Yhteiskunnan rajoitustoimet ja pelko koronaviruksen leviämisestä supistivat yksityistä kulutusta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Rumalta näyttävää jälkeä syntyi myös ulkomaankaupassa, kun vienti tippui vuosineljänneksen aikana noin viisi prosenttia.
– Notkahduksesta ei kuitenkaan kannata huolestua, sillä laskua selitti loppuvuoden 2020 haastava vertailujakso, jolloin laivatoimitukset nostattivat viennin tasoa. Viennin perustrendi on vahvistuva ja se tulee olemaan yksi kuluvan vuoden kasvun ajureista, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala tuoreessa suhdanne-ennusteessa.
Investointirohkeus piristää näkymiä – Kuntarahoitus nostaa bkt-ennustettaan
Alkuvuonna investoinnit kääntyivät nousuun. Yritysten usko tulevaan on vahvistunut ja tuotantokapasiteettia viritetään vastaamaan elpyvään kysyntään.
Investointirohkeuden palautumisen ja koronarokotusten ennakoitua nopeamman etenemisen vuoksi Kuntarahoitus nostaa ennustettaan kuluvan vuoden bkt-kehityksestä 2,3 prosentista 2,7 prosenttiin. Ensi vuoden kasvunäkymä on säilynyt ennallaan: vuonna 2022 Kuntarahoitus odottaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 3,0 prosenttia.
– Talouskasvu näyttäisi vauhdittuneen pian alkukevään sulkutilan jälkeen, ja kuluttajien vedolla vuoden keskivaiheesta on tulossa aiempia arvioitamme vahvempi, Vesala kertoo.
Osaavan työvoiman puutteesta voi tulla kasvun jarru
Työmarkkinat ovat toipuneet pandemiasta odotettua paremmin: työttömyyshuippu ohitettiin jo viime syksynä ja työllisyys on talven lyhyen suvantovaiheen jälkeen elpynyt varsin rivakasti. Kuntarahoitus arvioi kuluvan vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 7,6 prosenttia. Luvun odotetaan laskevan edelleen 7,1 prosenttiin vuonna 2022.
– Työmarkkinoiden imu on ollut selvästi aiempia odotuksiamme vahvempaa. Työmarkkinoille osallistutaan jopa innokkaammin kuin ennen pandemian puhkeamista, Vesala iloitsee.
Uusi nousukausi on vasta aluillaan, mutta osaajien puute uhkaa jo rajoittaa kasvua. Pääekonomisti Vesalan mukaan osaamisvajeesta on vaivihkaa tullut yksi Suomen talouden hankalimmista rakenteellisista ongelmista.
– Osaamispohjan vahvistaminen ei käy käden käänteessä, vaan vaatii pitkäjänteisiä panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen. Oppivelvollisuusiän pidennyksellä on hyvä tarkoitus, mutta uudistuksen yhteydessä on varmistettava, että kunnilla ja tulevilla hyvinvointialueilla on riittävästi keinoja puuttua nuorten syrjäytymiseen.
Kysynnän ja tarjonnan eritahtinen elpyminen nostaa väliaikaisesti inflaatiota
Kysynnän ja tarjonnan eritahtinen elpyminen sekä energian ja raaka-aineiden hintojen palautuminen nostavat inflaatiolukuja. Viime kuukausina Suomen inflaatio on kohonnut euroalueen keskiarvon yläpuolelle, mikä voi pidemmän päälle nakertaa kilpailukykyä. Suhdanne-ennusteessa Kuntarahoitus nostaa arviotaan kuluvan vuoden inflaatiosta 1,9 prosenttiin. Vuoden 2022 inflaatioarviomme on ennallaan 1,7 prosentissa.
Inflaation nousun oletetaan jäävän väliaikaiseksi, mutta kehitystä on kuitenkin vaikea ennakoida.
– Kyse on osin joukkopsykologiasta ja eri toimijoiden odotuksista. Ei myöskään ole ilmeistä, miten tehokkaasti inflaatiota kyettäisiin jarruttamaan, mikäli hintojen nousu ja inflaatio-odotukset voimistuisivat liikaa, Vesala arvioi.
Jos EU:n elvytyspolitiikka onnistuu, Euroopan keskuspankille voi avautua mahdollisuus alkaa normalisoida korkotasoa. Vesalan mukaan EKP:n ensimmäiset koronnostot voisivat ajoittua vuodelle 2023.
Sotella voi olla odottamattomia vaikutuksia kasvukuntien investointikykyyn
Perustuslakivaliokunnan lausunnon myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus vaikuttaa todennäköisemmältä kuin koskaan. Esitetyn uudistuksen välitön vaikutus kuntien taloudelliseen asemaan on pieni, mutta pitkällä aikavälillä vaikutukset voivat kertautua.
– Kustannuspaineiden siirtyminen hyvinvointialueiden ja valtion huoliksi hyödyttää kaikkia kuntia, mutta vaikutus on erityisen merkittävä ikääntyville muuttotappioalueille, joissa soten osuus nettokustannuksista on huomattavan suuri, Kuntarahoituksen Esa Kallio arvioi.
Esitetyn soten vaikutukset kuntien käyttötalouden rahoitusrakenteeseen ovat eri alueilla hyvin erilaisia. Vahvan veropohjan kunnat menettävät omia verotuloja ja saavat tilalle valtion tulonsiirtoja. Näissä kunnissa tulopuolen kasvunäkymä ja ennustettavuus heikkenevät, ja uudistuksella voi olla odottamattomia vaikutuksia kasvukuntien investointikykyyn.
– Sote-uudistuksessa kunnista poistuu suhteellisesti selvästi enemmän juoksevia käyttötalouden kustannuksia kuin investointitarpeita. Riittävän vuosikatteen ylläpitäminen tarvittavien investointien rahoittamiseksi ei ole nykytilaan verrattuna enää yhtä hyvin kuntien omassa hallinnassa. Omien verotulojen suhteellisen merkityksen pieneneminen voi pitkällä aikavälillä heikentää taloudellisesti vahvimpien kuntien kykyä investoida, Kallio huomauttaa.
Lisätietoja:
Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229