1.1.-31.12.2013
Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote, 1.1. – 31.12.2013
6.2.2014, klo 14.00
Yhteenveto vuodesta 2013:
- Konsernin liikevoitto oli 141,3 miljoonaa euroa (2012: 138,6 miljoonaa euroa). Kasvua edelliseen vuoteen oli 2 %.
- Korkokate kasvoi 5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 149,5 miljoonaa euroa (2012: 142,4 miljoonaa euroa).
- Taseen loppusumma oli 26 156 miljoonaa euroa (2012: 25 560 miljoonaa euroa).
- Konsernin riskinkantokyky pysyi edelleen erittäin vahvana, vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 39,88 % (2012: 33,87 %) ja ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde oli 35,42 % (2012: 26,22 %).
- Varainhankintaa tehtiin vuoden 2013 aikana 10 695 miljoonaa euroa (2012: 6 590 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä kasvoi 23 108 miljoonaan euroon (2012: 22 036 miljoonaa euroa).
- Luotonannon kokonaismäärä kasvoi 17 801 miljoonaan euroon (2012: 15 700 miljoonaa euroa). Luottoja nostettiin 9 % enemmän kuin edellisenä vuonna, 3 537 miljoonaa euroa (2012: 3 254 miljoonaa euroa).
- Leasingtoiminnan kanta oli vuoden lopussa 81 miljoonaa euroa (2012: 64 miljoonaa euroa).
- Sijoitusten kokonaismäärä vuoden 2013 lopussa oli 5 671 miljoonaa euroa (2012: 6 224 miljoonaa euroa).
- Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran liikevaihto oli 1,7 miljoonaa euroa (2012: 1,8 miljoonaa euroa). Liikevoitto vuoden 2013 lopussa oli 0,0 miljoonaa euroa (2012: 0,2 miljoonaa euroa).
Avainluvut (konserni):
| 31.12.2013 | 31.12.2012 | |
| Korkokate (milj. euroa) | 149,5 | 142,4 |
| Liikevoitto (milj. euroa) | 141,3 | 138,6 |
| Uusi luotonananto (milj. euroa) | 3 537 | 3 254 |
| Uusi varainhankinta (milj. euroa) | 10 695 | 6 590 |
| Taseen loppusumma (milj. euroa) | 26 156 | 25 560 |
| Omat varat (milj. euroa) | 511,5 | 428,9 |
| Ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde-% | 35,42 | 26,22 |
| Vakavaraisuussuhde-% | 39,88 | 33,87 |
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | 30,58 | 38,04 |
| Kulu-tuotto-suhde | 0,15 | 0,14 |
| Henkilöstö | 83 | 72 |
Toimitusjohtaja Pekka Averio kommentoi tilikautta:
”Vuosi 2013 sujui yhtiön kannalta hyvin ja tulos parantui edellisestä vuodesta edelleen. Hyvä tulos mahdollistaa yhtiön strategian mukaisen omien varojen kasvattamisen, millä varaudutaan sääntelyn tuomiin vaateisiin.
Kuntarahoitus oli edelleen asiakaskuntansa ehdottomasti tärkein rahoittaja. Asiakaskunnan rahoitustarpeissa ei vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia ja lainakysynnän kasvu oli maltillista muutamien edellisten vuosien tapaan.
Kuntasektori, samoin kuin Suomen valtio, oli erittäin kiinnostava sijoituskohde turvallisia sijoituskohteita etsiville sijoittajille. Yhtiön varainhankinta vuonna 2013 onnistui hyvin, pitkäaikaista varainhankintaa tehtiin ennätykselliset 10 695 miljoonaa euroa. Alkuvuodesta yhtiön omien joukkovelkakirjalainojen ennenaikaiset takaisinmaksut kasvattivat jälleenrahoitustarvetta huomattavasti.
Rahoitusalan sääntely eteni vuoden 2013 aikana. Kuntarahoituksen kannalta merkittävin asia sääntelyn lisäämisessä on uuden vähimmäisomavaraisuusvaatimuksen (leverage ratio) mahdollinen voimaantulo vuoden 2018 alusta. EU-parlamentin vuoden aikana tekemien päätösten vuoksi saamme kuitenkin odottaa vuoteen 2017 saakka lopullista tietoa Kuntarahoitukselta vaadittavan vähimmäisomavaraisuusasteen minimitasosta. Joudumme siksi varautumaan 3 % vaatimukseen kasvattamalla omia varoja oman toimintamme tuloksella.
Kuntarahoituksessa on meneillään yhtiön historian suurimmat järjestelmähankkeet, joiden tarkoituksena on tehostaa yhtiön toimintoja sekä luoda hyvä pohja uusien palveluiden kehittämiselle. Panostamme vahvasti toimintamme kehittämiseen varmistaaksemme kilpailukykymme myös tulevaisuudessa.”
Luottoluokitukset
Kuntarahoituksen luottoluokitukset
Yhtiön pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitukset ovat parhaat mahdolliset:
| Luokituslaitos | Pitkäaikainen varainhankinta | Näkymät | Lyhytaikainen varainhankinta | Näkymät |
| Moody’s Investors Service | Aaa | Vakaat | P-1 | Vakaat |
| Standard & Poor’s | AAA | Vakaat | A-1+ | Vakaat |
Kuntien takauskeskuksen luottoluokitukset
Yhtiön varainhankinnan takaavalla Kuntien takauskeskuksella pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitukset ovat parhaat mahdolliset:
| Luokituslaitos | Pitkäaikainen varainhankinta | Näkymät | Lyhytaikainen varainhankinta | Näkymät |
| Moody’s Investors Service | Aaa | Vakaat | P-1 | Vakaat |
| Standard & Poor’s | AAA | Vakaat | A-1+ | Vakaat |
Toimintaympäristö vuonna 2013
Vuoden 2013 aikana rahoitusmarkkinoilla nähtiin pitkästä aikaa rauhallisempi jakso ilman uusia merkittäviä taloudellisia kriisejä. Euroopassa yleinen taloudellinen kehitys kääntyi useissa maissa varovaiseen kasvuun, ja Suomessakin talouden lasku näyttää pysähtyneen, vaikka selkeitä merkkejä kasvun alkamisesta ei vielä loppuvuodesta ollutkaan. Vuoden lopulla euroalueella nousi esiin vaara ajautumisesta deflaatioon, vaikka Euroopan keskuspankki pyrki tukemaan markkinoiden palautumista laskemalla korkotason ennätyksellisen alas.
Kuntarahoitus on tärkeä osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta, ja se on ainoa kuntakonsernien sekä valtion tukeman asuntotuotannon rahoittamiseen erikoistunut luottolaitos Suomessa. Vuonna 2013 kuntasektorin rahoitustarpeissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuosiin nähden ja lainakysyntä kasvoi edellisvuosien tapaan maltillisesti. Rahoituksen tarjonnassa kilpailutilanne sen sijaan kiristyi hieman loppuvuotta kohden, mutta Kuntarahoitus säilytti siitä huolimatta asemansa asiakaskuntansa ehdottomasti tärkeimpänä ja kilpailukykyisimpänä rahoittajana.
Yhtiön varainhankinta onnistui vuoden aikana hyvin, ja yhtiö lisäsi varainhankinnan hajautusta uusille markkina-alueille ja uusiin sijoittajatyyppeihin. Yhtiötä pidetään kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla yhtenä luotettavimmista ja arvostetuimmista sijoituskohteista. Vuoden lopulla kansainvälisesti tärkeimmät luottoluokittajat Moody’s ja Standard & Poor’s vahvistivat yhtiölle edelleen parhaat mahdolliset luottoluokitukset.
Finanssikriisin laukaisemat sääntelyhankkeet etenivät vuoden aikana. Kuntarahoituksen kannalta isoin asia sääntelyn lisäämisessä on uuden vähimmäisomavaraisuusvaatimuksen (leverage ratio) mahdollinen voimaantulo vuoden 2018 alusta. EU-parlamentti päätti kesällä 2013 osana pankkien vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyä (CRR/CRD IV-sääntely) vähimmäisomavaraisuusasteen laskennasta ja raportoinnista, mutta jätti samalla Kuntarahoituksen kannalta tärkeimmästä kohdasta eli sen tasosta päättämisen myöhempään vaiheeseen. Yhtiöltä vaadittava vähimmäisomavaraisuusasteen minimitaso selviää vasta vuonna 2017. Tämän vuoksi yhtiö varautuu 3 % vaatimukseen kasvattamalla omia varoja oman toimintansa tuloksella.
Konsernin tulos ja tase
Konsernin toiminta jatkui myönteisenä vuoden aikana. Konsernin tilikauden liikevoitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 141,3 miljoonaa euroa (2012: 138,6 miljoonaa euroa). Konsernin korkokate oli 149,5 miljoonaa euroa (2012: 142,4 miljoonaa euroa).
Kuntarahoituksen liikevoitto oli 141,3 miljoonaa euroa (2012: 138,5 miljoonaa euroa). Edelliseen vuoteen verrattuna liikevoittoa paransivat liiketoiminnan volyymin kasvu, uusien luottojen marginaalitason muutokset, hyvin sujunut varainhankinta, omien joukkovelkakirjalainojen takaisinostot sekä onnistunut taseen hallinta. Takaisinostoista tuloutui vuoden aikana 10,4 miljoonaa euroa (2012: 9,7 miljoonaa euroa), jotka on kirjattu korkokatteeseen. Tulokseen sisältyy arvostuksista kirjattuja realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia 14,4 miljoonaa euroa (2012: 15,8 miljoonaa euroa).
Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran, liikevoitto vuodelta 2013 oli 0,0 miljoonaa euroa (2012: 0,2 miljoonaa euroa).
Konsernin palkkiokulut olivat vuoden lopussa 4,1 miljoonaa euroa (2012: 3,2 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 8 % vuoden 2013 aikana 20,9 miljoonaan euroon (2012: 19,4 miljoonaa euroa). Kulujen kasvu johtui pääasiassa liiketoiminnan volyymin, yhtiön toimintaympäristön muutosten aiheuttamasta henkilöstömäärän kasvusta sekä meneillään olevista järjestelmäkehityshankkeista.
Hallintokulut olivat 14,8 miljoonaa euroa (2012: 13,5 miljoonaa euroa), josta henkilöstökulut olivat 10,4 miljoonaa euroa (2012: 9,2 miljoonaa euroa). Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,2 miljoonaa euroa (2012: 1,1 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat 4,9 miljoonaa euroa (2012: 4,9 miljoonaa euroa). Lisäksi tulokseen on kirjattu muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappioiden peruutus 0,1 miljoonaa euroa (2012: 2,0 miljoonaa euroa).
Konsernin taseen loppusumma oli vuoden 2013 lopussa 26 156 miljoonaa euroa, kun se edellisen vuoden lopussa oli 25 560 miljoonaa euroa. Tase on kasvanut maltillisesti vuoden aikana. Rahoituseriin liittyvät kirjanpidolliset arvostukset ovat pienentäneet taseen kasvun nettovaikutusta, vaikka liiketoiminta on kasvanut.
Vakavaraisuus
Konsernin vakavaraisuus on kehittynyt hyvin vuoden aikana. Vakavaraisuussuhde oli vuoden 2013 lopussa 39,88 %, kun se vuoden 2012 lopussa oli 33,87 %. Ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhdeluku oli 35,42 % (2012: 26,22 %).
Luottolaitoslain edellyttämä omien varojen vähimmäisvaatimus, jolloin täytetään vähimmäisvakavaraisuussuhde 8 %, oli 102,6 miljoonaa euroa (2012: 101,3 miljoonaa euroa). Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus sitoi eniten konsernin omia varoja, 87,0 miljoonaa euroa (2012: 91,0 miljoonaa euroa), jossa merkittävin erä oli saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä.
Liiketoiminnot
Varainhankinta
Kuntarahoitus on aktiivinen toimija kansainvälisillä joukkovelkakirjamarkkinoilla ja varainhankinnasta valtaosa tulee kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Aasia, erityisesti Japani, oli edelleen tärkeä alue Kuntarahoituksen varainhankinnalle. Myös Euroopassa ja muualla maailmassa kiinnostus yhtiön joukkovelkakirjalainoihin on ollut suurta. Yhtiö lisäsi kuitenkin vuoden 2013 varainhankintansa maantieteellistä hajautusta merkittävästi.
Varainhankintajärjestelyjä tehtiin vuoden 2013 aikana 240 kappaletta (2012: 156 kappaletta). Varainhankinnan pääpaino on ollut vuoden 2013 aikana julkisilla markkinoilla, joilla on tehty euromääräisesti n. 46,5 % koko vuoden varainhankinnasta. Tammikuussa 2013 Kuntarahoitus laski liikkeeseen historiansa suurimman puntamääräisen viitelainan, 400 miljoonaa Englannin puntaa. Huhtikuussa Kuntarahoitus toimi ensimmäistä kertaa liikkeeseenlaskijana myös Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoilla 144A-säännösten alaisena, jolloin se laski liikkeeseen 1,75 miljardin Yhdysvaltain dollarin viitelainan. Syyskuussa laskettiin liikkeeseen 144A-säännöstön alla 1 miljardin Yhdysvaltain dollarin määräinen viitelaina. Näillä varainhankintajärjestelyillä Kuntarahoitus hajautti entisestään varainhankintalähteitään. Julkiset liikkeeseenlaskut olivat menestyksekkäitä haasteellisesta markkinatilanteesta huolimatta ja Kuntarahoitus laajensi sijoittajakuntaansa edelleen.
Aktiivinen sijoittajayhteistyö on lisännyt Kuntarahoituksen tunnettuutta eri markkinoilla, ja varainhankinnan lähteiden hajautus on osoittautunut onnistuneeksi strategiaksi. Yhtiö hajauttaa varainhankintaansa kolmella eri tavalla: maantieteellisesti, laskemalla liikkeeseen erilaisille sijoittajaryhmille suunnattuja lainoja sekä laskemalla liikkeeseen lainoja eri maturiteeteissa.
Varainhankinta vuonna 2013 on ollut hyvin onnistunutta. Joukkovelkakirjalainojen ennenaikaiset takaisinmaksut kasvattivat alkuvuonna jälleenrahoitustarvetta huomattavasti. Pitkäaikaista varainhankintaa tehtiin 10 695 miljoonaa euroa (2012: 6 590 miljoonaa euroa). Vuonna 2013 ei laskettu liikkeeseen kotimaisen velkaohjelman alla Kuntaobligaatioita (2012: 8 miljoonaa euroa). Kaiken kaikkiaan vuoden 2013 aikana on laskettu liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 14 eri valuutassa (2012: 16 valuuttaa). Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (KVS) laskettiin vuonna 2013 liikkeeseen 9 245 miljoonaa euroa (2012: 4 239 miljoonaa euroa) ja kannan määrä oli vuoden lopussa 1 592 miljoonaa euroa (2012: 1 377 miljoonaa euroa). Koko varainhankinnan määrä oli vuoden lopussa 23 108 miljoonaa euroa (2012: 22 036 miljoonaa euroa). Tästä euromääräistä oli 15 % (2012: 16 %) ja valuuttamääräistä 85 % (2012: 84 %). Yli puolet vuoden aikana tehdystä varainhankinnasta on ollut plain vanilla -järjestelyitä; strukturoidun varainhankinnan määrä on pienentynyt vuoden 2013 aikana.
Asiakasrahoitus
Vuonna 2013 kuntien ja kuntayhtymien rahoitustarpeet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Asuntolainoituksen määrä oli hieman pienempi kuin mitä vuoden 2012 lopussa arvioitiin, sillä aravalainojen konvertoinnit ovat pienentyneet. Sen sijaan korkotuetun asuntotuotannon rahoitustarve pysyi samalla tasolla.
Kuntarahoituksen saamien lainatarjouspyyntöjen kokonaismäärä vuonna 2013 kasvoi 13 % vuoteen 2012 verrattuna. Yhtiö sai tarjouspyyntöjä yhteensä 5 090 miljoonaa euroa (2012: 4 515 miljoonaa euroa), joista se voitti 3 442 miljoonaa euroa (2012: 3 284 miljoonaa euroa). Kuntien ja kuntayhtymien tarjouksia voitettiin 1 969 miljoonaa euroa (2012: 1 822 miljoonaa euroa), kuntayhtiöiden 345 miljoonaa euroa (2012: 373 miljoonaa euroa) ja asuntoyhteisöjen 1 128 miljoonaa euroa (2012: 1 089 miljoonaa euroa). Pitkäaikainen antolainakanta oli vuoden 2013 lopussa 17 801 miljoonaa euroa (2012: 15 700 miljoonaa euroa). Lainakanta kasvoi 13 % edellisestä vuodesta. Uusia lainoja nostettiin 9 % enemmän kuin vuonna 2012, 3 537 miljoonaa euroa (2012: 3 254 miljoonaa euroa). Kuntarahoituksen osuus asiakaskuntansa rahoituksesta on edelleen säilynyt korkealla tasolla.
Kuntarahoitus tarjoaa rahoitusleasingpalveluita kunnille, kuntayhtymille sekä kuntien omistamille tai määräysvallassa oleville yhtiöille. Leasingpalvelut käynnistettiin vuonna 2010.
Kuntarahoituksen tavoitteena leasingtoiminnassa on tuoda leasingmarkkinoille lisää vaihtoehtoja ja läpinäkyvyyttä. Yhtiön leasingtoiminnassa on solmittu useita puitesopimuksia ja näkymät leasingtoiminnan laajenemiselle ovat hyvät, sillä rahoitusleasing on varteenotettava vaihtoehto erityisesti kunnallista toimintaa harjoittavien kuntien yhtiöiden ja sairaanhoitopiirien hankinnoissa. Leasingkanta oli vuoden lopussa 81 miljoonaa euroa (2012: 64 miljoonaa euroa).
Kuntarahoitus tarjoaa luottojen lisäksi kunnille, kuntayhtymille ja kuntayhtiöille niiden tarpeiden mukaisesti räätälöityjä johdannaissopimuksia korkoriskeiltä suojautumiseen. Vuoden 2013 aikana suojaukseen käytettävien johdannaisten kysyntä on ollut vilkasta. Korkojen pysytellessä matalalla tasolla asiakkaat suojasivat velkojaan tulevaisuudessa mahdollisesti nousevia korkoja vastaan.
Sijoitustoiminta
Kuntarahoituksen sijoitustoiminta on pääasiassa etukäteisvarainhankinnalla saatujen varojen sijoittamista. Varat sijoitetaan likvideihin, hyvän luottoluokituksen omaaviin rahoitusinstrumentteihin, joilla turvataan liiketoiminnan jatkuminen kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön likviditeettipolitiikan mukaisesti likviditeetin määrän tulee riittää keskeytymättömän liiketoiminnan jatkumiseen vähintään kuuden kuukauden ajan. Yhtiö sijoittaa johdannaisten vakuussopimusten perusteella saadut käteisvakuudet lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin.
Vuoden 2013 lopussa arvopaperisijoitusten kokonaismäärä oli 5 292 miljoonaa euroa (2012: 5 895 miljoonaa euroa) ja niiden keskimääräinen luottoluokitus AA (2012: AA). Arvopaperisalkun keskimääräinen takaisinmaksuaika oli vuoden 2013 lopussa 3,54 vuotta (2012: 2,97 vuotta). Tämän lisäksi muita sijoituksia oli 379 miljoonaa euroa (2012: 329 miljoonaa euroa), josta keskuspankkitalletuksia 354 miljoonaa euroa (2012: 228 miljoonaa euroa), rahamarkkinatalletuksia luottolaitoksiin 25 miljoonaa euroa (2012: 51 miljoonaa euroa) ja reposopimuksia 0 miljoonaa euroa (2012: 50 miljoonaa euroa).
Yhtiön likviditeettitilanne on säilynyt hyvänä vuoden 2013 aikana. Uusia sijoituksia on pääasiassa tehty katettuihin joukkovelkakirjalainoihin sekä euroalueen ydinmaiden vahvojen maiden julkisyhteisöjen sekä pankkien velkapapereihin.
Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy
Inspiran liikevaihto vuonna 2013 oli 1,7 miljoonaa euroa (2012: 1,8 miljoonaa euroa). Tilikauden liikevoitto oli 0,0 miljoonaa euroa (2012: 0,2 miljoonaa euroa).
Riskienhallinta
Yhtiön riskiasemassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2013 aikana. Riskit pysyivät asetettujen limiittien puitteissa ja yhtiön arvion mukaan riskienhallinta on täyttänyt sille asetetut vaatimukset.
Näkymät vuodelle 2014
Kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla odotetaan vuodesta 2014 muodostuvan rauhallinen ilman merkittäviä heilahteluja. Euroopassa talouskasvua uhkaavana suurimpana vaarana on mahdollinen deflaatio, jota kuitenkin pyritään estämään pitämällä korkotasoa erittäin alhaisena. Alhaisen korkotason myötä markkinatilanne on Kuntarahoituksen kannalta aiempaa haastavampi.
Suomen valtio ja suomalainen kuntasektori ovat heikentyneistä taloudellisista näkymistä huolimatta säilyttäneet edelleen parhaat luottoluokitukset, ja niiden suhteellinen asema euroalueen sisällä on vahvistunut. Rahoituksen saatavuudessa ei tämän vuoksi odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Vuonna 2014 tehtävän varainhankinnan määrän ennakoidaan olevan pienempi kuin vuonna 2013
Kuntasektorin investointitarpeet ovat pitkällä aikavälillä kasvussa. Kuntien käynnistämien investointien sen sijaan arvioidaan säilyvän nykytasolla tai laskevan hieman yleisen taloudellisen epävarmuuden lisääntyessä. Myös meneillään oleva, vielä keskeneräinen kuntauudistus saattaa lykätä kuntien investointipäätöksiä lähivuosina. Valtion tukema korkotuettu asuntotuotanto säilynee edellisen vuoden tasolla.
Vuoden 2014 aikana EU-tason sääntely lisääntyy merkittävästi. Vuoden alusta voimaan tullut pääomatarpeita lisäävä uusittu pankkien vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelykehikko (CRR/CRD IV) jättää varsin vähän mahdollisuuksia kansalliseen sääntelyyn tai poikkeamiin yhtenäisestä eurooppalaisesta mallista. Tämän myötä muun muassa kotimainen luottolaitoslaki tullaan uusimaan kokonaisuudessaan vuonna 2014. Pankkisektorille ja kaikille johdannaisinstrumentteja käyttäville tahoille merkittävä uudistus on myös johdannaisia koskeva EU-asetus, EMIR, jonka käyttöönotto jatkuu vuonna 2014.
Kuntarahoitus jatkaa oman toimintansa kehittämistä suunnitelmallisesti panostaen erityisesti asiakkaiden tarvitsemien palveluiden kehittämiseen, toiminta- ja sääntely-ympäristön muutoksiin sopeutumiseen sekä tietojärjestelmien uudistukseen ja prosessien hiomiseen.
Kuntarahoituksen toiminnan kannattavuuden odotetaan säilyvän vuonna 2014 hyvällä tasolla.
Hallituksen voitonjakoehdotus tilikaudelta 2013
Kuntarahoitus Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 42 232 539,73 euroa, josta tilikauden voitto on 20 591 419,05 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta ja että voitonjakokelpoiset varat, 42 232 539,73 euroa, jätetään omaan pääomaan.
Hallitus pitää perusteltuna tilikauden voiton jättämistä yhtiöön. Yhtiön on tarpeen varautua omia varoja koskevien vaatimusten tiukentumiseen kasvattamalla ensisijaisia omia varoja huomattavasti tuloksen kautta, mikäli valmisteilla olevaan luottolaitossääntelyyn sisältyvä vaatimus vähimmäisomavaraisuusasteesta (leverage ratio) tulee voimaan tällä hetkellä ennakoitavissa olevassa muodossa.
Tilinpäätös vuodelta 2013 on saatavilla yhtiön kotisivuilla (www.kuntarahoitus.fi) 5.3.2014 alkaen.
Kuntarahoitus Oyj
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Pekka Averio, puh. 0500 406 856
Varatoimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953
Johtaja, Talous, Marjo Tomminen, puh. 050 386 1764