Kokkolan kaupunki voitti Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailumme viime vuonna. Palkintorahalla järjestettiin kilpailu, jossa paikalliset lapset ja nuoret pääsivät ideoimaan kestävän kehityksen tekoja. Voittajat julkistettiin tänään palkintotilaisuudessa.
Viime syksynä Kuntarahoitus palkitsi Kokkolan vuoden vihreänä edelläkävijänä. Kilpailun palkinto oli 10 000 euroa, jonka voittaja sai käyttää vapaasti valitsemaansa kestävän kehityksen hankkeeseen.
Kokkola järjesti palkintorahalla kilpailun, jossa päiväkotilapset ja koululaiset saivat ideoida ilmastoon ja ympäristöön liittyviä töitä.
– Ympäristö on keskeinen aihe erityisesti nuoren sukupolven onnellisuudelle. Siksi me Kokkolassa uskomme lapsiin ja nuoriin, ja halusimme heidät mukaan vihreän tulevaisuuden ideointiin, Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho perustelee kilpailun järjestämistä.
Lapsiryhmille ja koululuokille suunnattuun kilpailuun osallistui 44 joukkuetta, jotka kisasivat neljässä eri ikäsarjassa. Jokainen ryhmä sai ilmoittaa kilpailuun mukaan yhden kisatyön. Ideoita kerättiin 2024 helmi- ja maaliskuun ajan.
Kunnianhimoiset ja luovat työt vakuuttivat raadin
Ideakilpailun voittajat julkistettiin tänään Kokkolan kaupungin järjestämässä palkintotilaisuudessa. Seuraavat idearikkaudellaan hurmanneet ryhmät valikoituivat voittajiksi:
Varhaiskasvatus
Voittaja: Ulkometsän päiväkoti Kilpailutyö: Lajittelu ja sen tuominen osaksi päiväkotiarkea
Esiopetus – 2. lk
Voittaja: Lohtajan kirkonkylän koulu, 2. luokka Kilpailutyö: Luontorakas koulun lähipiha-alue
3.–6. lk
Voittaja: Kälviän Marttilan koulu, 6. luokka Kilpailutyö: Marttilan takapihan puutarha
Yläaste
Voittaja: Hakalahden koulu, 9 A Kilpailutyö: Monimuotoisuuden suojelukampanja
Kunkin sarjan voittaja saa 2 500 euron rahapalkinnon, jonka luokka tai lapsiryhmä voi käyttää haluamallaan tavalla.
Vuoden vihreä edelläkävijä voitti Piispanmäen hankkeella
Viime vuonna Kokkola nappasi voiton Piispanmäen monitoimitalohankkeella Kuntarahoituksen kilpailussa. Kaupungin sitoutuneisuus vihreän rahoituksen vaatimuksiin teki vaikutuksen kisan arviointiryhmään.
– Kokkola on ottanut todella ihailtavalla tavalla omistajuutta kestävästä rakentamisesta, mikä näkyi myös Piispanmäen monitoimitalossa. Hanke otettiin omiin käsiin, ja koko organisaatio sitoutui siihen. Oli ilo seurata, miten kokkolalaiset lapset ja nuoret on saatu mukaan pohtimaan ympäristöasioita, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Daniel Eriksson sanoo.
Kuntarahoitus nimesi vuonna 2019 ensimmäistä kertaa vuoden asiakkaidensa joukosta vuoden vihreän edelläkävijän, joka on edistänyt kunnianhimoisesti ilmasto- ja ympäristötavoitteita.
Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 400 hanketta Helsingistä Inariin.
Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.
Syksyn mittaan olemme esitelleet asiakkaidemme joukosta viisi vihreää edelläkävijää, joista jokainen on työskennellyt kunnianhimoisesti ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämiseksi. Näistä viidestä finalistista on nyt valittu vuoden 2023 vihreäksi edelläkävijäksi Kokkolan kaupunki ja kaupungin Piispanmäen monitoimitalohanke. Koululaisia, päiväkotilaisia ja kaupungin työntekijöitä palveleva monitoimitalo valmistuu Piispanmäkeen vuonna 2025.
Katso videolta, miksi Kokkola palkittiin ja mihin palkintorahat aiotaan käyttää.
Kestävyys ja muutos otettiin Kokkolassa rohkeasti omiin käsiin
Finalistien valinnasta ja arvioinnista vastasi Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmä. Kestävän rahoituksen asiantuntijat näkivät jokaisessa toimijassa ja heidän kärkihankkeissaan esimerkillisiä piirteitä. Piispanmäestä erityisen teki kuitenkin se, kuinka vahvasti hanke kertoi Kokkolan kaupungin sitoutumisesta kestävän investoinnin toteutumiseen.
Piispanmäessä ympäristötavoitteiden saavuttaminen on haluttu varmistaa ottamalla hankkeen toteutus omiin käsiin, mikä on edellyttänyt tarkkaa resursointia, osallistamista ja sitoutumista läpi organisaation, arviointiryhmä arvioi. Tämän onnistuminen puolestaan vaatii vaivannäköä siilojen ja totuttujen tapojen purkamisessa sekä uusien käytäntöjen luomisessa. Hankkeen suunnittelusta paistava perehtyneisyys vihreän rahoituksen vaatimuksiin, kuten energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan omavaraisuusenergiaan, sekä rakennuksen toimiminen kestävän kehityksen oppimisympäristönä tekivät syvän vaikutuksen Kuntarahoituksen asiantuntijoihin.
– Vaikutuksen teki se laajuus, jolla Kokkolassa on tarkasteltu kestävää rakentamista, mutta myös tarkka ja yksityiskohtainen materiaali, jonka avulla arviointiryhmän oli helppo arvioida hanketta. Käyttäisin voimasanaa ”omistajuus”: kaupunki on rohkeasti ottanut muutoksen teemat omiin käsiinsä ja lähtenyt mieluummin tekemään itse kuin ostamaan asioita ulkoa. Sillä on saatu Piispanmäen hankkeessa aikaan erinomaisia vaikutuksia, kehuu Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä.
Kokkolan kaupunki on noudattanut strategisia tavoitteitaan vaikuttavasti ryhtymällä töihin koko organisaation tukemana. Samalla kertyy arvokkaita oppeja, joita voidaan soveltaa tulevissa hankkeissa.
– Kokkola liittyi Hinku-verkostoon kesäkuussa 2022. Heti seuraavana vuonna Kuntarahoitus valitsi meidät vuoden vihreäksi edelläkävijäksi. Olemme tästä tunnustuksesta valtavan ylpeitä. Tämä on ollut huikea menestystarina ja kertoo siitä potentiaalista, jota kaupungilla on toteuttaa kestävän kehityksen hankkeita. Se kaikkien sidosryhmien sitoutumisen palo ja halu yhdessä paitsi saavuttaa myös ylittää asetetut tavoitteet, on tehnyt tästä poikkeuksellisen kokemuksen. Tietenkin se hienolla tavalla myös haastaa ja velvoittaa meitä jatkamaan samalla tiellä, kommentoi voittoa Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho.
Palkintorahoilla osallistetaan kokkolalaisia lapsia ja nuoria vihreään ajatteluun
Vihreä edelläkävijä -kisan palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja saa käyttää vapaasti valitsemaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Kokkolassa on jo alustava ajatus varojen käyttökohteesta.
– Suunnitelmissamme on järjestää koululaisille kilpailu, jossa lapset pääsevät ideoimaan luontoaiheisiin, esimerkiksi kierrätykseen tai ilmastonmuutoksen hillintään, liittyviä kilpailutöitä. Kunkin ikäryhmän luovimmat ja idearikkaimmat työt palkitaan. Ympäristö on erityisesti nuorten sukupolvien onnellisuudelle keskeinen kysymys. Siksi myös Kokkolassa uskomme lasten ja nuorten panokseen ja haluamme heidät mukaan vihreän tulevaisuuden ideointiin, Isoaho kuvailee.
Kokkolassa on poikkeuksellinen omistajuus kestävän kehityksen hankkeiden läpiviennissä ja omaa osaamista kehitetään aktiivisesti.
Kokkolassa on onnistuttu esimerkillisellä tavalla murtamaan organisaatiosiiloja sekä luomaan uusia toimintatapoja.
Hanke toteutuu poikkeuksellisen kattavien kestävyystavoitteiden mukaisesti, jotka samalla heijastavat Kuntarahoituksen vihreän viitekehyksen peräänkuuluttamia vihreän rahoituksen parhaita käytäntöjä.
Erinomainen ympäristösuorituskyky toteutuu energiatehokkaiden ratkaisujen, mutta myös materiaalien ja sertifioitujen toimintatapojen myötä eri rakentamisvaiheissa.
Kohteen ympäristön monipuolinen huomiointi ja hyväksikäyttö osana opetusta ja käyttäjäkokemusta.
Kohteen merkittävä koko ja sen myötä vaikutukset rakentamisen aikana ja käyttövaiheessa.
Rakennuksen asema ympäristössään eri sidosryhmiä yhteen keräävänä kohteena, joka osaltaan mm. pienentää lähipäästöjä ja vähentää asiointiliikkumisen tarvetta.
Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset heijastevaikutukset mm. eri harraste- ja aktiviteettiryhmiin, mahdollistaa laajat puitteet kolmannen sektorin toiminnalle.
Millaisia tavoitteita olette Oulun Sivakassa asettaneet ilmastoon ja ympäristöön liittyen?
”Sivakassa haluamme varmistaa kohtuuhintaisen asumisen Oulun seudulla, ja ympäristötyö liittyy suoraan perustehtäväämme. Olemme vuodesta 2006 asti olleet mukana vuokratalojen energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmassa VAETSissa. Sitouduimme energiansäästötoimiin yli viisitoista vuotta sitten, ja olemme ylpeitä saavutuksistamme.
Hillitsemme kiinteistöjemme energiankulutusta käytännössä tarkastelemalla lämmön, sähkön ja veden käyttöä, ja huomioimme myös jätehuollon. Kohteissamme jätteen hyötykäytön kierrätysaste on 62 %, mikä on kirkkaasti kansallisten ja EU-tavoitteiden yläpuolella. Vain 38 % jätteestä poltetaan. Vedenkulutuksen vähenemistä edistämme siirtymällä uudenlaiseen vesilaskutukseen.
Käytämme pääasiassa vain hiilineutraalia sähköä ja hiilineutraalia kaukolämpöä: enää kaksi prosenttia kiinteistökannastamme on vielä öljylämmitteistä. Niiden osalta Sivakan strateginen tavoite on, että vuonna 2025 tämä osuus olisi nollassa.”
Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?
”Mittaamme aktiivisesti kulutusta ja käyttöä. Saamme jätehuollon tiedot kuukausitasolla ja energiankulutuksen tiedot tuntitasolla. Jätehuollossa käytämme L&T:n Ympäristönettiä ja energiankäyttöön Oulun Energian OE360 monitorointijärjestelmää, joka pohjautuu Enerkeyn alustaan. Viemme tietoa myös asukkaille: järjestämme asuntokohteissamme kierrätyskahveja, joissa Sivakan edustajat käyvät läpi kiinteistökohtaisia tuloksia, jakavat kierrätysvinkkejä ja tarjoavat tietysti pullaa ja kahvia.
Viime vuonna teimme jättiponnistuksen: uusimme kaikki 8000 vuokrasopimusta, kun päivitimme, miten vesimaksu ja käyttökorvaukset muodostuvat. Vesimittauksessamme ei ole maksuennakoita eikä tasauslaskuja, vaan laskutamme kuukausittaisen toteuman mukaan, mikä on sivakkalainen erityispiirre!”
Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?
”Investoimme vihreään siirtymään ja ympäristöä säästäviin toimiin. Etäluettavat vesimittarit ovat merkittävä investointi: ensin luomme uuden laskutus- ja mittausjärjestelmä, jonka jälkeen vaihdamme parin tuhannen asunnon mittarit. Sisäinen tavoitteemme on tehdä kaikki uudet investoinnit A-energialuokassa, muita energialuokkia ei edes harkita.
Investoimme myös asukkaille jaettaviin tuotteisiin: jaamme esimerkiksi kierrätyskasseja, joissa on omat paikkansa jätepaperille, kartongille ja pulloille. Kassin voi laittaa komeron pohjalle, koska allaskaappiin ei kaikki kierrätettävät lajikkeet aina mahdu.”
Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?
”Voisin nostaa ensimmäisenä esiin lämmityksen Hiirihaukantie 12 A:ssa. Kohteen hybridijärjestelmä on osa EU-tason tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tuottaa monistettavia ja skaalautuvia ratkaisuja. Olemme hyvin ylpeitä, että Sivakan ja Oulun Energian työntekijät ovat yhdessä innovoineet kestävän ratkaisun.
Toiseksi, olemme ensimmäisten joukossa omalla alallamme vesimittauksessa. Hyödynnämme tässä toimialan yhteistä Platform of Trust -tietoalustaa, joka harmonisoi ja välittää tietoa eri järjestelmien välillä. Näin voimme keskitetysti kerätä mittausdataa laskutuksen pohjaksi riippumatta mittarin valmistajasta.”
Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?
”Nykyinen mallimme on ollut tuloskorteissa strategiakaudelle 2020–2025. Päivitämme tulevaa strategiaa ja tuomme mukaan tähän asti puuttuneen osan: vähähiilisen rakentamisen polun. Tähänastinen fokuksemme on ollut käytönaikaisen energiankulutuksen minimoimisessa ja energiapäästöjen nollaamisessa, joten otamme rakentamisen päästöt seuraavana työn alle.
Nollapäästöt eivät taida olla vielä nykyisillä rakennusmateriaaleilla realistista, mutta vähähiilisyyttä voimme tavoitella. Ensiaskelia olemme jo ottaneet käyttämällä esimerkiksi vähähiilistä betonia. Tarkkaa mallia ei vielä ole, mutta lähdemme liikkeelle nykyratkaisujen päästöjen laskennasta. Tämän jälkeen voimme asettaa tavoitteita ja mittareita vuoteen 2027 tai 2030.”
Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Hiirihaukantie 12 A. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?
”Hiirihaukantie 12 A:n asuinkerrostalossa on hybridilämmitysratkaisu, jossa lämpöpumpun lämmönlähteenä käytetään kaukolämmön paluuputken lämpöä. Lisäksi kohteessa on valjastettu aurinkosähkö hyötykäyttöön. Näiden ratkaisujen ansiosta pystymme hyödyntämään ilmaista energiaa ja hukkalämpöä – kaiken energiahuollon tulisi pyrkiä vastaavaan.”
Hybridilämmitysratkaisu auttaa painamaan Hiirihaukantie 12 A:n tontin ulkopuolelta tulevan primäärienergian määrän lähes nollaan. Tutustu hankkeeseen!
Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?
”Tuleva vuosi on jätehuollon teemavuosi, ja haluamme parantaa kierrätysastetta entisestään. Todennäköisesti käyttäisimme palkinnon asukkaiden palkitsemiseen kierrätyskilpailussa. Voisimme jakaa kierrätykseen tarvittavia lajitteluastioita ilmaiseksi tai alennuskupongilla – ja luulenpa, että tämän teemmekin, vaikkei palkinto meille tulisikaan!”
Vuoden vihreä edelläkävijä
Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.
Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta.
Millaisia tavoitteita olette Y-Säätiössä asettaneet ilmastoon ja ympäristöön liittyen?
Y-Säätiön tehtävä on tukea sitä, että jokaisella on koti. Me pidämme asunnottomien ihmisten puolta, ja maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten juuri kaikkein pienituloisimmat ihmiset.
Lähtökohtanamme on, että mekin olemme muutoksessa mukana. Elämme hyvin yksilökeskeistä aikakautta ja monesti ilmastonmuutosta halutaan siirtää yksilöiden vastuulle, vaikka vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille – järjestöille ja yhteisöille. Tavoitteemme on rakennuttaa ja tarjota asuntoja niin, että myös pienituloisilla olisi hyvät edellytykset asua kestävästi.
Y-Säätiön tulee noudattamaan vuonna 2025 voimaan astuvaa kestävyysraportoinnin velvoitetta, joka yleisesti koskee liikevaihdoltaan tietyn kokoisia toimijoita. Y-Säätiö kehittää myös jatkuvasti omaa vastuullisuusohjelmaa, jonka sanoisin jo olevan kunnianhimoinen. Haluamme rakentaa esimerkiksi Elonkirjotalon Helsinkiin ja kartoittaa, miten samanlaisia kohteita voisi toteuttaa myös muissa kunnissa ja kaupungeissa.
Omana toiveenani olisi myös tehdä seurantatutkimusta erilaisten Elonkirjotalojen kesken ja selvittää, miten onnistumme vastaamaan niille asettamiimme tavoitteisiin.
Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?
Yksi esimerkki luontoarvojen viemisestä käytännön työhön on Y-Säätiön viheralueohjelma, jossa palautamme kerrostalojen piha-alueita lähemmäksi luonnontilaa. Kaupunkilaiset ovat tottuneet näkemään yksipuolisia ja hoidettuja viheralueita rakennetussa ympäristössä. Pihaympäristöä “villiinnyttämällä” monipuolistetaan lajistoa esimerkiksi istuttamalla puita, vähentämällä vettä läpäisemätöntä asvaltoitua aluetta tai jättämällä nurmikkoalueita osittain hoitamatta.
Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?
Mielestämme rakentamisen laatuun kannattaa panostaa: se on paitsi kestävää myös pitkällä aikavälillä maksaa itsensä takaisin talousnäkökulmasta. Esimerkiksi energiatehokasta kohdetta on edullisempi ylläpitää. Teknisesti korkealaatuinen talo on käyttökelpoinen ja pysyy pidempään kunnossa, mikä tarkoittaa säästöjä korjauseuroissa.
Kaikilta toimijoilta – meiltäkin – löytyy myös vanhempaa kiinteistökantaa, joihin on aikanaan rakennettu ohuempia seiniä ja joissa energiatehokkuus on heikompi. Näitä kohteita puretaan ja rakennetaan parempaa tilalle ennemmin kuin kunnostetaan, sillä kestävyys- ja talousmielessä kohteet vaativat joka tapauksessa suuria toimenpiteitä.
Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?
Haluamme kehittää asumista kestävämmäksi ja kokeilla uutta. Se tuo mukanaan aina riskinsä, mutta ympäristöasioissa ainoa vaihtoehto on toimia. Olemme suurin valtakunnallisesti toimiva voittoa tavoittelematon vuokranantaja Suomessa ja saamme myös julkista tukea. Siksi voimme toteuttaa pioneerihankkeita; samalla toivomme, että meistä otetaan rohkeasti mallia.
Esimerkiksi Elonkirjotaloa toteutetaan yhteistyössä ympäristöministeriön ja ARAn kanssa ja jaamme vapaaseen käyttöön kaiken tiedon, jonka tästä saamme.
Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?
Haluamme edelläkävijänä kokeilla entistä rohkeammin uutta. Kun jokainen pyrkii parempaan, yhteiskunta pystyy kohtaamaan ympäristökysymykset yhdessä. Tutkijat varoittelevat erilaisista skenaarioista, jos emme toimi ympäristön puolesta. Mielestäni ei kuitenkaan kannata vaipua pessimismiin. Haluan uskoa mahdollisuuteen vaikuttaa ja rakentaa positiivisempaa huomista – ja jos yrittäessä jokin meneekin pieleen, voi siitä aina oppia nousemalla ylös.
Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Elonkirjotalo. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?
Elonkirjotalossa kokeillaan vastata ympäristökysymyksiin monella tavalla. Mutta varmasti erityisintä hankkeessa on se, miten siinä pyritään jättämään rakennuksen alla oleva maaperä mahdollisimman koskemattomaksi, luonnolliseen tilaan. Se on nähdäkseni kestävyyden kannalta erityisin piirre ja edustaa selkeästi edelläkävijäajattelua, sillä vastaavaa kerrostaloa ei ole aiemmin Suomessa toteutettu.
Y-Säätiön Elonkirjotalo-hankkeen tavoitteena on selvittää, voidaanko asumisen hiilijalanjälkeä pienentää rakentamalla puukerrostalo niin, että talon alle jäävä maaperä saisi säilyttää elonkirjonsa. Tutustu hankkeeseen!
Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?
Varmaankin käyttäisimme palkintorahan Elonkirjotaloon ja testaisimme, millaisia vaikutuksia hankkeella on. Hanke tarjoa paljon tutkittavaa ja opittavaa tontin elonkirjosta ja siitä, kuinka vähän tonttien luontaiseen tasapainoon tarvitseekaan koskea rakentaessa.
Vuoden vihreä edelläkävijä
Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.
Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta.
Millaisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita olette asettaneet Kokkolassa?
”Kaupungin strategia 2022–2025 asettaa tavoitteeksi kestävästi kehittyvän ja hiilineutraalin Kokkolan vuoteen 2035 mennessä. Strategiassa on useita painopisteitä, kuten ilmastovaikutusten huomiointi kaikessa päätöksenteossa ja resursoinnissa, uusiutuvan energiantuotannon edistäminen, ilmastotietoisuuden lisääminen ja kotitalouksien tukeminen. Erityisesti lasten ja nuorten haluamme omaksuvan kestävän kehityksen ajatuksen.
Kokkolassa on laadinnassa myös erillinen ilmasto-ohjelma ja sitä toteutetaan jo nykyisen vaalikauden aikana. Suunnittelemme kestävää kehitystä tukevia hankintoja esimerkiksi rakentamisen, kiinteistöhuollon ja käyttötalouden osalta. Myös tarpeellisia mittareita kehitetään edelleen: kun vuonna 2025 lainsäädäntö sitä edellyttää, on meillä hiilineutraaliustavoitteiden osalta jälkilaskentamenetelmät valmiina kaikkiin hankkeisiin, niin suuriin kuin pieniinkin.
Kaiken kaikkiaan korostamme elinkaariajattelua, jossa hiilineutraalius ei ole mörkö, joka vain maksaa hirveästi, vaan oikein toteutettuna tuottaa myös säästöä.”
Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?
”Katsomme alusta asti toimenpiteitä siitä kulmasta, kuinka niistä tehdään mahdollisimman kestäviä. Esimerkiksi kun kansallinen Astetta alemmas -kampanja tuli, aloitimme rakennusten säädöistä. Kävimme läpi patterit, linjasäätöventtiilit, ilmanvaihdot ja etsimme niiden kulutuksesta tasattavaa. Eräässä tapauksessa yhdessä päässä rakennusta patterit olivat 20 asteessa, toisessa päässä taloa 26 asteessa: tällaiset epätasapainot huollettiin ensin, jotta asteen pudotus olisi oikeasti hyödyllinen. Kun tämä oli tehty, laskimme kulutusta: ”astetta alemmas” oli meille tavallaan myös ”astetta edemmäs”.
Myös mittarointi nousee esiin, kun tavoitteita viedään käytäntöön. Insinöörinä aina kun kuulen suuria tavoitteita, herää heti se kysymys, että miten nämä mitataan. Kokkolassa olemme laatineet jo nyt kattavia mittareita: ne auttavat meitä myös esittämään poliittisille päättäjille selkeästi, missä on onnistuttu ja miksi, missä ei ja miten tätä kehitetään.
Haluamme myös mahdollistaa ympäristöystävällistä liikennöintiä ja kulkuyhteyksiä. Kokkola on ottanut mallia Oulusta, koska siellä nämä on toteutettu erittäin hyvin: olemme täälläkin kunnostaneet kevyen liikenteen väylät ja varanneet määrärahoja uusille asuinalueille alikulkuväylien toteutukseen.
Ja vaikka Pohjanmaalla ollaankin, emme tyydy siihen, että olemme jo tosi hyviä vaan louhimme koko ajan lisää tietoa ja haemme parhaita käytänteitä muiden kanssa. Haluaisimme suurten kaupunkien kanssa viritellä verkostoa, jossa jakaisimme oppia toisillemme. Sisäisesti olemme myös lisänneet osaamista palkkaamalla automatiikka-, LVI- ja sähköinsinöörejä.”
Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?
”Taloussuunnittelu on muuttunut harmaasta prosessista nykyään varsin vihreäksi, sen näkee myös laajemmin. Kokkolassa strategian ympäristötavoitteet on sidottu hyvin käytännöllisesti taloussuunnittelun prosesseihin ja rahoituksessa mietimme päivittäin, mitä hankkeita voisimme tukea vihreällä rahoituksella. On todennäköistä, että vihreän rahoituksen osuus myös kasvaa tulevaisuudessa.
Kokkolaa leimaa monella tavalla bio- ja kiertotalous ja ne näkyvät myös toimialojen käytännön suunnittelussa. Täällä toimii paljon teollisuutta ja nyt esimerkiksi akkutuotanto on kasvamassa: se haastaa meitä kaupunkina koko ajan positiivisesti ja kannustaa pohtimaan, miten luomme eri tahoille hyvät edellytykset toimia.
Infrassakin on taloussuunnittelun ulottuvuus. Kokkolassa on esimerkiksi rakenteilla useampi tuulipuisto, mutta voimaloiden siipien kuljetus on niiden suuren koon vuoksi haasteellista. Tätä varten rakensimme raskaan liikenteen väylän, johon meni tuhansia kuutioita maamassaa ja mursketta. Suunnitelmissa on, että kun tämän väylän tarve poistuu hankkeiden valmistuttua, massaa käytetään rakentamaan alueelle huleveden viivästysallas. Näin hyödynnämme materiaalia uudelleen kestävästi ja taloudellisesti.”
Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?
”Ainakin Kokkolan uskalluksesta ja palosta asettaa kunnianhimoisia tavoitteita ja kyvystä saada ne päätökseen. Kuntia riivaa monesti se, että hyviä ajatuksia kyllä löytyy, mutta niitä ei tahdota saada vietyä käytäntöön saakka. Ja kun hanke viedään päätökseen, ei työ lopu: silloin otetaan oppia ja kehitetään.
Toinen tärkeä tekijä on osaajien ja sidosryhmien motivointi. Esimerkiksi meillä kaupunkiympäristössä on viisi erillistä vastuualuetta: kaikkien sitoutuminen prosesseihin on tärkeää.
Kannustaisin myös kaikkia toimijoita susformaatio-ajatteluun: tunnistetaan luonto muutoksen ajurina ja pohditaan ja muokataan arvoketjuja sen mukaan. Kokkolassa olemme hyvin kiinnostuneita siitä, mitä arvoketjun eri osissa tapahtuu ja täyttääkö se meidän odotuksemme ja edellytyksemme; väitän, että kaikissa kunnissa ei näin pitkälle tätä ajattelua ole vielä viety.”
Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?
”Voimme aina osallistaa käyttäjiä ja päättäjiä enemmän prosessien aikana ja lisätä heidän tietämystään siitä, mitä ollaan tekemässä. Joka hankkeessa täytyy muistaa, kenelle sitä tehdään: esimerkiksi Piispanmäen osalta tämä tarkoittaa oppilaskunnan, huoltajien ja henkilöstön kuulemista.
Innovatiivisuutta ja vastuullisuutta on kehitettävä jo EU-taksonomiankin vuoksi. Kun muuraamme Piispanmäen julkisivua, mietimme entistä tarkemmin, tuotetaanko siihen tarvittavat 300000 tiiltä vaikkapa Romaniassa vai sadan kilometrin päässä Ylivieskassa – ja tunnistamme entistä paremmin ne eri vaihtoehtojen hyödyt.”
Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Piispanmäen monitoimitalo. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?
”Monikin asia! Erinomainen energiatehokkuus ja sitoutuminen uusiutuvaan omavaraisenergiaan nousevat heti mieleen.
Myös rakennusosittainen mesta-ajattelu on Piispanmäessä erityistä. Suomalaisessa rakentamisessa laatua usein arvioidaan vasta kokonaisuuden valmistuttua, valvonta tuntuu kyttäämiseltä, eikä prosessi ole kenellekään kovin mieluisa. Piispanmäen hankkeessa kaikki ovat sitoutuneet mesta-ajatteluun: käymme jo alusta asti jokaiseen rakennusosaan liittyvän käytännön työn yksityiskohtaisesti läpi niitä tekevien rakentamisen ammattilaisten ja työnjohdon kanssa. Eli mitä ollaan tekemässä ja mihin kussakin rakennuksen osassa pyritään. Suunnitelmissa on myös kuvata joitain työvaiheita, ja avata prosessia käytännössä striimaamalla ne ammattiopiston rakennus- ja LVI-linjojen opiskelijoiden käyttöön opetustarkoituksessa. Tämä on otettu kuntayhtymällä ja koulutuspuolella innolla vastaan ja kevään 2024 aikana sovitaan käytännön toimenpiteistä kuvauksen toteuttamisesta ja sen soveltumisesta opetukseen.
Eräs mainitsemisen arvoinen asia on myös hulevesien hallinta. Tässä hankkeessa puhutaan kolmen hehtaarin tontista ja rakennuksen 16400 m2 bruttopinta-alasta, joten hulevettä syntyy paljon. Piispanmäessä tulemme testaamaan myös biohiiltä näiden vesien epäpuhtauksien hallintaan. Se ei ole ainoa edelläkävijän piirre hankkeessa, mutta yksi niistä, joista olemme todella ylpeitä ja innoissamme.”
Piispanmäen monitoimitalo erottuu verrokeistaan vahvalla satsauksella kestävyyteen: rakennuksen tuottamaa tietoa ja dataa aiotaan myös hyödyntää itse opetuksessa. Tutustu hankkeeseen!
Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?
”Suomessa on järjestetty nuorille yrityksille Biocluster Finlandin kisaa vihreän siirtymän teoista. Yritysmaailmaa on jo aktiivisesti kannustettu mukaan vihreään visiointiin; me voisimme tuoda lapset ja nuoret päiväkotilaisista yläkouluikäisiin mukaan ideoimaan vihreää siirtymää Kokkolassa. Kehityksen ei tässäkään asiassa tarvitse kulkea aina ylhäältä alaspäin, vaan ajatusten vaihto kumpaankin suuntaan on arvokasta. Kokkolalaiset nuoret kävivät hiljattain kertomassa valtuustolle näkemyksiään eräästä toisesta kouluhankkeesta. Tämä tehtiin osana opetustoimintaa: päättäjät saavat suoraa tietoa koululaisilta, joita hankkeet koskevat, ja lapset oppivat kuinka yhteiskunnallinen päätöksenteko toimii.”
Vuoden vihreä edelläkävijä
Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.
Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta.
Millaisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita olette asettaneet Pirkkalassa?
”Meillä kaikki lähtee kunnan strategiasta: viiden tähden Pirkkalasta. Strategiassamme on viisi teemaa, eli tähteä, joista yksi on ympäristö. Olemme osoittaneet tähdille yksiselitteiset tavoitteet. Esimerkiksi luontokadosta todetaan, että Pirkkalan tavoitteena on säilyttää luontoa ja vaalia arvokkaita luontokohteita.
Määritimme ympäristötavoitteemme ensi kerran vuonna 2016, jolloin kunta antoi myös kestävän kehityksen sitoumuksen. Sen mukaan Pirkkala kasvaa kestävästi ja tekee aktiivisesti kestävän kehityksen työtä yhdessä asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
Tavoittelemme 80 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä, kuten muutkin Hinku-kunnat. Tähän pyrimme esimerkiksi rakentamalla vähäpäästöisesti ja panostamalla kestävään liikkumiseen: joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Toinen suuri tavoite on pysäyttää luontokato Pirkkalassa tämän vuosikymmenen aikana. Laadimme luonnon monimuotoisuusohjelmamme muutama vuosi sitten. Siinä kartoitimme Pirkkalan tärkeimmät viheralueet sekä niiden väliset yhteydet ja laadimme suunnitelman niiden säilyttämiselle ja kehittämiselle.”
Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?
”Selkeä strategia ei vielä yksin riitä, vaan henkilöstöä pitää myös kouluttaa. Kestävä kehitys vaikuttaa kaikkien työhön kuntaorganisaatiossa, ja esimerkiksi hankintoja pitää miettiä uudelta kantilta.
Usein sanotaan, että mitä ei seurata, sitä ei tehdä. Tämän totuuden kanssa mekin olemme kipuilleet. Otamme pian käyttöön ”ympäristövahdin”, joka auttaa seuraamaan ilmasto- ja ympäristötyön etenemistä. Se on selainpohjainen sovellus, jossa nimeämme toimenpiteille vastuuhenkilöt: nämä vastaavat raportoivat työn etenemisestä sovelluksen kautta. Lataamme ympäristövahtiin ensin kunnan Hinku-tiekartassa määritellyt toimenpiteet ja täydennämme mittaristoa myöhemmin.”
Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?
”Monilla tavoin. Talousarviossa painotamme esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja raitiotiehanketta. Raitiotien hankesuunnitelma onkin ollut kuluvan vuoden tärkeimpiä painopisteitä. Keskitämme kaavoituksen tiheästi rakennetulle alueelle, ja pyrimme säilyttämään luontoa. Kehitämme myös luontoalueita ja parannamme liikenneyhteyksiä virkistysalueille.”
Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?
”Kyllä se on tämä seutuyhteistyö. Ihmiset sahaavat kuntarajojen yli koko ajan, liikkuivatpa he sitten autolla tai bussilla; eivät ne päästötkään siihen kunnan rajalle pysähdy. Esimerkiksi Tampereelta Pirkkalaan laajeneva raitiotie nähdään täällä alueen yhteisenä hankkeena, joka tukee koko Tampereen seudun kestävää kehitystä. Tavoitteita ja suunnitelmia kannattaa laatia yhdessä, ja siihen kannustamme kaikkia.
Oppia voi myös ottaa Pirkkalan poliitikoista, jotka ovat sitoutuneet kestävään kehitykseen esimerkillisesti. Esimerkiksi Hinku-tiekartan laatineessa valiokunnassa oli edustajia useista puolueista. Asioista keskusteltiin hyvin rakentavassa hengessä. Kun tavoitteista on neuvoteltu yhdessä ja niistä sovitaan saman pöydän ääressä, on päämääräkin jaettu.”
Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?
”Voisimme ottaa kuntalaiset ja Pirkkalassa toimivat yritykset vielä tiiviimmin mukaan kestävän kehityksen työhön ja tavoitteiden määrittelyyn. Kuluttajien valinnat ja yrityksissä tehtävät päätökset kuitenkin pitkälti ratkaisevat sen, saavutammeko tavoitteemme vai jäävätkö ne haaveiksi. Tavallinen pirkkalalainenhan sen valitsee, taittaako hän kymmenen kilometrin matkan tänä aamuna autolla vai pyörällä. Sitä ei kunta päätä hänen puolestaan. Liikenteen päästöissä meillä riittää myös tekemistä. Ne ovat ilmastotyön suurin haaste koko Tampereen seudulla.”
Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Pirkkala-kampus. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?
”Pirkkala-kampus on monikäyttöinen ja muuntojoustava. Se kestää aikaa. Kampusrakennus kokoaa saman katon alle varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilat, nuoriso- ja liikuntatilat sekä tapahtumatilan kokous-, koulutus- ja kulttuurikäyttöön. Tapahtumatilassa kokoontuu aikanaan myös kunnanvaltuusto. Tiloja siis käytetään hyvin monipuolisesti, eivätkä ne seiso tyhjän panttina.
Suunnittelussa kiinnitimme paljon huomiota rakennuksen pitkään elinkaareen ja energiatehokkuuteen. Pirkkalan kunta rakentaa vain A-energialuokan rakennuksia, eli pienestä energiankulutuksesta ja uusiutuvien energianlähteiden käytöstä sai pisteitä myös kampusurakan kilpailutuksessa. Lopputuloksena on erittäin energiatehokas rakennus, joka lämpiää uusiutuvalla ja vähäpäästöisellä energialla. Energiakaivoja on 36 ja meillä on myös aurinkovoimala.”
Pirkkala-kampus on Pirkkalan kunnan historian suurin rakennushanke ja kokoluokaltaan poikkeuksellinen. Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmä kehuu kampuksen energiatehokkuutta ja matalaa hiilijalanjälkeä. Säännönmukaisuus on vihreän rakentamisen sala, sanovat hankevastaavat. Tutustu hankkeeseen!
Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja pääsee käyttämään haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?
”Kunnan yhdyskuntatoimialan johtoryhmässä ehdotettiin, että palkintorahoilla voisi istuttaa puita. Summalla tekee jo paljon sillä saralla. Ehkäpä istutamme pienen metsikön, vaikka jalopuita, kampuksen ympäristöön – ja nimeämme sen kilpailun mukaan.”
Vuoden vihreä edelläkävijä
Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.
Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta.
Millaisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita olette asettaneet Siuntiossa?
”Siuntio on merenrantakunta, josta löytyy paljon myös viljavaa maata. Kunnioitus luontoa kohtaan on osa siuntiolaisuutta, koska näillä seuduilla ihmiset ovat aina eläneet maasta.
Siuntio on kuulunut jo alusta alkaen Hinku-verkostoon – emme ole ihan perustajajäsen Hinku-verkostossa, mutta melkein. Noin puolet rantaviivastamme on varattu virkistyskäyttöön tai metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman piirissä. Meiltä löytyy myös paljon valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisemia, jotka velvoittavat miettimään maankäyttöä tarkkaan.
Meillä on toisin sanoen aika vahva viitekehys kestävään kehitykseen, joka ohjaa tavoitteita. Se vuorostaan ohjaa ajattelua ja keskustelua hankkeissa: myös Siuntion sydäntä suunniteltaessa tahtotila oli alusta alkaen, ettei kohde ole pelkkä koulu, vaan siitä tulee tehokkaasti hyödynnetty ja monikäyttöinen, Siuntion näköinen kohde.”
Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?
”Ensimmäinen strategia kestävästä kehityksestä tehtiin 2000-luvun alussa. Aiemmin ajattelimme, että se siirtyy käytäntöön keskustelemalla työntekijöiden kanssa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan kaikilla tasoilla aina toiminut.
Viimeisimmällä valtuustokaudella tehtiin kaksi päivitystä. Strategiaa alettiin visualisoida, jotta sekä työntekijöiden että kuntalaisten on helpompi ymmärtää sen tavoitteita. Toinen päivitys oli, että ajattelua alettiin jalkauttaa lean-menetelmin. Käytännössä tämä kiteytyy siihen, että emme etene nopeammin, vaan suoraviivaisemmin: työstä pyritään karsimaan ne osat, jotka eivät tuota lisäarvoa kuntalaisille.
Myös säännöllinen seuranta tukee työn tavoitteellisuutta. Strategia puretaan osiin: on pitkän aikavälin tavoitteet, vuositason tavoitteet ja näiden alla projektit. Joka projektille nimetään vastaava henkilö ja etenemistä seurataan kuukausittain.”
Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?
”Alusta asti olemme korostaneet strategisten tavoitteiden ja talousarvion yhteyttä. Kytkemme nämä yhteen ja sitä kautta pohjustamme sitä, että suunnitelluille toimenpiteille löydetään myös rahoitus.”
Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?
”Lean-kulttuuriin perehtymistä ja sen sisäistämistä voin suositella. Se on arvokas työkalu, koska sen keskiössä on ajatus, että parannuksia eivät tee vain esihenkilöt ja johtajat, vaan jokainen työntekijä omalla työllään voi parantaa toimintaa. Ja sitähän kestävän kehityksen työ on, kaikille yhteistä.
Monissa pienissä kunnissa haasteena on myös usein päättäjien ja virkakoneiston välinen työnjako: monesti päättäjät haluavat olla liiankin tiiviisti mukana siinä, miten heidän päätöksiään toteutetaan. Mutta mielestäni Siuntiossa olemme aika hyvin onnistuneet tässä, ja niin päättäjät kuin viranhaltijat ymmärtävät toisiaan.”
Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?
”Julkisen liikenteen kehittäminen olisi arvokasta Siuntiolle niin kunnan yleisen kehityksen kuin ympäristötyönkin kannalta. Olemme vahvasti pendelöintikunta ja sujuvat yhteydet pääkaupunkiseudulle ovat meille tärkeitä. Nyt junaliikenne kulkee, mutta enemmän vuoroja tarvittaisiin. Tämä ei tietysti ole yksin kunnan käsissä oleva kehityskohta.”
Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Sivistyskampus Siuntion sydän. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?
”Se, kuinka vahvasti kampus on suunniteltu toiminta edellä, niin sisältä kuin ulkoa. Hanke on kokonaisuus, joka mahdollistaa kiinteistön tehokkaan ja monipuolisen käytön. Mielestäni se on se vihrein teko.
Tiloista tehtiin hyvin monikäyttöiset ja muunneltavat, jotta siellä voidaan järjestää suomenkielisen ja ruotsinkielisen opetuksen, kirjaston, perhekeskuksen ja nuorisotoimintojen lisäksi myös muuta kuntalaisten kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa aamusta iltaan ja ympäri vuoden. Tämä monitoimijamalli synnyttää myös aivan uusia toiminnan yhdistelmiä ja eri toiminnot ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa. Tämä lisää selvästi yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteita, jotka vuorostaan edelleen lisäävät turvallisuuden tunnetta.
Tärkeä osa kampuksen tehokasta käyttöä on myös saavutettavuus: se lienee haaste useassa maalaismaisessa kunnassa, jolloin kiinteistön käyttöaste saattaa jäädä matalaksi. Siuntion sydän sijaitsee kunnan keskellä lähellä juna-asemaa ja kaikki HSL:n bussireitit Siuntiossa kulkevat kampuksen kautta, joten sinne on helppoa saapua eri puolilta kuntaa. Tällainen saavutettavuus osaltaan mahdollistaa sen, ettei kiinteistöjä tarvita ympäri kuntaa.”
Siuntion Sydän, kunnan uusi sivistys- ja hyvinvointikampus on Suomessa harvinainen laatuaan: se tuo suomen- ja ruotsinkieliset koulut fyysisesti samoihin tiloihin. Tutustu hankkeeseen!
Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?
”Pari ajatusta nousee mieleen. Yksi vaihtoehto on parhaillaan käynnissä oleva Siuntionjoen vesistön tilaa parantava hanke, jossa mukana ovat myös Vihti, Kirkkonummi, Inkoo ja Lohja. Toinen vaihtoehto on nuoret ja nuorison syrjäytymistä ehkäisevä toiminta. Nuorissa on tulevaisuus ja heistä huolehtiminen on sekin kestävää kehitystä.”
Vuoden vihreä edelläkävijä
Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.
Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta.
Vihreä edelläkävijä -kilpailussa Kuntarahoitus etsii ilmasto- ja ympäristöasioissa edistyksellisintä asiakastaan. Kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja saa käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen.
Vuoden vihreä edelläkävijä palkittiin ensi kerran vuonna 2019, jolloin kilpailun voitti Joensuun kaupunki ”kokonaisvaltaisella otteellaan” (linkki). Kilpailussa painotetaan tänäkin vuonna laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen. Finalistit ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita ilmasto- ja ympäristötyölleen ja tuovat niitä esimerkillisesti osaksi arkea. Vuoden vihreän edelläkävijän valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä.
Syksyn aikana Kuntarahoitus esittelee verkkosivuillaan kilpailun finalisteja sekä hankkeita, jotka ilmentävät tahojen kunnianhimoista työtä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämiseksi. Voittaja paljastetaan 29. marraskuuta.
Vuoden 2023 vihreä edelläkävijä -kilpailun finalistit ovat:
Kokkolan kaupunki
Kokkola liittyi kunnianhimoisia päästövähennyksiä tavoittelevien kuntien HINKU-verkostoon (linkki) kesäkuussa 2022, mutta on tehnyt ilmastoviisaita valintoja jo pitkään. Kokkolan Piispanmäkeen valmistuu 2025 monitoimitalo, jota rakennetaan poikkeuksellisen vihreällä otteella. Sitoutuminen ympäristökysymyksiin ja kestävään rakentamiseen läpileikkaavat hanketta. Onnistuminen on vaatinut kaupungilta sitoutumista, halua ja kykyä ohjata hanketta haluttuun suuntaan. Tutustu Piispanmäen ”tummanvihreään” monitoimitaloon. (linkki)
Oulun Sivakka
A-energialuokka ei ole Oulun Sivakalle vain tavoite vaan minimitaso. Oulun kaupungin omistaman vuokratalokonsernin uudet kerrostalot Kaukovainiolla ovat poikkeuksellisen energiatehokkaita. Kiitos kuuluu uudenlaiselle lämmitysratkaisulle, jonka yhtiö toivoo näkevänsä myös laajemmassa käytössä Euroopassa. Lue lisää Kaukovainion vihreistä ja kohtuuhintaisista vuokrakerrostaloista. (linkki)
Pirkkalan kunta
”Viiden tähden” Pirkkala pitää paalupaikkaa Kuntarahoituksen ESG-sovelluksessa (linkki), joka seuraa kuntien kestävän kehityksen tunnuslukuja. Pirkkalan vastuullisuustyö on pitkäjänteistä: kunnassa on seurattu samoja tunnuslukuja viimeiset kuusi vuotta, ja niitä seurataan vielä kaksi lisää. Energiapihi Pirkkala-kampus on poikkeuksellinen hanke, jonka maltillinen energiankulutus ja kohtuullinen hiilijalanjälki vaativat huolellista suunnittelua. Tutustu kunnan historian suurimpaan rakennushankkeeseen. (linkki)
Siuntion kunta
Siuntio on kuulunut alusta alkaen HINKU-verkostoon. Puolet merenrantakunnan rantaviivasta on varattu virkistyskäyttöön tai metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman piirissä. Kunnan sitoutuminen kestävään kehitykseen näkyy sivistys- ja hyvinvointikampus Siuntion Sydämessä, jonka monikäyttöiset ja muunneltavat tilat tuovat eri palveluja saman katon alle. Lue artikkeli (linkki) Siuntion Sydämestä tai tutustu kohteeseen ratkaisupankissamme. (linkki)
Y-Säätiö
Y-Säätiö on suurin valtakunnallisesti toimiva voittoa tavoittelematon vuokranantaja Suomessa. Säätiö haluaa mahdollistaa asukkailleen reilun siirtymän kohti hiilineutraalia elämää ja kannustaa kestäviin elämäntapavalintoihin. Y-Säätiön suunnitteilla oleva Elonkirjotalo on hieno esimerkki luonnon monimuotoisuutta edistävästä ja vähähiilistä elämäntapaa tukevasta rakentamisesta. Luonto huomioidaan niin rakenteissa, maanpinnan käytössä kuin kattokerroksen hyödyntämisessä. Lue lisää Elonkirjotalosta. (linkki)
Vihreä edelläkävijä -kilpailu huipentuu voittajan paljastukseen keskiviikkona 29. marraskuuta.
