Viimeiset vuodet ovat olleet kuntataloudelle suotuisia, mutta Kuntarahoituksen viimeisin suhdannekatsaus ennakoi edessä olevan vaikeampia aikoja. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä, Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala sekä Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio pureutuivat keskustelussa kuntien tämänhetkisiin haasteisiin sekä kuntatalouden tulevaisuudennäkymiin. Keskustelua luotsasi Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen. 

Veroprosenttien nousu ja kuntien eriytyminen huolettavat 

Karhunen toi keskustelun aluksi esiin huolensa kuntatalouden kehityksen suunnasta. 

– Syksyn barometrin mukaan lähes puolet kunnista suunnittelee veroprosenttinsa nostoa. Kuntakenttä on tällä hetkellä hyvin eriytynyttä – on kuntia, joilla menee äärimmäisen hyvin, kuntia, joilla menee todella huonosti ja suuri joukko, joka asettuu näiden ääripäiden väliin. Yhä useammassa kunnassa valtionosuudet ja tuloverot eivät riitä kattamaan kustannuksia, vaan on turvauduttava velanottoon, Karhunen pohti. 

Herrala puolestaan muistutti, että isot, menestyvät kaupungit nostavat talousennustetta. 

– On tärkeää pohtia, mitä näiden vetureiden takana tapahtuu. Kuntien selviäminen tulevista investoinneista todella mietityttää. 

Myös soteuudistuksen jälkeisvaikutukset nousivat esiin useammassa puheenvuorossa. Mäkelä huomautti, että sotekiinteistöjen myyntituotot tulevat eriyttämään kuntien taloutta. 

– Monissa kunnissa sotekiinteistöt tulevat jäämään tyhjilleen, eikä niille ole helppo löytää uusia käyttötarkoituksia. Mielestäni soteuudistuksessa ei ollut huomioitu tätä ongelmaa riittävän hyvin. 

Kiinteistökysymyksissä ero kasvavien ja pienempien kuntien välillä korostuu. 

– Olemme mielenkiintoisessa tilanteessa, kun kiinteistöjen vuokrasopimukset alkavat pikkuhiljaa erääntyä. Jälleen kerran kasvukunnat ovat paremmassa tilanteessa, sillä niissä sotekiinteistöillä on selkeä arvo. Sen sijaan muuttotappiokunnissa kiinteistöjen arvo on valitettavasti negatiivinen, Kallio totesi. 

Normien purkua ja kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan  

Kuntarahoituksen ennusteen mukaan kuntien lainakanta säilyy tänä vuonna samalla tasolla kuin viime vuonna. Painelaskelman mukaan kuntasektorin velka voi kasvaa kuitenkin jopa kolmanneksella seuraavan neljän vuoden aikana. 

Kallio muistutteli puheenvuorossaan viime vuosina vallinneen poikkeustilan vaikutuksista rahoituskustannuksiin. Nollakorot ja jopa negatiiviset korot, joihin ehdimme tottua, eivät välttämättä heijasta talouden todellista tilannetta, hän korosti. 

– Kokonainen sukupolvi työntekijöitä on tullut työelämään aikana, jolloin lainojen korot ovat olleet olemattomia. Vaikka nykyinen korkotaso on historiallisesti katsottuna alhainen, on se kuitenkin noussut merkittävästi lyhyessä ajassa. Tämänhetkinen velkakanta on 18,5 miljardia euroa: neljän prosentin koronnousu tarkoittaa merkittäviä kustannuksia tulevaisuudessa. 

– En olisi niin huolissani kuntien velkaantumisesta, vaan ennemminkin valtion velkaantumisesta. Valtio velkaantuu käyttötalouspuolella, mutta keskimääräisessä kunnassa tulot riittävät menojen kattamiseen ja velanotto kohdistuu lähinnä investointeihin. Hyvin paljon investoinneista on myös elinvoimainvestointeja infran ja kilpailukyvyn kehittämiseksi, kommentoi Karhunen. 

Kallio korosti kuntien tärkeää roolia kaiken yritystoiminnan perusyksikkönä. 

– Kun haluamme houkutella kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä investoimaan Suomeen, meidän täytyy muistaa, että juuri kunnat ja kaupungit ovat niitä paikkoja, joissa yritykset toimivat ja niiden työntekijät asuvat ja elävät. 

Myös norminpurkutalkoot nousivat esiin useammassa puheenvuorossa. 

–  Julkisessa keskustelussa pitäisi puhua myös siitä, mitä voidaan tehdä vähemmän. Kannustan kaikkia miettimään, mitkä ovat ne turhat normit ja hallinnolliset prosessit, jotka voitaisiin poistaa toiminnan tehostamiseksi, Karhunen kehotti. 

Vuoden 2026 alusta voimaan astuva kuntien rahoitusjärjestelmän uudistus puhutti myös osallistujia. Kustannusneutraalisti toteutettavaa uudistusta ei nähty helpoksi kunnille ja mielipiteet sen toteutustavasta vaihtelevat eri kuntien välillä. Kuntaliiton Karhunen korosti, että uudistuksen tulee olla kokonaisvaltainen eikä keskittyä ainoastaan valtionosuuksiin.

Keskustelun kaikki osanottajat olivat yksimielisiä siitä, että kunnat tulee ottaa aidosti mukaan päätöksentekoon.

 – Kunnissa on varmasti hyviä ratkaisuehdotuksia ja olemme valmiita lähtemään mukaan talkootyöhön, jotta löytäisimme aidosti kestäviä ratkaisuja, Mäkelä totesi.

Kuntien välinen yhteistyö nousi keskustelussa avainasemaan tulevaisuuden rakentajana. 

– Yhteistyö on erittäin tärkeää varsinkin pienten kuntien näkökulmasta. Omassa kunnassani Isojoella yhteistyötä on tehty muiden kuntien kanssa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutuksessa ja ateriapalveluiden järjestämisessä. Tämä on antanut Isojoelle mahdollisuuksia myös taloudelliseen menestykseen, Herrala kertoi. 

Tulevaisuuden investointinäkymät ja konstit kuntatalouden tasapainottamiseen 

Tulevaisuuden investointinäkymistä puhuttaessa keskustelijat nostivat esiin esimerkiksi infrastruktuuriverkostojen ja teiden valtavan korjausvelan. Perusinfrastruktuuri on rakennettava, koska kaupungistuminen ja muuttoliike niin vaativat, Kallio korosti. Infra ja tiet ovat kasvun mahdollistaja – tai sen tukko. 

Mäkelä muistutti, että vaikka kuntien investointeja tulee tarkastella kriittisesti, tiettyjen asioiden kunnossapidosta on pakko huolehtia. 

– Jos esimerkiksi Nurmijärven alueella ei voida laittaa rahaa teihin tai infrastruktuuriin, torppaamme samalla koko Suomen kasvua. Tällaiset investoinnit ovat tärkeitä myös huoltovarmuuden kannalta, Mäkelä muistutti. 

Karhunen kantoi huolta pienistä kunnista, joissa työvoimapula on huutava. 

– Asuntotuotanto siirtyy yhä enemmän kunnille. Esimerkiksi länsirannikon ja Lapin alueilla on tehty uusia teollisuusinvestointeja, mutta vuokrataloyhtiöille ei saada valtion rahoitusta. Työvoiman houkuttelemiseksi alueille on tarpeen rakentaa uusia asuntoja. 

Investointien nopea väheneminen ei ole näköpiirissä. Kallio nosti esiin valtiovarainministeriön pitkän aikavälin kuntatalousennusteet, joissa nettoinvestointi on pysymässä korkeana, noin 4 miljardin tasolla. Talouden tasapainottamiseksi keskustelijat ehdottivatkin muita keinoja kuin investointien supistamista. 

– Suurin osa kunnista menettää tällä hetkellä varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisiä asukkaita. Palveluiden järjestämistä tulevaisuudessa tulisikin tarkastella kriittisemmin, Karhunen muistuttaa. 

Isojoella on uskallettu tehdä palveluverkon osalta vaikeitakin ratkaisuja, Herrala sanoi. Hän näki tämän yhtenä syynä kunnan taloudelliseen hyvinvointiin – ja kannusti kuntatoimijoita rohkaistumaan riittävän ajoissa tapahtuvaan päätöksentekoon. 

– Meillä pienissä kunnissa on jouduttu tekemään jo pidemmän aikaa älykästä taloudellista sopeutumista. Isommat kunnat ovat vasta nyt tulossa sopeutumistoimia vaativaan tilanteeseen, joten niiden kannattaisi ottaa oppia pienemmistään. 

Tilaisuuden päätteeksi osallistujat valitsivat aiheen, johon heidän mielestään kuntien tulisi lähitulevaisuudessa keskittyä. 

– Toivon lisää rohkeutta ja järkeä päätöksentekoon – enemmän realistista suhtautumista asioihin sekä järkevien ratkaisujen etsimistä päätöksenteossa, Mäkelä totesi. 

Herrala taas peräänkuulutti fiksua rahoitusuudistusta, jotta kaikenlaisilla kunnilla olisi mahdollisuus järjestää palveluita myös tulevaisuudessa. 

– Säästötalkoiden keskelläkään elinvoiman kehittämistä ei saa unohtaa. 

Kallio palasi rohkean ja pitkäjänteisen päätöksenteon teemaan. 

– Kunnissa tulisi uskaltaa tehdä rohkeita päätöksiä ja katsoa tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen. 

Karhunen muistutti, että hyvä johtajuus mahdollistaa paljon. 

– Peräänkuulutan luovaa ajattelua ja vuorovaikutusta mahdollistavaa johtajuutta, eli ”management by possibilities” -lähestymistapaa.

Voit kuunnella keskustelun kokonaisuudessaan tapahtuman tallenteesta:

Katso myös aiemmat Talous & kunnat -tapahtumat:

Kestävät investoinnit 17.10.2023
Ovatko ympäristöarvot ja talous ristiriidassa rakentamisessa? Keskustelussa kestävät investoinnit

Investoinneilla elinvoimaa 31.5.2023
Sopivasti mitoitettu palveluverkko luo edellytykset kunnan elinvoimalle

Talous uudistusten keskellä 5.4.2023
Kuinka luovia uudistusten ristiaallokossa? Kuntien rooli ei haihdu soten mukana

Kuntarahoituksen Mika Korhosen vieraina olivat Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen, Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola, sekä Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta.

Yksittäiselle hankkeelle on lukuisia hankinta- ja rahoitusmalleja

Kunnilla on mahdollisuus saada rahoitusta erittäin hyvillä ehdoilla käytännössä rajoituksetta, mutta kunnan talouden kantokyky on kuitenkin aina perusta investointien toteuttamiselle.

Inspiran konsultti Ville Riihinen kertoi ja esimerkitti puheenvuorossaan erilaisia hankinta- ja rahoitusmalleja. Isotkin investoinnit palveluverkkoon voivat olla kannattavia, jos ne luovat suuria säästöjä pitkällä aikavälillä.

– Elinkaarimalli kasvaa hankintamallina. Se on hyvin lähellä KVR-urakkasopimusta, mutta samalla kilpailutuksella hankitaan rakennukselle pitkäaikainen ylläpito palveluntuottajalta, joka vastaa teknisistä riskeistä. Elinkaarimalli voidaan rahoittaa lainarahoituksella tai leasingrahoituksella, Riihinen kertoi.

Tapahtumassa Riihinen kävi läpi erilaisia esimerkkejä toteutuneista hankkeista Espoosta Imatralle. Voit tutustua esimerkkihankkeisiin katsomalla tapahtuman taltioinnin (kohta 21.51, linkki avautuu uuteen ikkunaan). Hän kertoo myös vaihtoehtoisista ratkaisuista, kuten Suomen ensimmäisestä talonrakentamisen projektirahoitushankkeesta.

– Espoon PPP-hankkeella tavoiteltiin aiempaa tehokkaampaa tilankäyttöä kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa ja sitä kautta uudenlaista kustannustehokkuutta. Hankkeen kustannukset kuitenkin ovat kasvaneet merkittävästi alkuperäisestä arviosta, hän toteaa.

Kouvolan kaupunki investoi nuoriin ja yrityksiin

Sopivasti mitoitettu palveluverkko luo edellytykset elinvoimalle. Kouvolassa rakennusomaisuuteen investoidaan, vaikka väestömäärä vähenee.

– Kuntaliitoksen myötä Kouvolassa on ikääntynyttä rakennuskantaa ja laajat palveluverkot. Korjausvelka on yhden laskelman mukaan jopa 240 miljoonaa euroa, joka kattaa miltei 500 000 neliömetriä kouluista liikuntatiloihin ja sote-rakennuksiin, kertoi Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola.

Kaupungin investointitahti on kunnianhimoinen. Pelkästään kouluihin ja päiväkoteihin investoidaan kymmenvuotiskauden aikana noin 150 miljoonaa euroa. Koko investointimäärä 10-vuotiskaudella on noin 600 miljoonaa euroa. Strategian mukaisesti investointien painopisteinä ovat erityisesti nuoret ja lapset, sekä yritykset.

Kaikkea ei rakenneta omaan taseeseen. Käytössä on ollut muita rahoitus- ja toteutusmuotoja, kuten leasingrahoitus ja siirtokelpoiset tilaelementtiratkaisut.

– Kuntaliitoksen jälkeen emme osanneet pitkään tehdä päätöksiä tai investoida riittävästi. Korjausvelkaa muodostui verrokkikuntiin nähden selvästi enemmän, ja haaste on edelleenkin se, että rahaa on vähän ja tulevaisuudessa ehkä yhä vähemmän, Ahola sanoi.

Nyt suunnitteilla on kymmenryhmäinen varhaiskasvatuksen yksikkö. Lautakunta puolsi hanketta ja parhaillaan odotellaan valtuuston arviota. Investoinnin pitäisi tuottaa käyttötaloussäästöjä, ja siksi Kouvolassa on otettu hankesuunnitelman liitteeksi käyttötalouslaskelma.

– Se ei ole elinkaarilaskentaa, vaan nykytilannetta verrataan siihen tilanteeseen, kun investointi on valmis. Käyttötalouslaskelmassa on mukana kaikkien toimialojen tulot ja menot, eli mitä lähtee kaupungin kassasta ulos ja mitä sinne tulee, hän selvensi.

Kaarina jakoi positiivisia kokemuksia osallistavasta investointisuunnittelusta

Kaarinan väkiluku kasvaa. Tällä hetkellä kaupunki investoi palveluverkossaan elinikäiseen oppimiseen. Viimeisimpiin hankkeisiin kuuluu kolme koulurakennusta, joiden suunnittelussa on osallistettu niin henkilökuntaa kuin nuoria ja lapsia.

– Ajatuksena on ollut suunnitella ajanmukaisia opetustiloja, jotka paitsi palvelevat oppilaiden ja henkilöstön tarpeita ovat myös osa lähiyhteisöä ja innostavat elinikäiseen oppimiseen, kertoi Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta.

Hovirinnan koulutalon, Valkeavuoren lasten ja nuorten talon ja Piispanlähteen hankekokonaisuuden valmisteluissa on laadittu pedagoginen suunnitelma yhdessä henkilöstön kanssa. Toiminnalliset tavoitteet huomioivat muun muassa kestävää kehitystä, liikkuvaa koulua, joustavaa opetusta, yhteisiä pelisääntöjä, vastuullisuutta ja avoimuutta.

Eri hankkeissa henkilöstön edustajia on osallistettu jo mahdollisimman varhaisesta vaiheesta alkaen. Esimerkiksi vasta suunnitteilla olevan Piispanlähteen lasten ja nuorten talon opettajista on muodostettu rakentamisryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä pedagogista suunnitelmaa ja tehdä arkkitehtiyhteistyötä.

– Osallistetulle henkilöstölle on järjestetty muun muassa tutustumismatkoja Etelä-Suomen nykyaikaisiin koulutiloihin. Vierailuja on tehty esimerkiksi koulujen taito- ja taideaineiden opetustiloihin.

Hovirinnan koulutalon prosenttitaiteen suunnitteluun osallistettiin myös oppilaat, joiden kädenjälki näkyy esimerkiksi koulupihan taiteessa.

Minkälaisiin tiloihin kannattaa investoida, kun menot ovat varmempia kuin tulot?

Esitysten jälkeen keskustelu jatkui katsojakysymysten siivittämänä. Katse siirrettiin myös muihin hankkeisiin, kuten kaupunginteatteriin ja monitoimitaloihin. Kun menot ovat varmoja ja tulot epävarmoja, maksavatko tämänkaltaiset investoinnit koskaan itseään takaisin?

– Kaarinaan rakennettiin koko kaupungin oma olohuone, Kaarina-talo, joka tuo kaupungin palveluita saman katon alle. Heti valmistumisen jälkeen kirjaston lainausluvut olivat kasvussa ja tällä hetkellä aineiston lainaus on kaksinkertaistunut lähtötilanteeseen nähden. Jos kaupunki haluaa pitää kiinni elinvoimastaan ja kilpailukyvystään, ei näitä investointeja voi jättää tekemättä, Virta pohtii.

– Samaa mieltä, mielestäni esimerkiksi kaupunginteatteriin investoiminen pitää nähdä ensisijaisesti elinvoimaan sijoittamisena. Kaupunkien ja kuntien ei kuitenkaan tule toimia kilpailluilla markkinoilla, Ahola lisää.

– Linjaus on meilläkin sama, kilpailluille markkinoille ei kannata suunnata. Kaarinan kaupunki ei esimerkiksi rakenna yrityshalleja, sillä sijoittajia näille hankkeille löytyy muutenkin, Virta lisää.

Keskustelua käytiin myös muun muassa arkkitehtuurikilpailuiden kustannustehokkuudesta, yksityisen sektorin ja kaupungin vastuista ja rooleista elinvoimaan investoijina, sekä pitkän tähtäimen investointien suunnittelusta.

Seuraa tallenteelta esitysten jälkeistä keskustelua, jossa syvennytään vielä lisää kokemuksiin, katsojakysymyksiin ja siihen, tuovatko investoinnit kuntaan lisää elinvoimaa.

Katso myös edellisen Talous & kunnat -tapahtuman tallenne: Talous uudistusten keskellä 5.4.

Kuinka luovia uudistusten ristiaallokossa? Kuntien rooli ei haihdu soten mukana

Valtiovarainministeriön osastopäällikkö ja ylijohtaja Jani Pitkäniemi puhui siitä, millaiset kunnat ovat ottamassa uudistuksia vastaan. Hän näki huolet kuntien tehtäväkentän tyhjenemisestä liioiteltuna.  

– Kunnan tehtäväkenttä ei suinkaan tyhjene soten myötä, vaikka sellaisiakin puheenvuoroja on kuultu. Kunta on valtavan tärkeä kokonaisuus jäljelle jäävien tehtäviensä ja 2025 alusta myös TE-palveluiden osalta. Alueen elinvoiman edistäminen on kunnille tärkeä velvollisuus, joka ei mihinkään katoa, vaan jopa kasvaa uudistusten keskellä, Pitkäniemi kuvaili.  

Kuntien erilaiset polut ja eriytyminen herättävät kysymyksiä, ministeriön edustaja huomioi: kaikilla kunnilla tuskin on resursseja ottaa vastaan uusia vastuita ja tehtäviä. 

– Henkilöstön saatavuus voi olla jopa isompi haaste kuin raha. On mietittävä, onko tarkoituksenmukaista, että kaikki kunnat hoitavat jatkossa samoja tehtäviä. Perustuslaki ei lähtökohtaisesti estä tehtävien eriytystä: perusoikeuksien toteutuminen on peruste tälle ja sillä voidaan myös hyvin mitata kunnallisen itsehallinnon olemusta. 

Pitkäniemi kannusti hyvinvointialueita laittamaan uudistuksia vauhtiin mieluummin reippaasti kuin varoen. 

– Soteuudistukseen on laitettu nyt isot paukut. Nyt jos koskaan pitäisi kannustaa alueita saamaan uudistaminen isolla kädellä liikkeelle. Kyseessä on kokonaisuudessaan vuosien ja jopa vuosikymmenten mittainen työ, mutta nyt on tärkeää saada siihen momentumia.  

Inflaatio, kustannusten nousu ja korot huolettavat vakavaraisiakin 

Talous- ja rahoitusjohtaja Marja Kariniemi kertoi talousnäkymistä ison kaupungin, Oulun, näkökulmasta. Oulun näkymät ovat monella tapaa hyvät. Se on Suomen 5. suurin kaupunki, jonka asukaspohja on nuorekasta ja kaupungin talous hyvässä kunnossa. 

– Viime vuoden tulosta paransivat huomattavasti sotekiinteistöjen myynnit. Tilikauden ylijäämä oli 164 miljoonaa euroa, josta vajaat 130 miljoonaa sotekiinteistöjen myyntivoitoista. Tälle vuodelle ei ole tarkoitus ottaa uutta lainaa investointeja varten, vaan käyttää tätä myyntituloa investointien rahoittamiseen.  

Oulussa investoidaan voimakkaasti, koska alueella on kasvua ja aktiivisuutta. Esimerkiksi vuoden 2025 asuntomessuihin liittyy infrainvestointeja; myös vuoden 2026 kausi Euroopan kulttuuripääkaupunkina tulee vaatimaan satsauksia. Huolenaiheita ja kysymysmerkkejä toki on pohjoisessakin: inflaatio, korkokehitys, energiamarkkinat ja yleinen talouden kehitys. 

– Pelkkä korkotason kehittyminen puolen vuoden sisällä vaikuttaa noin viiden miljoonan euron edestä, jos otamme lainaa suunnitelmien mukaisesti seuraavien vuosien aikana. TE2024-uudistuksessa on vielä myös paljon tehtävää edessä ja matalasuhdanteen aikaan siihen liittyy myös paljon rahoitusriskiä. Valtionosuusrahoitus on myös iso kysymysmerkki suunnittelussamme. 

Julkinen talous velkaantuu, kunnat uineet vastavirtaan – edessä selvä käänne heikompaan 

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala pohti inflaation vaikutuksia. Koska hintojen nousupiikki nähtiin vuosi sitten, vertailujaksosta tulee nyt Vesalan arvioissa helpompi – vaikkakin hintojen nousuvauhti on edelleen epämiellyttävän korkeaa. 

– Kuntien kustannuspaineen kannalta olennaista on se tietty viive, jolla inflaatio vaikuttaa. Viime vuonna julkinen sektori sai etupainotteisesti inflaation hyötyjä ripeästi nousseiden verotulojen muodossa; tänä vuonna korkojen vaikutus ja erilaiset indeksisidonnaiset menot alkavat näkyä ja henkilöstömenot nousevat. 

Vesala vertaili VM:n ennusteita keväältä 2022 ja maaliskuulta 2023 koskien valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden nettoluotonantoa. Lyhyessä ajassa on nähty hätkähdyttävänkin suuri käänne huonompaan: kun vuosi sitten arvio yhteenlasketusta alijäämästä vuosina 2023-26 oli noin 8-10 miljardia euroa vuodessa, uudessa arviossa ennustejakson lopulla yhteenlaskettu alijäämä nousisi jo 14-15 miljardiin.  

– Ennusteissa konkretisoituvat viime vuoden negatiiviset ilmiöt ja valtion paineet satsata omavaraisuuteen ja puolustusmenoihin. Kuntatalous on valtiovarainministeriön ennusteissa hieman vahvistunut eli kuntasektori on tässä uinut hieman jopa vastavirtaan. Kuntien omissa talousarvioissa ja -suunnitelmissa odotetaan vuonna 2024 kuitenkin selvää käännettä heikompaan suuntaan. 

Nykyinen tilanne korostaa pääekonomistin silmissä kulukurin merkitystä. Valtiontalouden tasapainottamistarpeet tulevat näkymään myös kuntakentässä.  

– Tällä hetkellä on paljon painetta saada sotepalvelut ja hyvinvointialueet pyörimään hyvin: vaikutukset kuntakenttään ja paineet valtionosuuksien leikkaamiseen tulevat varmasti olemaan huolenaiheena lähivuosina. 

Keskustelussa oltiin kuitenkin luottavaisia siihen, että uudistuksiin liittyvä alkukankeus kyllä selätetään ja uudet toimintamallit löytyvät. Jani Pitkäniemi pohti, että soteen kohdistuva muutos on kuitenkin vielä käytännössä tuore: kuntien ja hyvinvointialueiden toimiva yhteistyö löytyy kyllä, kun sille maltetaan antaa aikaa. 

– Nyt on kuitenkin tehty kaikkien aikojen uudistus ja eletty uutta aikaa vasta kolme kuukautta ja viisi päivää. Tarvitaan kärsivällisyyttä istua alas ja keskustella. Eivätköhän järkevät ihmiset kuitenkin saa tällöin asiat melko hyvin sovittua.  

Katso tapahtuman tallenne:

Talous & kunnat: Investoinneilla elinvoimaa 31.5.

Tapahtumasarjan seuraavassa osassa 31. toukokuuta keskustelemme investoinneista. Miten suunnitellaan onnistunut investointi, joka parhaimmillaan tuo kuntaan elinvoimaa jopa vuosikymmeniksi eteenpäin? Kuinka kunnan strategia kytketään käytännön toteutukseen ja käyttäjien tarpeet huomioidaan joustavasti myös tulevaisuuden varalta? 

Näistä aiheista keskustelemassa ovat Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta, Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola sekä Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen. Keskustelua luotsaa Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen. 

Talous & kunnat: Talous uudistusten keskellä 

Talous & kunnat -tapahtumasarjamme ensimmäisessä osassa keskustelemme kuntatalouden näkymistä. Millaisia muutoksia esimerkiksi sote- ja TE-uudistukset aiheuttavat ja millaisia ovat niiden käytännön vaikutukset? Miltä kuntatalous näyttää uudistusten jälkeen? 

Mukana keskustelemassa ovat Oulun kaupungin talous- ja rahoitusjohtaja Marja Kariniemi, Valtiovarainministeriön osastopäällikkö ja ylijohtaja Jani Pitkäniemi sekä Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala. Keskustelua luotsaa Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen. 

Talous & kunnat: Investoinneilla elinvoimaa 

Toisessa osassa 31. toukokuuta keskustelemme investoinneista. Miten suunnitellaan onnistunut investointi, joka parhaimmillaan tuo kuntaan elinvoimaa jopa vuosikymmeniksi eteenpäin? Kuinka kunnan strategia kytketään käytännön toteutukseen ja käyttäjien tarpeet huomioidaan joustavasti myös tulevaisuuden varalta? 

Näistä aiheista keskustelemassa ovat Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta, Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola sekä Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen. Keskustelua luotsaa Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen.