Kaikki ajankohtaiset

Asiakastarinat

|

Taidekaupunki Mänttä-Vilppulassa liikutaan energiatehokkaasti

Vuonna 2012 Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto totesi, että alueen jäähalli oli tullut elinkaarensa päähän. Valtuustolle esitettiin ajatus Suomen ensimmäisen energiatehokkaan jäähallin rakentamisesta vanhan hallin tilalle.

Hanke sai valtuustolta vihreää valoa. Hallin suunnittelutyöt alkoivat Mänttä-Vilppulan kaupungin, VTT:n ja energiatehokkaisiin rakennusratkaisuihin erikoistuneen Suomen Projektori Oy:n kolmikannalla.

– VTT:n ohjelman avulla pystyimme simuloimaan erilaisia energiaratkaisuja, kuten kosteusasteita ja optimaalisia lämpötiloja. Tietoja hyödynnettiin aktiivisesti hallin koko suunnittelukaaressa, Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen kertoo.

Rakennustyöt alkoivat päätöstä seuraavana vuonna ja avajaisia juhlittiin 2016. Pihlajalinnasta tuli areenan pääsponsori, jonka mukaan se myös nimettiin.

Kritiikkiäkin tuli, kuten tällaisissa projekteissa usein tulee.

– Olimme tekemässä jotain sellaista, mitä ei oltu ennen tehty Suomen mittakaavassa. Osa ihmisistä epäili, ettei energiatehokkaan jäähallin kaltaista asiaa voisi olla edes olemassa. Tähän totesimme vain, että ei vielä olekaan, mutta kohta on.

Rakennusprosessi vaati ennen kaikkea ajattelutapojen uudistamista kaupungin päätöksenteossa.

– Kun kunnissa tehdään hankkeita, keskitytään yleensä automaattisesti pelkkiin investointikustannuksiin, kun pitäisi fokusoida koko elinkaaren kustannuksiin. Tässä hankkeessa olemme puolittaneet normaalin jäähallin energiakustannukset koko sen elinkaaren ajalla. Energiatehokkuudella saamme aikaan erittäin merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä.

Auvisen mukaan elinkaariajattelu on pikkuhiljaa yleistymässä kunta- ja kaupunkitasolla, mutta työtä ajattelutapojen muuttamiseksi tarvitaan vielä.

– Kunnilta ja kaupungeilta vaaditaan rohkeutta, päättäväisyyttä ja uskallusta katsoa eteenpäin, eikä vilkuilua takapeiliin, Auvinen kannustaa.

Hallin käyttäjille energiatehokkuus ei käytännön tasolla käytössä ilmene mitenkään, mutta kunnan talousluvuissa se näkyy selvästi.

– Säästöjä on saatu jo tämän muutaman ensimmäisen käyttövuoden aikana. Ne energialaskelmat, jotka tehtiin suunnitteluvaiheessa, ovat pitäneet hämmästyttävän hyvin paikkansa. Voin ylpeydellä sanoa, että Pihlajalinna-areena on monitoimiareena, joka on talvikausina yksi Suomen parhaimmista harjoitusjäähalleista.

Kesällä areenalla järjestetään muita tapahtumia, kuten konsertteja, messuja tai vaikkapa koiranäyttelyitä aina tarpeen mukaan. Halli tuottaa kaiken käyttämänsä lämpöenergian itse, vain sähköä ostetaan ulkopuolelta.

– Kaupungin näkökulmasta juuri oma energiantuotanto on se kaikkein merkittävin tekijä koko projektissa.

Pitkän aikavälin säästöä

Miten energiatehokas jäähalli sitten toimii käytännössä?

– Hallissa on yksi perinteinen ammoniakkia jäädytysaineena käyttävä jäädytyskontti, joka jäädyttää hallin jään. Jään tekemisen yhteydessä saadaan lauhde- eli lämpöenergiaa käyttöenergiaksi, Pihlajalinna-areenan tekniikasta vastanneen Suomen Projektori Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Piiparinen kertoo.

Hallin katolla on myös aurinkopaneeleita, joiden energia jalostetaan maalämpöpumppujen sähköntuotantoon ja siitä eteenpäin sekä lämmitysenergiaksi lämmitykseen että käyttöveteen.

– Kohteessa on maalämpöpumppu ja neljä maalämpökaivoa, jotka pääsääntöisesti huolehtivat hallin sekä käyttöveden lämmityksestä kesän aikana, Piiparinen jatkaa.

Pihlajalinna-areena tuottaa ja käyttää kaiken tarvitsemansa lämmitysenergian itse. Hallin tuottama ylimääräinen energia myydään viereiseen uimahalliin, joka kytkettiin tekniikkaan tammikuussa 2016. Energiaa siirretään uimahalliin noin 10 omakotitalollisen energiakulutuksen verran vuositasolla.

– Siirto uimahalliin tapahtuu siirtoputkilla. Myyty energia käytetään uimahallin ilmastoinnin esilämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen, Piiparinen kertoo.

Taidekaupunki Mänttä-Vilppulassa liikutaan energiatehokkaasti

Kuinka paljon rahaa tähän mennessä on säästetty?

– Jos kaikki hallin käyttämä energia olisi ostoenergiaa – eli jäähalli toimisi ilman hallin omaa energian kierrättämistä ja uudelleenhyödyntämistä – sen pyörittäminen jäähallikäytössä maksaisi noin 20 euroa tunti. Uusiutuvan energian käyttö, uudelleenhyödyntäminen sekä energian kierrätys antavat todellisuudessa nettoenergian hinnaksi vain viisi euroa tunti. Säästö on valtava jo pelkästään vuorokausitasolla, Piiparinen sanoo.

Kaupunginjohtaja Markus Auvisen mukaan vuositasolla puhutaan kaupungille noin 70 000 euron säästöistä. Piiparinen on Auvisen kanssa samaa mieltä siinä, että Suomessa tuijotetaan liian usein pelkkää investointihintaa.

– Valveutuneita tilaajia on maassamme valitettavasti erittäin vähän. Tällaisissa hankkeissa pitäisi nimenomaan keskittyä koko elinkaaren hintaan ja käyttökustannushintoihin, jolloin säästetään energiaa ja luontoa sekä kustannuksia pitkässä juoksussa.

Samalla hankkeiden toimivuutta pitäisi seurata jatkuvasti ja reagoida heti mahdollisiin muutoksiin esimerkiksi energiankulutuksessa.

– Se on nykypäivää, Piiparinen päättää.

Arvot edellä

Kaupunginjohtaja Auvisen mukaan vastuu korostuu kaikessa kaupunginteossa. Toiminta pohjaa kaupunkistrategiassa määritellyille arvoille: asiakaslähtöisyys, luovuus ja vastuullisuus.

– Etenkin vastuullisuus ohjaa kaikkea päätöksentekoamme. Ihannetilanteeseen päästään, kun isojen investointipäätösten kohdalla mietitään jälkipolville jääviä kustannuksia. Päätösten pitää kestää tarkastelua tulevaisuudessakin, hän jatkaa.

Mänttä-Vilppulalla on tavoitteena olla vuonna 2026 Suomen vetovoimaisin ja tunnetuin taidekaupunki sekä Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Tampereen kanssa.

– Tämän tavoitteen eteen teemme jatkuvasti töitä, hän summaa.