalainan korkokulut käsitellään osingonjaon tavoin voittovarojen vähennyksenä omassa pääomassa vuosittain koronmaksun toteutuessa.
Muut tuotot kolminkertaistuivat edellisestä vuodesta 6 miljoonaan euroon (2 miljoonaa euroa). Muut tuotot sisältävät palkkiotuotot, arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan realisoituneet nettotuotot, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot sekä liiketoiminnan muut tuotot. Merkittävin erä konsernin muissa tuotoissa on tytäryhtiö Inspiran liikevaihto.
Konsernin kulut kasvoivat 22,8 % edellisvuoteen nähden ja olivat vuoden lopussa 60 miljoonaa euroa (49 miljoonaa euroa).
Palkkiokulut olivat 4 miljoonaa euroa (4 miljoonaa euroa) ja ne koostuvat pääasiassa maksetuista takauspalkkioista, säilytyspalkkioista sekä varainhankintaohjelmien ylläpitokuluista.
Hallintokulut kasvoivat 18,5 % ollen 32 miljoonaa euroa (27 miljoonaa euroa). Tästä henkilöstökuluja oli 18 miljoonaa euroa (15 miljoonaa euroa) ja muita hallintokuluja 15 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa). Hallintokuluja on kasvattanut henkilöstön määrän kasvu konsernin emoyhtiössä. Keskimääräinen henkilöstömäärä oli emoyhtiössä tilikaudella 151 henkilöä, kun edellisvuonna se oli 135 henkilöä. Henkilöstön määrää on kasvattanut pankkisääntelystä johtuva jatkuva tarve kehittää yhtiön riskienhallintaa, hallintoa ja prosesseja sekä merkittävät kehittämisinvestoinnit. Muiden hallintokulujen kasvuun on vaikuttanut se, että yhtiö on panostanut tietojärjestelmien toimintavarmuuden sekä asiakaspalvelun ja palvelutarjonnan kehittämiseen. Vuoden aikana Kuntarahoitus solmi ulkoistamissopimukset liittyen tietojärjestelmien loppukäyttäjä- ja infrapalveluihin sekä liiketoimintajärjestelmien operointiin toimintavarmuuden varmistamiseksi sekä palveluiden ajallisen saatavuuden parantamiseksi. Hanke ulkoistamisen käytännön toteuttamiseksi on käynnissä ja sen arvioidaan päättyvän vuoden 2020 aikana.
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat vuoden 2019 lopussa 6 miljoonaa euroa (2 miljoonaa euroa). Poistojen kasvu johtuu pääosin viime vuosien voimakkaasta panostuksesta järjestelmäkehitykseen. Kuntarahoitus päivitti myös poistoperiaatteitaan tilikauden aikana, minkä seurauksena poistoihin ja eräisiin muihin kulueriin kirjattiin 2,5 miljoonaan euron lisäkuluerä.
Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 14,7 % edellisvuodesta 18 miljoonaan euroon (15 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvu johtuu pääosin järjestelmien ja prosessien kehittämiseen liittyvistä kuluista. Viranomaismaksut laskivat 0,3 miljoonaa euroa (-4,7 %) edellisvuoteen verrattuna ja olivat 7 miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa).
IFRS 9 -standardin mukaisesti laskettujen odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) määrä laski vuoden aikana ja tulokseen kirjattu määrä oli 0 miljoonaa euroa (1 miljoona euroa).
Konsernin kokonaistulos ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset
Konsernin liikevoitto vuonna 2019 huomioiden realisoitumattomat käyvän arvon muutokset oli 131 miljoonaa euroa (190 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana realisoitumattomat käyvän arvon muutokset heikensivät Kuntarahoituksen liikevoittoa 54 miljoonaa, kun niillä vuotta aiemmin ei ollut vaikutusta tulokseen (0 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset selittävät konsernin 59 miljoonan euron liikevoiton heikentymisestä 54 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 suojauslaskennan nettotulos oli -19 miljoonaa euroa (28 miljoonaa euroa) ja realisoitumattomat arvopaperikaupan nettotuotot olivat -35 miljoonaa euroa (-27 miljoonaa euroa). Konsernin tilikauden tulos oli 105 miljoonaa euroa (152 miljoonaa euroa).
Konsernin muihin laajan tuloksen eriin kirjattiin realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia 28 miljoonaa euroa (72 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana merkittävin muihin laajan tuloksen eriin vaikuttanut erä oli suojauskustannuksen arvonmuutos (Cost-of-Hedging) 17 miljoonaa euroa (28 miljoonaa euroa). Nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen laskennallisen oman luottoriskin muutoksesta aiheutuva käyvän arvon muutos oli 10 miljoonaa euroa (49 miljoonaa euroa).
Kokonaisuudessaan realisoitumattomat käyvän arvon muutokset supistivat tilikaudella konsernin omaa pääomaa verovaikutukset huomioon ottaen 21 miljoonaa euroa (+57 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennan mukaista ydinpääomaa (CET1) realisoitumattomat käyvän arvon muutokset supistivat verovaikutukset huomioon ottaen 28 miljoonaa euroa (+19 miljoonaa euroa).
Vuoden 2018 alussa käyttöönotettu IFRS 9 -standardi ja siihen liittyneet laadinta- ja arvostusperiaatteiden muutokset ovat lisänneet merkittävästi realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, sillä rahoitusinstrumentteja arvostetaan aikaisempaa enemmän käypään arvoon. Arvonmuutokset heijastavat raportointiajankohdan markkinaolosuhteiden sen hetkisiä vaikutuksia rahoitusinstrumenttien arvostustasoihin. Realisoitumattomat arvonmuutokset voivat vaihdella merkittävästi raportointikausittain aiheuttaen aikaisempaa enemmän volatiliteettia tulokseen, omaan pääomaan sekä vakavaraisuuslaskennan omiin varoihin.
Riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti Kuntarahoitus suojaa taloudellisessa mielessä korko-, valuuttakurssi- ja muut markkina- ja hintariskit johdannaisilla. Sopimusten mukaiset kassavirrat on suojattu, mutta johtuen yleisesti käytössä olevista arvostusmenetelmistä, käyvän arvon muutokset eroavat rahoitusinstrumentin ja sitä suojaavan johdannaisen välillä. Korkokäyrien muodon ja luottoriskilisien muutokset eri valuutoissa vaikuttavat arvostuksiin, minkä seurauksena suojattujen varojen ja velkojen sekä suojaavien instrumenttien käyvät arvot käyttäytyvät eri tavoin. Arvostuserot eivät käytännössä realisoidu kassaperusteisesti, koska Kuntarahoitus pitää laina- ja varainhankintasopimukset sekä niihin liittyvät suojaavat johdannaisinstrumentit lähtökohtaisesti eräpäivään asti. Vuoden aikana realisoitumattomiin käyvän arvon muutoksiin ovat vaikuttaneet etenkin yhtiön keskeisillä varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korko-odotusten muutokset.
Konsernin efektiivinen veroaste oli tilikaudella 20,0 % (20,0 %). Vuoden 2019 konsernituloslaskelmassa verot olivat 26 miljoonaa euroa (38 miljoonaa euroa). Konsernin oman pääoman tuotto-% (ROE) oli koko tilikaudelta 6,8 % (10,8 %). Ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia ROE oli 9,6 % (10,7 %).
Emoyhtiön tulos
Kuntarahoituksen korkokate oli vuoden 2019 lopussa 224 miljoonaa euroa (220 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 115 miljoonaa euroa (174 miljoonaa euroa). Tulos tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen oli 8 miljoonaa euroa (22 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennassa ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvan AT1-pääomalainan korkokulut 16,2 miljoonaa euroa vuodelle 2019 on vähennetty emoyhtiön korkokatteessa täysimääräisesti (16,2 miljoonaa euroa). Emoyhtiössä AT1-pääomalaina on kirjattu tase-erään ”Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla”. Emoyhtiön tase oli tilikauden lopussa 38 933 miljoonaa euroa (35 676 miljoonaa euroa).
Tytäryhtiö Inspira
Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n, liikevaihto vuodelta 2019 oli 3,5 miljoonaa euroa (2,5 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 0,2 miljoonaa euroa (0,0 miljoonaa euroa).
Näkymät vuodelle 2020
Kansainvälisessä taloudessa vuosi 2020 käynnistyi edellisvuotta myönteisemmissä merkeissä. Suhdannekuvaajien perusteella maailmantalous ohittanee heikoimman vaiheensa talven aikana ja odotukset kasvun asteittaisesta piristymisestä ovat vahvistuneet. Vuoden 2020 talouskasvu on kuitenkin jäämässä pitkän aikavälin trendiä hitaammaksi. Euroopassa tilanteeseen vaikuttavat edelleen Ison-Britannian EU:sta irrottautumiseen liittyvät vaikeasti ennustettavat vaikutukset.
Suomeen maailmantalouden ongelmat välittyvät jälleen viiveellä ja kasvun hidastuminen on suurelta osin vasta edessä. Suhdannevedon heikentyminen näkyy jo tavaraviennin kasvun tyrehtymisenä ja teollisuuden uusien tilausten vähenemisenä. Myös työllisyyden paraneminen on käytännössä pysähtynyt. Jatkossa Suomen talouskasvua hidastaa erityisesti uudisrakentamisen selvä jäähtyminen, mutta Kuntarahoituksen rahoittama yleishyödyllinen asuntotuotanto säilynee edellisvuosien tasolla. Näillä näkymin BKT-kasvu alenee vuonna 2020 prosentin tuntumaan, jopa hieman sen alapuolelle. Hidastuvasta talouskasvusta huolimatta erityisesti kasvukeskuksissa kuntien investointipaineet jatkuvat.
Suomessa pitkään jatkunut sote-uudistuksen valmistelu on myös nykyisen hallituksen työlistalla, mutta sen kokonaisvaltaisten vaikutusten arvioiminen sekä Kuntarahoituksen asiakkaille että yhtiön omaan toimintaan on haastavaa, koska tässä vaiheessa uudistuksesta ei vielä ole konkreettisia ehdotuksia ja päätöksiä. Uudistuksella ei odoteta olevan tämän hetken arvion mukaan olennaista vaikutusta Kuntarahoituksen toiminnan volyymeihin vuonna 2020.
Kuntarahoitus jatkaa vuonna 2020 merkittäviä panostuksia järjestelmien kehittämiseen tehostaakseen ja parantaakseen toimintaansa entisestään sekä digitalisoidakseen palvelujaan. Kuntarahoitus ennakoi kulujen kasvavan vuoden 2019 kuluihin verrattuna johtuen erityisesti edellä todetusta tietojärjestelmien kehittämisestä.
Vuonna 2019 vahvistetun ja kesäkuussa 2021 sovellettavaksi tulevan pankkien vakavaraisuussääntelyn (CRR II) mukaan julkinen kehitysluottolaitos (public development credit institution) voi vähentää vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa valtiolta ja kunnilta olevat luottosaatavansa. Itsearviointinsa perusteella Kuntarahoitus on todennut täyttävänsä kehitysluottolaitoksen tunnusmerkistön. Tunnusmerkistön täyttyessä CRR II:een sisältyvillä muutoksilla on merkittävä positiivinen vaikutus Kuntarahoituksen vähimmäisomavaraisuusasteeseen.
Edellä kuvatut tekijät huomioiden ja olettaen, että markkinakorkojen ja luottoriskipreemioiden kehitys ei poikkea merkittävästi odotetusta, Kuntarahoitus odottaa liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen kuin vuonna 2019. IFRS 9 -tilinpäätösstandardin käyttöönotto on lisännyt merkittävästi tulokseen kirjattavia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, mikä lisää liikevoiton volatiliteettia.
Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.
Webcast sijoittajille ja muille sidosryhmille
Kuntarahoituksen vuoden 2019 tulos esitellään sijoittajille ja muille sidosryhmille 14.2.2020 klo 13 järjestettävässä webcastissa. Tilaisuutta voi seurata osoitteessa munifin.videosync.fi/financial-statements-2019. Tilaisuuden tallenne on jälkikäteen katsottavissa Kuntarahoituksen verkkosivuilla.
Kuntarahoitus Oyj
Lisätietoja:
Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953
Harri Luhtala, johtaja, talous, puh. 050 592 9454
Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on noin 39 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.
Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.
Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.
Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.
Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi
Liite