09.02.2016

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote

Kuntarahoitus Oyj
Tilinpäätöstiedote
9.2.2016 klo 14:00


Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote

1.1.-31.12.2015

Yhteenveto vuodesta 2015

  • Konsernin liikevoitto oli 151,8 miljoonaa euroa (2014: 144,2 miljoonaa euroa). Kasvua edelliseen vuoteen oli 5,3 %.
  • Korkokate kasvoi 7,6 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 172,2 miljoonaa euroa (2014: 160,0 miljoonaa euroa).
  • Taseen loppusumma oli 33 889 miljoonaa euroa (2014: 30 009 miljoonaa euroa). Tase kasvoi 12,9 % vuoden 2014 lopusta.
  • Konsernin vakavaraisuus vahvistui edelleen, omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat vuoden lopussa 64,61% (2014: 33,53 %) ja ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin oli 62,49 % (2014: 29,98 %).
  • Vuonna 2015 yhtiö vahvisti pääomarakennettaan ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvalla 350 miljoonan euron AT1-pääomalainalla. Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli vuoden 2015 lopussa 3,15 % (2014: 1,8 %)
  • Luotonannon kokonaismäärä kasvoi 20 088 miljoonaan euroon (2014: 19 205 miljoonaa euroa) ja uusia luottoja nostettiin 2 687 miljoonaa euroa (2014: 2 775 miljoonaa euroa).
  • Leasingtoiminnan kanta oli vuoden lopussa 187 miljoonaa euroa (2014: 133 miljoonaa euroa).
  • Varainhankintaa tehtiin vuoden 2015 aikana 7 297 miljoonaa euroa (2014: 7 440 miljoonaa euroa). Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (ECP) laskettiin liikkeeseen 4 824 miljoonaa euroa (2014: 5 904 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä kasvoi 6,8 % 28 419 miljoonaan euroon (2014: 26 616 miljoonaa euroa).
  • Kokonaislikviditeetti vuoden 2015 lopussa oli 7 732 miljoonaa euroa (2014: 6 751 miljoonaa euroa).
  • Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran liikevaihto oli 2,3 miljoonaa euroa (2014: 2,5 miljoonaa euroa). Liikevoitto vuoden 2015 lopussa oli 0,2 miljoonaa euroa (2014: 0,4 miljoonaa euroa).
Avainluvut (konserni) 31.12.2015 31.12.2014
Korkokate (milj. euroa)

 
172,2 160,0
Liikevoitto (milj. euroa)

 
151,8 144,2
Uusi luotonananto (milj. euroa)

 
2 687 2 775
Uusi pitkäaikainen varainhankinta (milj. euroa)

 
7 297 7 440
Taseen loppusumma (milj. euroa)

 
33 889 30 009
Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) 1 033,8 557,2
Omat varat yhteensä (milj. euroa)

 
1 068,8 623,1
Ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin, %

 
62,49 29,98
Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, %

 
64,61 33,53
Vähimmäisomavaraisuusaste, % 3,15 1,8
Oman pääoman tuotto (ROE), %

 
14,84 21,66
Kulu-tuotto-suhde

 
0,16 0,15
Henkilöstö 95 90

Toimitusjohtaja Pekka Averio kommentoi tilikautta:

Vuosi 2015 jää Kuntarahoituksen historiaan onnistumisena muutospaineiden keskellä. Vuotta leimasivat talouden epävarmuustekijät, kotimaassa aloitetut suuret rakenteelliset uudistukset ja yhtiön nimeäminen kansallisesti merkittäväksi rahoituslaitokseksi.

Merkittävistä muutoksista huolimatta yhtiö kasvoi kaikilla keskeisillä tulosmittareilla. Konsernin liikevoitto kasvoi uusiin ennätyslukemiin, 151,8 miljoonaan euroon. Yhtiön tase kasvoi 33,9 miljardiin euroon ja omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin 64,61 prosenttiin.

Kuntarahoitus on erikoistunut suomalaisen kuntasektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoittamiseen: yhtiö on omassa asiakaskunnassaan ehdottomasti tärkein rahoittaja ja sillä on siksi keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan rakentajana.

Kuntarahoituksen asiakaskunnan lainakysyntä jatkui vakaana vuonna 2015. Leasingrahoituksen kysyntä on edelleen huomattavassa kasvussa erityisesti kiinteistöleasingin yleistymisen myötä.

Kuntarahoitus onnistui hankkimaan varoja kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta erittäin kilpailukykyiseen hintaan markkinoiden volatiliteetista huolimatta. Yhtiö laski vuoden aikana liikkeeseen kaksi viitelainaa, joiden molempien koko oli 1 miljardi Yhdysvaltain dollaria. Kaikkiaan varainhankinnassa tehtiin vuoden aikana 315 transaktiota.

Syyskuussa Kuntarahoitus laski liikkeelle 350 miljoonan euron ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvan AT1-pääomalainan. Historiallinen liikkeellelasku oli ensimmäinen laatuaan Suomessa ja sen avulla yhtiö varautui pankkisääntelyn tulevaan vähimmäisomavaraisuusvaatimustasoon.

Toimintaympäristö vuonna 2015

Vuotta 2015 leimasivat talouden epävarmuustekijät, Suomessa aloitetut suuret rakenteelliset uudistukset kuten sote-uudistus ja päätös itsehallintoalueiden perustamisesta. Kuntarahoituksen liiketoiminta kuitenkin kehittyi edelleen positiivisesti. Yhtiön kannattavuus parani samanaikaisesti kun liiketoiminnan volyymi kasvoi. Volyymien ja henkilöstön kasvu vaativat yhtiöltä jatkuvaa toiminnan ja prosessien kehittämistä. Yhtiö muutti vuoden alussa organisaatiotaan palvelemaan asiakkaitaan entistä joustavammin ja tehokkaammin.

Kuntarahoitus nimettiin kansallisesti merkittäväksi rahoituslaitokseksi Suomessa. Yhtiö siirtyi vuoden 2016 alusta lähtien Finanssivalvonnan alaisuudesta Euroopan keskuspankin (EKP) valvontaan. Sitä edelsi EKP:n kattava arviointi, johon kuului saatavien laadun arviointi ja stressitesti. Kuntarahoitus ylitti selvästi kaikki asetetut raja-arvot.

Kuntarahoitus on jo pitkään pyrkinyt ennakolta varautumaan kiristyvän finanssisäätelyn tuleviin vaatimuksiin. Vuonna 2015 yhtiö vahvisti pääomarakennettaan ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvalla 350 miljoonan euron AT1-pääomalainalla, minkä avulla se täyttää ennakkoon tällä hetkellä oletetun vähimmäisomavaraisuusvaatimuksen. Liikkeeseenlasku herätti laajaa kiinnostusta sijoittajien keskuudessa ja laina ylimerkittiin lähes kolminkertaisesti.

Vuonna 2015 Kuntarahoituksen luokitukset pysyivät ennallaan eli Moody'sin Aaa:ssa ja Standard & Poor'sin AA+:ssa.  Molemmat luokittajat muuttivat luokitusten näkymät negatiivisiksi. Näkemyksien muutos johtui valtion luokituksen vastaavasta muutoksesta. Näkymien muutos johtuu ensisijaisesti Suomen talouden hitaasta kasvusta.

Kuntarahoitus on tärkeä osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta, ja se on ainoa pelkästään kuntakonsernien ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoitukseen erikoistunut luottolaitos Suomessa. Suomen kuntasektorin rahoitustarpeissa ei tapahtunut vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Lainakysyntä kasvoi edellisvuosien tapaan maltillisesti. Kuntarahoitus oli edelleen asiakaskuntansa ehdottomasti tärkein rahoittaja.

Tulos ja tase

Konsernin toiminta jatkui myönteisenä vuoden aikana. Konsernin tilikauden liikevoitto ennen veroja oli 151,8 miljoonaa euroa (2014: 144,2 miljoonaa euroa). Kuntarahoituksen liikevoitto oli 147,7 miljoonaa euroa (2014: 143,8 miljoonaa euroa). Tulokseen sisältyy rahoituserien IFRS-arvostusten muutoksia, jotka ovat realisoitumattomia ja niiden määrä muuttuu markkinakorkojen vaihteluiden mukaisesti. IFRS-arvostusten tulosvaikutus oli -2,7 miljoonaa euroa (2014: -2,1 miljoonaa euroa).

Korkokatteen kehitys on säilynyt hyvänä ja se kasvoi 7,6 %. Korkokate oli tilikauden lopussa 172,2 miljoonaa euroa (2014: 160,0 miljoonaa euroa). Korkokatteeseen sisältyy palkkioita omien joukkovelkakirjalainojen takaisinostoista 1,4 miljoonaa euroa (2014: 1,5 miljoonaa euroa). Korkokatteen parannus johtui toiminnan volyymin kasvusta.

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran, liikevoitto vuodelta 2015 oli 0,2 miljoonaa euroa (2014: 0,4 miljoonaa euroa).

Konsernin palkkiokulut olivat vuoden lopussa 3,8 miljoonaa euroa (2014: 3,8 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 14,8 % vuoden 2015 aikana 24,9 miljoonaan euroon (2014: 21,7 miljoonaa euroa). Kulujen kasvu johtui pääasiassa yhtiön toimintaympäristön muutoksien aiheuttamista toimintakulujen kasvusta sekä meneillään olevista järjestelmäkehityshankkeista. Lisäksi vuonna 2015 tuli uusia viranomaisille maksettavia kuluja, kuten luottolaitostoiminnan valvontaan liittyvät kulut Euroopan keskuspankille sekä Rahoitusvakausvirastolle. Hallintokulut olivat 16,7 miljoonaa euroa (2014: 14,7 miljoonaa euroa), josta henkilöstökulut olivat 10,9 miljoonaa euroa (2014: 9,3 miljoonaa euroa). Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,6 miljoonaa euroa (2014: 1,4 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat 6,6 miljoonaa euroa (2014: 5,5 miljoonaa euroa).

Konsernin taseen loppusumma oli vuoden 2015 lopussa 33 889 miljoonaa euroa, kun se edellisen vuoden lopussa oli 30 009 miljoonaa euroa. Taseen kasvua selittää liiketoiminnan kasvu. Vuoden lopun korkealla likviditeetillä varauduttiin varainhankinnan alkuvuoden 2016 jälleenrahoitustarpeisiin.

Vakavaraisuus

Kuntarahoitus-konsernin omat varat olivat vuoden 2015 lopussa 1 068,8 miljoonaa euroa (2014: 623,1 miljoonaa euroa). Ydinpääoma (CET1) oli 686,3 miljoonaa euroa (2014: 556,4 miljoonaa euroa). Ensisijainen pääoma oli 1 033,8 miljoonaa euroa (2014: 557,2 miljoonaa euroa). Käypään arvoon arvostettujen varojen realisoitumattomat voitot (käyvän arvon rahasto) on sisällytetty ydinpääomaan (siirtymäsäännös voimassa 1.1.2015-31.12.2017). Vertailuvuoden luvuissa käyvän arvon rahasto on sisällytetty toissijaiseen pääomaan. Toissijainen pääoma oli 35 miljoonaa euroa (2014: 65,9 miljoonaa euroa).

Konsernin vakavaraisuus parani merkittävästi. Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat 64,61 % (2014: 33,53 %). Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin oli 41,49 % (2014: 29,94 %).

Asiakasrahoitus

Kuntarahoituksen saamien lainatarjouspyyntöjen kokonaismäärä oli vuoden 2015 aikana 4 834 miljoonaa euroa (2014: 4 387 miljoonaa euroa), joista se voitti 3 181 miljoonaa euroa (2014: 2 814 miljoonaa euroa). Uusia lainoja nostettiin vuonna 2015 vähemmän kuin edellisvuonna, 2 687 miljoonaa euroa (2014: 2 775 miljoonaa euroa). Pitkäaikainen antolainakanta oli vuoden lopussa 20 088 miljoonaa euroa (2014: 19 205 miljoonaa euroa). Lainakanta kasvoi 4,6 % edellisestä vuodesta.

Myös Kuntarahoituksen lyhytaikainen rahoitus on edelleen kysyttyä. Vuoden 2015 lopussa Kuntarahoituksen kanssa sovittuja kuntatodistus- ja kuntayritystodistusohjelmia oli yhteensä 4 087 miljoonaa euroa (2014: 3 787 miljoonaa euroa). Yhtiön taseessa oli kuntien ja kuntien yritysten liikkeeseen laskemia kunta- ja kuntayritystodistuksia vuoden lopussa 1 115 miljoonaa euroa (2014: 845 miljoonaa euroa), ja koko vuoden aikana asiakkaat hankkivat rahoitusta lyhytaikaisilla ohjelmilla 9 231 miljoonaa euroa (2014: 9 638 miljoonaa euroa).

Lainojen lisäksi Kuntarahoitus tarjoaa kunnille, kuntayhtymille ja kuntayhtiöille niiden tarpeiden mukaisesti räätälöityjä johdannaissopimuksia korkoriskeiltä suojautumiseen. Vuoden 2015 aikana johdannaisten kysyntä on edelleen ollut vilkasta. Korkojen pysytellessä matalalla tasolla asiakkaat suojasivat velkojaan tulevaisuudessa mahdollisesti nousevia markkinakorkoja vastaan.

Kuntarahoitus on tarjonnut kunnille, kuntayhtymille sekä kuntien omistamille tai määräysvallassa oleville yhtiöille leasingrahoitusta vuodesta 2010 lähtien. Palvelumallia ja sen hinnoittelua on kehitetty pitkäjänteisesti mahdollisimman läpinäkyväksi, ja leasingratkaisujen kysyntä kasvoi vahvasti vuonna 2015. Erityisesti kiinteistöleasingrahoitus kiinnostaa asiakkaita. Leasingkanta kasvoi vuoden aikana 40,7 % ja oli vuoden lopussa 187 miljoonaa euroa (2014: 133 miljoonaa euroa).

Inspiran palvelujen kysyntä on ollut vuoden 2015 aikana aiempia vuosia vilkkaampaa. Liikevaihto vuonna 2015 oli 2,3 miljoonaa euroa (2014: 2,5 miljoonaa euroa). Tilikauden liikevoitto oli 0,2 miljoonaa euroa (2014: 0,4 miljoonaa euroa).

Pääomamarkkinatoiminnot

Pitkäaikaista varainhankintaa tehtiin vuoden aikana 7 297 miljoonaa euroa (2014: 7 440 miljoonaa euroa). Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (ECP) laskettiin liikkeeseen vuoden aikana 4 819 miljoonaa euroa (2014: 5 904 miljoonaa euroa) ja kannan määrä oli vuoden lopussa1 230 miljoonaa euroa (2014: 1 259 miljoonaa euroa). Koko varainhankinnan määrä oli vuoden 2015 lopussa 28 419 miljoonaa euroa (2014: 26 616 miljoonaa euroa). Tästä euromääräistä oli 18 % (2014: 18 %) ja valuuttamääräistä 82 % (2014: 82 %). Kaiken kaikkiaan vuoden aikana on laskettu liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 12 eri valuutassa (2014: 15 valuuttaa). Kaikki Kuntarahoituksen varainhankinta tehdään tällä hetkellä kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, missä yhtiö on tunnettu, arvostettu ja aktiivinen toimija. Vuoden 2015 aikana pitkäaikaisia varainhankintajärjestelyjä tehtiin yhteensä 315 kappaletta (2014: 264).

Kuntarahoituksen varainhankinnan strategiana on varainhankinnan lähteiden hajautus, ja se on osoittautunut onnistuneeksi linjaukseksi. Kuntarahoitus hajauttaa varainhankintaansa eri tavoilla: markkinoittain, maantieteellisesti, laskemalla liikkeeseen erilaisille sijoittajaryhmille suunnattuja lainoja sekä laskemalla liikkeeseen lainoja eri maturiteeteissa. Aktiivinen ja pitkäjänteinen sijoittajayhteistyö on lisännyt Kuntarahoituksen tunnettuutta eri markkinoilla, ja sijoittajasuhteissa on voitu enenevässä määrin edetä tärkeiden sijoittajasuhteiden ylläpitämiseen.

Yhtiön likviditeettitilanne on säilynyt erinomaisena vuoden 2015 aikana. Samaan aikaan heilahdukset Kuntarahoituksen kokonaislikviditeetissä ovat olleet poikkeuksellisen suuria johdannaisten vakuussopimuksista saatujen käteisvakuuksien suuren vaihtelun takia. Uusia sijoituksia tehtiin katettuihin joukkovelkakirjalainoihin, euroalueen vahvojen maiden julkisyhteisöjen sekä pankkien liikkeeseen laskemiin velkapapereihin.

Vuoden 2015 lopussa arvopaperisijoitusten kokonaismäärä oli 5 897 miljoonaa euroa (2014: 5 581 miljoonaa euroa) ja niiden keskimääräinen luottoluokitus AA (2014: AA). Arvopaperisalkun keskimääräinen maturiteetti oli vuoden lopussa 2,3 vuotta (2014: 2,3 vuotta). Tämän lisäksi muita sijoituksia oli 1 834 miljoonaa euroa (2014: 1 170 miljoonaa euroa), josta keskuspankkitalletuksia 1 814 miljoonaa euroa (2014: 593 miljoonaa euroa) ja rahamarkkinatalletuksia luottolaitoksiin 20 miljoonaa euroa (2014: 27 miljoonaa euroa). Reposopimuksia ei ollut vuoden 2015 lopussa (2014: 550 miljoonaa euroa).

Riskienhallinta

Yhtiön riskiasemassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2015 aikana. Riskit pysyivät asetettujen limiittien puitteissa ja yhtiön arvion mukaan riskienhallinta on täyttänyt sille asetetut vaatimukset.

Luottoluokitukset

Kuntarahoituksen luottoluokitukset

Luokituslaitos Pitkäaikainen varainhankinta Näkymät Lyhytaikainen varainhankinta
Moody's Investors Service Aaa Negatiiviset P-1
Standard & Poor's AA+ Negatiiviset A-1+

Kuntien takauskeskuksen luottoluokitukset

Luokituslaitos Pitkäaikainen varainhankinta Näkymät Lyhytaikainen varainhankinta
Moody's Investors Service Aaa Negatiiviset P-1
Standard & Poor's AA+ Negatiiviset A-1+

Kuntarahoituksen varainhankinnan takaa Kuntien takauskeskus, jolla on Moody'silta ja Standard & Poor'silta samat luottoluokitukset kuin Kuntarahoituksella. Vuoden 2015 aikana molempien luottoluokitukset säilyivät ennallaan, mutta Moody's muutti korkeimman mahdollisen Aaa-luottoluokituksensa näkymät negatiivisiksi kesäkuussa 2015. Joulukuussa 2015 Moody's päivitti Kuntarahoituksen luottoluokitusanalyysin ja piti ennallaan Kuntarahoituksen Aaa-luottoluokituksen.

Lokakuussa 2015 Standard & Poor's muutti Kuntarahoituksen AA+-luottoluokituksen näkymät vakaista negatiiviseksi. Joulukuussa 2015 Standard & Poor's vahvisti Kuntarahoituksen AA+-luottoluokituksen negatiivisilla näkymillä.

Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen pitkäaikaisen varainhankinnan näkymien lasku on suora seuraus Suomen valtion vastaavan luokituksen muutoksesta, sillä Moody'sin ja Standard & Poor'sin luottoluokitusmenetelmien mukaan Kuntarahoituksella ja Kuntien takauskeskuksella ei voi olla valtiota korkeampaa luottoluokitusta.

Näkymät vuodelle 2016

Globaalin talouskehityksen suhteen näkymät ovat epävarmat. Yhdysvaltojen ja Euroopan keskuspankkien toimet, osakekurssien muutokset, kehittyvien maiden tilanne ja maailmanlaajuisen turvallisuustilanteen kiristyminen vaikuttavat tulevaan talouskehitykseen. Suomen talouskehityksen ennustetaan olevan hitaampaa kuin muualla Euroopassa. Hidas kasvu tuo paineita Suomen valtiolle ja kunnille, mikä vaikuttaa suoraan Kuntarahoituksen toimintaympäristöön.

Kansainvälisillä pääomamarkkinoilla finanssisääntelyn tiukentuminen näkyy muutoksina erilaisten sijoitustuotteiden kysynnässä ja tarjonnassa. Kuntarahoitus nähdään pääomamarkkinoilla luotettavana ja kiinnostavana toimijana.

Maan hallitus jatkaa julkisen sektorin muutosten tekemistä, joista keskeisiä ovat aluehallinnon uudistus ja sote-uudistus. Muutosten lopputuloksella saattaa olla vaikutusta yhtiön liiketoimintaan. Keskeistä on varmistaa rahoituksen jatkuvuus sote-uudistuksen ja aluehallinnon uudistuksen jälkeenkin. Paine myös valtion tukeman asuntotuotannon lisäämiselle Suomen kasvukeskuksissa kasvaa.

Yhtiö jatkaa toimintansa suunnitelmallista kehittämistä pyrkien samalla aktiivisesti ennakoimaan asiakaskuntansa muuttuvia tarpeita. Yhtiö jatkaa panostuksia asiakaspalvelun ja järjestelmien kehittämiseen tehostaakseen toimintaansa entisestään ja digitalisoidakseen palveluitaan.

Vuoden 2016 alusta alkaen Kuntarahoitus siirtyi EKP:n suoraan valvontaan, mikä tuo yhtiölle uusia toimintaan ja raportointiin liittyviä kehityshankkeita.

Kuntarahoituksen toiminnan kannattavuuden odotetaan säilyvän vuonna 2016 hyvällä tasolla.

Hallituksen esitys tilikauden voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Kuntarahoitus Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 54 688 359,49 euroa, josta tilikauden voitto on 1 530 009,22 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta ja että voitonjakokelpoiset varat, 54 688 359,49 euroa, jätetään omaan pääomaan.

Hallitus pitää perusteltuna tilikauden voiton jättämistä yhtiöön. Yhtiön on edelleen tarpeen varautua omia varoja koskevien vaatimusten tiukentumiseen kasvattamalla ensisijaista pääomaa tuloksen kautta.

Tilinpäätös vuodelta 2015 on saatavilla yhtiön internetsivuilla (www.kuntarahoitus.fi) 1.3.2016 alkaen.

Kuntarahoitus Oyj

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Pekka Averio, puh. 0500 406 856
Varatoimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953
Johtaja, Talous, Marjo Tomminen, puh. 050 386 1764


Kuntarahoitus-konserni

Tase

(1 000 €)

 
31.12.2015 31.12.2014

 
     

 
VARAT

 
   

 
Käteiset varat

 
1 813 813 592 907

 
Saamiset luottolaitoksilta

 
614 294 1 072 099
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä

 
20 275 561 19 337 730
Saamistodistukset

 
7 003 318 6 416 586
Osakkeet ja osuudet

 
9 620 9 789
Johdannaissopimukset

 
3 925 025 2 321 699
Aineettomat hyödykkeet

 
5 812 4 757
Aineelliset hyödykkeet

 
2 298 2 465
Muut varat

 
6 277 2 196
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

 
232 792 249 032
VARAT YHTEENSÄ

 
33 888 811 30 009 259
     
VELAT JA OMA PÄÄOMA

 
   
VELAT

 
   
Velat luottolaitoksille

 
4 893 270 3 882 771
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille

 
954 026 963 662
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

 
24 804 490 23 230 298
Johdannaissopimukset

 
1 799 692 934 399
Muut velat

 
2 131 2 056
Siirtovelat ja saadut ennakot

 
217 768 249 902
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 35 542 37 943
Laskennalliset verovelat

 
138 576 114 124
VELAT YHTEENSÄ

 
32 845 497 29 415 155
     
OMA PÄÄOMA JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS

 
   
Osakepääoma

 
42 583 42 583
Vararahasto

 
277 277
Käyvän arvon rahasto

 
11 354 30 914
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

 
40 366 40 366
Kertyneet voittovarat

 
601 065 479 686
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

 
695 645 593 825
Määräysvallattomien omistajien osuus

 
216 279
Liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit 347 454 -
OMA PÄÄOMA JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS YHTEENSÄ

 
1 043 314 594 104
VELAT JA OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

 
33 888 811 30 009 259

Kuntarahoitus-konserni
Tuloslaskelma

(1 000 €)

 
1.1. - 31.12.2015 1.1. - 31.12.2014

 
Korkotuotot

 
158 462   212 351
Korkokulut

 
13 782 -52 343
KORKOKATE

 
172 245 160 008
Palkkiotuotot

 
5 157 5 047
Palkkiokulut

 
-3 776 -3 834
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -3 865 -5 711
Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot

 
6 336 6 629
Suojauslaskennan nettotulos

 
583 3 693
Liiketoiminnan muut tuotot

 
21 11
Hallintokulut

 
-16 653 -14 721
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä

 
-1 600 -1 442
Liiketoiminnan muut kulut

 
-6 646 -5 521
LIIKEVOITTO

 
151 801 144 160
Tuloverot

 
-30 307 -28 908
TILIKAUDEN VOITTO

 
121 494 115 252
Tilikauden voiton jakautuminen

 
   
   Emoyrityksen omistajille

 
121 379 115 044
   Määräysvallattomille omistajille

 
115 207

Laaja tuloslaskelma

(1 000 €)

 
1.1. - 31.12.2015 1.1. - 31.12.2014

 
Tilikauden voitto

 
121 494 115 252
Muut laajan tuloksen erät    
 Myöhemmin tulosvaikutteiset erät    
  Myytävissä olevat rahoitusvarat (käyvän arvon rahasto):

 
   
   Käyvän arvon muutoksista

 
-17 972 14 462
   Tuloslaskelmaan siirretty erä

 
-6 562 -3 769
   IAS 39 Luokittelun muutoksista

 
84 92
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

 
4 890 -2 157
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ

 
101 934 123 880
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen

 
   
   Emoyrityksen omistajille

 
101 820 123 673
   Määräysvallattomille omistajille

 
115 207


Kuntarahoitus-konserni
Vakavaraisuus

Omat varat, konserni

(1000 €) 31.12.2015 31.12.2014
Ydinpääoma ennen vähennyksiä 692 573 562 977

 
     
Vähennykset ydinpääomasta -6 244 -6 623
YDINPÄÄOMA (CET1) 686 329 556 354
Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä 347 454 807
     
Vähennykset ensisijaisesta lisäpääomasta - -
ENSISIJAINEN LISÄPÄÄOMA (AT1) 347 454 807
ENSISIJAINEN PÄÄOMA (T1) 1 033 782 557 162
Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä 35 000 65 914
     
Vähennykset toissijaisesta pääomasta - -
TOISSIJAINEN PÄÄOMA (T2) 35 000 65 914
OMAT VARAT YHTEENSÄ 1 068 782 623 075

Vakavaraisuuden tunnusluvut

  31.12.2015 31.12.2014
Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 41,49 29,94

 
     
Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 62,49 29,98
Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 64,61 33,53
     

Riskipainotetut saamiset, konserni

(1000 €)   31.12.2015   31.12.2014
  Pääomavaade Riskipainotetut
saamiset
Pääomavaade Riskipainotetut
saamiset
Luotto-
ja vastapuoliriski,
standardimenetelmä
107 434 1 342 928 127 077 1 588 468
Saamiset
aluehallinnolta ja
paikallisvirano-
maisilta
368 4 598 - -
Saamiset
kansainvälisiltä
kehityspankeilta
1 367 17 089 - .
Saamiset
laitoksilta
69 645 870 561 77 840 972 994
Saamiset
julkisyhteisöiltä ja
julkisoikeudellisilta
laitoksilta
3 320 41 501 1 367 17 089
Katetut
joukkolainat
16 283 203 542 15 258 190 731
Arvopaperistetut
erät
15 743 196 792 27 028 337 851
Sijoitus-
rahastosijoituk-
set
108 1 354 101 1 258
Muut erät 599 7 490 5 484 68 545
Markkinariski 47 594 6 73
Vastuun
arvonoikaisuriski
(CVA VaR), 
standardimenetelmä 
1 009 12 613 1 586 19 829
Operatiivinen
riski,
perusmenetelmä
23 851 298 143 19 994 249 928
YHTEENSÄ 132 342 1 654 278 148 664 1 858 298

Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.

Kuntarahoituksen tase on lähes 34 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Jaakonkatu 3 A, PL 744
00101 Helsinki
Puh. 09  6803 5666
www.kuntarahoitus.fi
etunimi.sukunimi@kuntarahoitus.fi