Kunnat sopeutuvat väheneviin asukasmääriin sekä leasingratkaisuilla että siirtokelpoisilla koulu- ja päiväkotirakennuksilla.
Kutistuvat ikäluokat eivät ole kaukaisessa tulevaisuudessa häämöttävä kauhukuva, vaan todellisuutta eri puolilla Suomea. Viime vuosikymmenellä alkanut syntyvyyden lasku näkyy jo konkreettisesti ala-asteilla, sillä tänä syksynä koulun aloitti jälleen ennätyspieni määrä ekaluokkalaisia.
Suomen kunnat ovat jo kuuden vuoden päästä tilanteessa, jossa koululaisten määrä romahtaa merkittävästi. Aluekehityksen konsulttitoimisto MDI:n mukaan Suomessa tulee vuonna 2030 olemaan 82 000 peruskoululaista vähemmän vuoden 2023 tasoon verrattuna.
”Monella kunnalla on hyvä käsitys siitä, miten väkimäärä kehittyy lähivuosina, mutta mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän arvio väistämättä hämärtyy. Tilahankkeissa, kuten koulujen ja päiväkotien rakentamisessa ja remontoinnissa, tulisi kuitenkin pystyä katsomaan useita vuosikymmeniä eteenpäin”, Daniel Eriksson, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö, huomauttaa.
Yhtälö ei siis ole helppo, mutta kunnat reagoivat muutokseen monin tavoin: yhtäältä kouluja lakkauttamalla ja yhdistämällä, mutta toisaalta myös joustavilla tilaratkaisuilla.
Muunneltavat tilat eivät jätä kuntia pulaan
Kun vanha koulurakennus alkaa olla tiensä päässä, moni kunta on ison päätöksen edessä: kannattaako isoista rakennuksista pitää kiinni, jos oppilaita ei enää riitä? Opetustiloja tarvitaan nyt, mutta kymmenen vuoden kuluttua huomattavasti vähempi neliömäärä voisi riittää.
Yhä useammat kunnat päätyvät hallitsemaan riskiä muunneltavilla moduulirakennuksilla. Niissä on monia etuja verrattuna perinteisiin koulutaloihin: kun rakennus koostuu yhdisteltävistä ja siirtokelpoisista moduuleista, se voidaan valjastaa myöhemmin toiseen käyttöön tai siirtää toiselle puolelle kaupunkia. Näin kunnan käsiin ei jää valtavia määriä tarpeettomaksi muuttuneita neliöitä.
”Uudelleen käytettävät tilat tulevat olemaan suuri trendi, jonka merkitys kasvaa merkittävästi lähivuosina”, arvelee Karl Lintukangas, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö.
Leasing päihittää vuokramallin nykyisessä korkoympäristössä
Kunnat voivat lisätä joustavuutta ja turvaa myös rahoituksen avulla. Siirtokelpoisissa rakennuksissa kiinteistöleasing on yleinen ja kustannustehokas rahoitusmalli. Leasingjakson päätyttyä kunta saa tyypillisesti valita, lunastaako rakennuksen itselleen vai myykö sen takaisin urakoitsijalle.
Kun asiakas maksaa rahoitusleasingissa kohteesta pääomavuokraa, samalla velan määrä pienenee. Kohteen tuleva lunastushinta on tiedossa jo leasingsopimusta tehtäessä – toisin kuin vuokramallissa. Rakennuksen voi siis leasingsopimuksen päättyessä lunastaa ennalta sovittuun hintaan, toisin kuin perinteisessä vuokramallissa.
”Toisin kuin vuokrasopimuksissa, leasingmaksuja ei sidota indekseihin, vaan markkinakorkoon. Lyhytaikaisissa tilatarpeissa vuokramalli voi olla toimiva ratkaisu, mutta pidemmissä yli 5 vuoden sopimuksissa indeksikorotusten merkitys voi olla huomattava”, Karl Lintukangas kertoo.
Tuleviin vuosikymmeniin liittyy etenkin pienissä kunnissa tällä hetkellä paljon kysymyksiä. Väestötilastot ja syntyvyys eivät käänny nousuun pelkällä toiveikkaalla ajattelulla, mutta kehitykseen voi varautua viisailla ratkaisuilla. Niitä tarvitaan nyt sekä rakennushankkeita että rahoitusratkaisuja suunniteltaessa.