– Talouden suunnittelua tehdään nyt todella sumuisessa ympäristössä. Suuria kysymysmerkkejä on sekä tulo- että menopuolella. Näitä epävarmuuksia saimme osittain Inspiran kanssa yhdessä hälvennettyä, Porvoon rahoitusjohtaja Henrik Rainio kertoo.
Skenaariotyön ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2021 Porvoo ja Inspira tarkastelivat tulevaisuuden investointikykyä.Työn tuloksena syntyi neljän vuoden investointiraami ja 100 miljoonan euron investointikatto.
– Meillä ei ole varsinaista työkalua investointikyvyn arvioimiseen. Skenaariotyön avulla kyettiin vahvistamaan johtopäätöstä, että investointikykymme laskee noin 30 miljoonasta eurosta vähintään noin 25 miljoonaan euroon vuodessa. Tämä on siis keskimääräinen vuosittain käytettävissä oleva summa tämän valtuustokauden aikana. Sadan miljoonan euron investointikatto ei ole sitova, mutta se ohjaa talouden suunnittelua, Rainio sanoo.
Inspira avasi investointikyvyn kehitystä kaupunginvaltuustolle talousseminaarissa syksyllä ja antoi suosituksia toimista, joilla talous saadaan pysymään tasapainossa.
Soten vaikutukset näkyviin
Skenaariotyö jatkui vuoden 2022 alussa, kun Porvoo ja Inspira paneutuivat käyttötalouden arviointiin.
– Hahmottelimme tilannetta soten jälkeen kaupungin käyttötaloudessa. Halusimme saada selville, kuinka paljon kasvu maksaa sote-uudistuksen jälkeen ja minkälaisia vaihtoehtoisia skenaarioita käyttötaloudessa on. Silmiä avaava havainto oli, että kasvu kallistuu huomattavasti vuoden 2023 alusta alkaen, Rainio kertoo.
Teknisten laskelmien mukaan sote-uudistus vie Porvoon tuloja 2,7 miljoonaa vuodessa. Todellisuudessa summa tulee olemaan huomattavasti suurempi.
– Kunnallisveroprosentin leikkaus oli ennakoitua suurempi. Talous ei myöskään sopeudu hyvinvointialueille siirtyviä tehtäviä vastaavasti vaan huomattavasti vähemmän. Laskelmiemme mukaan todellinen negatiivinen vaikutus on noin viisi miljoonaa euroa vuodessa. Eli meidän on pakko tehdä sopeutustoimia, korottaa veroprosenttia tai toteuttaa joku näiden yhdistelmä. On tietysti kaupungin ja asukkaiden näkökulmasta ikävää, että meidän on heikennettävä palveluiden tasoa tai laatua ulkopuolisista syistä johtuen, Rainio harmittelee.
Sote-uudistuksen vaikutukset eivät näy vielä ensimmäisenä vuonna, vaan tulevat toden teolla näkyviin vuonna 2024 ja sen jälkeen.
– Sote ja sen vaikutukset ovat monimutkainen yhtälö talouden asiantuntijoillekin. Käyttötalouden skenaariot paljastivat, että uudistuksen todelliset vaikutukset näkyvät vasta muutama vuosi sen voimaantulon jälkeen. Inspira auttoi myös päättäjiä hahmottamaan, mitä tämä oikeasti tarkoittaa – meillä ei ole varaa ylläpitää samanlaista rakennetta kuin tähän asti.
Porvoossa päivitetään parhaillaan kaupunkistrategiaa. Kasvu on tulossa strategiaan aiempaakin vahvemmaksi teemaksi. Skenaariotyö näkyy strategiassa talouden tasapainoon liittyvinä kirjauksina.
Viime vuosina kaupunki on panostanut paljon lapsiin ja nuoriin: kouluverkko on laitettu hyvään kuntoon. Jatkossa panostuksen kohteita mietitään ehkä uudella tavalla.
– Ikäihmisten määrän Porvoossa on arvioitu tuplaantuvan vuoteen 2030 mennessä. He tuovat ostovoimaa ja tuloja kaupunkiin. Heihin tulee palvelujen suunnittelussa kiinnittää entistä enemmän huomiota, Rainio pohtii.
”Kunnat selviytyvät tavalla tai toisella”
Vuoden 2023 talousarviotyö on Porvoossa päässyt toden teolla käyntiin valtiovarainministeriön julkistettua uudet kuntien rahoituslaskelmat. Kesäkuussa on suunnitteilla uuden organisaation hahmotteleminen sekä uuden organisaation kustannusten arviointi.
– Tämä on iso harjoitus. Soten myötä kaupungin organisaatioon tulee uusia tehtäviä ja rooleja muun muassa varautumiseen, hyvinvointiin ja terveydenedistämiseen. Esimerkiksi tällaisia tarpeita ei ole huomioitu valtiovarainministeriön laskelmissa, Rainio harmittelee.
Viimeiset pari vuotta kaupungilla on mennyt hyvin. Nettomenot ovat kasvaneet maltillisesti koronatukien takia.
– Nyt alkaa taas normaali niukkuuden jakaminen, Rainio toteaa. – Talouteen vaikuttavat myös inflaation nousu ja työmarkkinaneuvottelujen tulokset. Isoja epävarmuuksia on siis vieläkin. Niitä pystyy osin hälventämään tunnistamalla puutteet VM:n laskelmissa ja skenaariotyöllä.
Kunnille on tulossa myös uusia tehtäviä, kun vastuu TE-palveluista on siirtymässä kunnille vuonna 2024. Rainio uskoo kuntien selviytyvän, vaikka vaikeita vuosia on edessä.
– Toivottavasti selvyys TE-palveluihin saadaan pian, että jää kunnolla suunnittelu- ja valmisteluaikaa. Kunnat kyllä selviytyvät tavalla tai toisella. Hyvinvointiin ja työllisyyteen täytyy panostaa. Minusta se on hyvä lähtökohta, jos pystymme toteuttamaan perustehtävämme laadukkaasti tässä tilanteessa. Kaikki muu sen päälle on plussaa.
Lue myös: Sote-uudistus ravistelee kuntataloutta – skenaariotyö tuo vaikutukset näkyviin