14.02.2018 - 16.00

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1. - 31.12.2017

Kuntarahoitus Oyj
Tilinpäätöstiedote                                                      
14.2.2018, klo 16.00

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote

1.1.  - 31.12.2017

Yhteenveto vuodesta 2017

  • Konsernin korkokate kasvoi 10,9 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 228,5 miljoonaa euroa (2016: 206,1 miljoonaa euroa).
  • Konsernin liikevoitto oli 198,4 miljoonaa euroa (2016: 174,2 miljoonaa euroa). Kasvua edelliseen vuoteen oli 13,9 %.
  • Taseen loppusumma oli 34 738 miljoonaa euroa (2016: 34 052 miljoonaa euroa). Tase kasvoi 2,0 % vuoden 2016 lopusta.
  • Konsernin vakavaraisuus vahvistui edelleen, omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat vuoden lopussa 75,51 % (2016: 66,89 %) ja ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin oli 55,22 % (2016: 46,21 %).
  • Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli vuoden 2017 lopussa 3,84 % (2016: 3,54 %).
  • Uusia luottoja nostettiin 2 439 miljoonaa euroa (2016: 2 924 miljoonaa euroa). Luotonannon kokonaismäärä kasvoi 21 219 miljoonaan euroon (2016: 20 910 miljoonaa euroa). Luotonannon kokonaismäärän kasvu oli 1,5 % vuoden 2016 lopusta.
  • Leasingtoiminnan kanta oli vuoden lopussa 432 miljoonaa euroa (2016: 286 miljoonaa euroa). Kanta kasvoi vuoden aikana 51,0 %.
  • Pitkäaikaista varainhankintaa tehtiin vuoden 2017 aikana 9 557 miljoonaa euroa (2016: 6 702 miljoonaa euroa). Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (ECP) laskettiin liikkeeseen 9 989 miljoonaa euroa (2016: 7 045 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä kasvoi 30 153 miljoonaan euroon (2016: 28 662 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärän kasvu oli 5,2 % vuoden 2016 lopusta.
  • Kokonaislikviditeetti vuoden 2017 lopussa oli 9 325 miljoonaa euroa (2016: 7 505 miljoonaa euroa). Määrä kasvoi 24,2 % vuoden 2016 lopusta.
  • Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran liikevaihto oli 2,7 miljoonaa euroa (2016: 2,2 miljoonaa euroa). Liikevoitto vuoden 2017 lopussa oli 0,2 miljoonaa euroa (2016: 0,1 miljoonaa euroa).

Avainluvut

  31.12.2017 31.12.2016
Korkokate (milj. euroa)

 
228,5 206,1
Liikevoitto (milj. euroa)

 
198,4 174,2
Uusi luotonananto (milj. euroa)

 
2 439 2 924
Uusi varainhankinta (milj. euroa) 9 557 6 702
Taseen loppusumma (milj. euroa)

 
34 738 34 052
Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) 946 777
Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) 1 293 1 124
Omat varat yhteensä (milj. euroa)

 
1 293 1 124
Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 55,22 46,21
Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, %

 
75,51 66,89
Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, %

 
75,51 66,89
Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), % 3,84 3,54
Oman pääoman tuotto (ROE), %

 
12,57 12,51
Kulu-tuotto-suhde

 
0,18 0,17
Henkilöstö 134 106

Vt. toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta:

Vuosi 2017 oli monessa mielessä hyvä vuosi Kuntarahoitukselle ja sen asiakaskunnalle. Suomen talous oli reippaassa kasvussa: kunnat paransivat kassatilannettaan selkeästi odotettua parempien verotulojen ansiosta.

Kuntarahoituksen toiminnassa vahva kuntatalous näkyi rahoituksen kysynnän maltillisena kasvuna, vaikka sosiaalisen asuntotuotannon rahoituskysyntä kasvoi selvästi rakennusalan yleisen kasvun mukana. Kilpailutilanne kiristyi, mutta Kuntarahoitus on edelleen kuntasektorin ja sosiaalisen asuntotuotannon selvästi suurin rahoittaja.

Vuonna 2016 lanseerattu vihreä rahoitus on osoittautunut erittäin suosituksi ja vihreiden hankkeiden rahoitussalkun koko nousi yli miljardin euron.

Kansainvälisillä pääomamarkkinoilla oli vuonna 2017 paljon likviditeettiä ja Kuntarahoitus onnistui varainhankinnassaan hyvin. Tähän vaikutti erityisesti julkisten varainhankintajärjestelyjen ajoituksen onnistuminen.

Olemme vuoden aikana rekrytoineet ennätyksellisen paljon uusia työntekijöitä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Kasvu kohdistuu erityisesti yhtiön kehitystoimintoihin, joiden tavoitteena on tarjota asiakkaille uusia rahoitusratkaisuja ja sähköisiä palveluita sekä kehittää yhtiön sisäisiä järjestelmiä ja prosesseja. Tällä haluamme vahvistaa organisaatiomme kykyä vastata ketterästi muuttuviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin.

Vastuullisuus on aina ollut Kuntarahoituksen toiminnan ytimessä. Organisaation kasvaessa nopeasti ja monien ulkoisten muutosten keskellä olemme halunneet varmistaa toimintamme kestävyyden, ja siksi panostamme myös vastuullisen toimintatavan varmistamiseen kautta organisaation. Vuonna 2017 määrittelimme yhtiömme ensimmäisen vastuullisuusstrategian.

Toimintaympäristö vuonna 2017

Suomen ja maailman taloudellinen kehitys oli vuoden aikana positiivinen. Maailmanpolitiikan epävarmuustekijöistä ja jännitteistä huolimatta markkinat pysyttelivät rauhallisina laajalti vallinneen taloudellisen kasvun ansiosta. Markkinakorot pysyttelivät ennätysalhaalla. Euroopan keskuspankin mittavat osto-ohjelmat ovat lisänneet markkinoiden likviditeettiä voimakkaasti.

Kotimaassa pitkään valmisteilla ollut sote- ja maakuntauudistus ei edennyt vuonna 2017 aiemman suunnitelman mukaisesti, vaan sen voimaantuloa päätettiin lykätä vuodella vuoden 2020 alkuun. Uudistuksen toteutukseen liittyvät avoimet kysymykset vaikuttavat merkittävästi Kuntarahoituksen asiakaskenttään ja saattavat jonkin verran lykätä sosiaali- ja terveyspalvelujen alueella tehtäviä investointeja.

Moody'sin ja Standard & Poor'sin luottoluokitukset ja niiden näkymät Kuntarahoitukselle säilyivät vuonna 2017 entisellään. Kuntarahoituksen luottoluokitukset ovat samat kuin Suomen valtiolla: Standard & Poor'sin luokitus on AA+ ja Moody'sin Aa1. Luokitusten näkymät ovat vakaat.

Luokituslaitos Pitkäaikainen  varainhankinta Näkymät Lyhytaikainen  varainhankinta
Moody's Investors Service Aa1 Vakaat P-1
Standard & Poor's AA+ Vakaat A-1+

Tulos ja tase

Kuntarahoitus-konserni

Konsernin liiketoiminta jatkui vahvana vuoden 2017 aikana. Konsernin tilikauden liikevoitto ennen veroja oli 198,4 miljoonaa euroa (2016: 174,2 miljoonaa euroa). Tulokseen sisältyy käypään arvoon arvostettavien rahoituserien realisoitumattomia arvonmuutoksia yhteensä 11,0 miljoonaa euroa (2016: 2,7 miljoonaa euroa). Yhdentoista miljoonan euron arvonmuutoksista 8,3 miljoonaa euroa (2016: 0,1 miljoonaa euroa) on realisoitumattomia arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuottoja. Realisoitumattomat arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot sisältävät CVA- ja DVA -arvonmuutoksia  -0,7 miljoonaa euroa (2016: -1,9 miljoonaa euroa).  Suojauslaskennan nettotulos on 2,7 miljoonaa euroa (2016: 2,6 miljoonaa euroa). Arvonmuutokset liittyvät korkojen, johdannaisvastapuolien luottoriskin (CVA) sekä omien johdannaisvelkojen (DVA) markkinahintojen vaihteluihin.

Konsernin liikevoitto ilman käyvän arvon arvostuseriä oli 187,4 miljoonaa euroa (2016: 171,5 miljoonaa euroa) ja se parani 9,3 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Korkokatteen kehitys on säilynyt hyvänä ja se kasvoi 10,9 %. Korkokate oli tilikauden lopussa 228,5 miljoonaa euroa (2016: 206,1 miljoonaa euroa). Korkokatteen kasvu johtuu onnistuneesta varainhankinnasta sekä suotuisasta korkoympäristöstä Kuntarahoituksen liiketoiminnassa. Korkokatteeseen sisältyy palkkioita omien joukkovelkakirjalainojen takaisinostoista 2,4 miljoonaa euroa (2016: 1,2 miljoonaa euroa). Konsernissa ensisijaisiin omiin varoihin kuuluva AT1-pääomalaina käsitellään oman pääoman ehtoisena instrumenttina. Sen korkokuluja ei huomioida konsernissa tulosvaikutteisesti, vaan ne käsitellään osingonjaon tavoin voittovarojen vähennyksenä omassa pääomassa vuosittain maksun toteutuessa.

Konsernin palkkiokulut olivat vuoden lopussa 4,1 miljoonaa euroa (2016: 4,0 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 24,8 % vuoden 2017 aikana 38,8 miljoonaan euroon (2016: 31,1 miljoonaa euroa). Kulujen kasvu johtuu pääasiassa luottolaitostoimintaan liittyvistä valvontamaksuista Euroopan keskuspankille sekä Finanssivalvonnalle, vakausmaksuista EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja meneillään olevista järjestelmähankkeista. Hallintokulut olivat 22,3 miljoonaa euroa (2016: 18,8 miljoonaa euroa), josta henkilöstökulut olivat 13,6 miljoonaa euroa (2016: 11,9 miljoonaa euroa). Hallintokulujen kasvu johtuu henkilöstön määrän kasvusta. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 2,0 miljoonaa euroa (2016: 1,8 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat 14,5 miljoonaa euroa (2016: 10,5 miljoonaa euroa).

Konsernin taseen loppusumma oli vuoden 2017 lopussa 34 738 miljoonaa euroa, kun se edellisen vuoden lopussa oli 34 052 miljoonaa euroa. Konsernin omasta pääomasta on vähennetty tilikauden aikana AT1-pääomainstrumentin korkoja 12,6 miljoonaa euroa verovaikutus huomioiden.

Kuntarahoitus on tilinpäätöshetkellä käsitellyt tytäryhtiönsä Inspiran 100 %:na omistuksena osakassopimuksen ehtojen mukaisesti. Tytäryhtiö Inspiran vähemmistöosakkeenomistajien omistamien osakkeiden lunastus on saatettu loppuun alkuvuoden 2018 aikana. Lunastukseen liittyvä velvoite on huomioitu tilinpäätöshetkellä eikä tapahtumalla ole olennaista vaikutusta Kuntarahoituksen taloudelliseen asemaan eikä Inspiran liiketoimintaan.

Kuntarahoitus Oyj

Kuntarahoituksen korkokate oli vuoden 2017 lopussa 212,3 miljoonaa euroa (2016: 189,9 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 181,9 miljoonaa euroa (2016: 158,0 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennassa ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvan AT1-pääomalainan korkokulut 16,2 miljoonaa euroa vuodelle 2017 on vähennetty emoyhtiön korkokatteessa täysimääräisesti (2016: 16,3 miljoonaa euroa). Emoyhtiössä AT1-pääomalaina on kirjattu tase-erään Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla.

Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran, liikevaihto vuodelta 2017 oli 2,7 miljoonaa euroa (2016: 2,2 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 0,2 miljoonaa euroa (2016: 0,1 miljoonaa euroa).

Liiketoiminta

Rahoitus

Kuntarahoitus on Suomen ainoa kuntasektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoitukseen erikoistunut luottolaitos ja selvästi oman asiakaskuntansa suurin rahoittaja. Kuntarahoituksen asiakkaita ovat kunnat ja kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt ja kohteet. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen monipuolisia rahoitukseen liittyviä palveluja ja kokonaisvaltaista tukea investointien suunnitteluun ja talouden hallintaan. Se on asiakassegmentissään selvästi suurin yksittäinen toimija.

Kuntien taloustilanne oli kuluneella vuodella vahvempi, mikä näkyi kuntien alentuneena lainatarpeena. Rahoituksen kokonaiskysyntä kuitenkin kasvoi kokonaisuudessaan verrattuna edellisvuoteen johtuen erityisesti asuntorakentamisen vahvasta kasvusta. Kuntarahoituksen saamien lainatarjouspyyntöjen kokonaismäärä nousi vuoden 2017 aikana ollen 4 451 miljoonaa euroa (2016: 4 168 miljoonaa euroa). Suurin osa kysynnän lisäyksestä aiheutui sosiaalisen asuntotuotannon vahvasta kasvusta.

Uusia lainoja nostettiin edellisvuotta vähemmän, 2 439 miljoonaa euroa (2016: 2 924 miljoonaa euroa). Tämä johtui ennen kaikkea kuntien vahvemmasta taloustilanteesta, joka piti kuntien rahoituskysynnän maltillisena, sekä kiristyneestä kilpailusta kuntien rahoituksessa. Kuntasektorin rahoituskysyntään saattoi vaikuttaa myös epävarmuus sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista.

Pitkäaikainen antolainakanta oli vuoden lopussa 21 219 miljoonaa euroa (2016: 20 910 miljoonaa euroa). Lainakannan muutos oli 1,5% edellisestä vuodesta.

Vuonna 2016 markkinoille tuotu, ympäristöinvestointien rahoittamiseen tarkoitettu vihreä rahoitus herätti edelleen paljon kiinnostusta, ja vuoden 2017 loppuun mennessä rahoitusta ympäristöhankkeisiin oli myönnetty yli miljardin euron arvosta. Kuntarahoituksen vihreä rahoitus on tuotteena monella tavoin edelläkävijä Suomen rahoitusmarkkinoilla ja sen uskotaan lisäävän kuntasektorin ympäristöpanostuksia, parantavan ympäristötietoutta sekä edistävän Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista. Hankkeiden soveltuvuuden vihreän rahoituksen viitekehykseen arvioi riippumattomista asiantuntijoista koostuva arviointiryhmä.

Kuntarahoitus on tarjonnut kunnille, kuntayhtymille sekä kuntien omistamille tai määräysvallassa oleville yhtiöille leasingrahoitusta vuodesta 2010 lähtien. Palvelumallia ja sen hinnoittelua on kehitetty pitkäjänteisesti mahdollisimman selkeäksi, ja leasingratkaisujen kysyntä kasvoi edelleen vuonna 2017. Erityisesti kiinteistöleasingrahoitus kiinnostaa asiakkaita. Leasingkanta kasvoi vuoden aikana 51% ja oli vuoden lopussa 432 miljoonaa euroa (2016: 286 miljoonaa euroa).

Myös Kuntarahoituksen lyhytaikaiselle rahoitukselle oli edelleen kysyntää. Vuoden 2017 lopussa asiakkaiden kanssa voimassaolevia kuntatodistus- ja kuntayritystodistusohjelmia oli yhteensä 4 582 miljoonaa euroa (2016: 4 368 miljoonaa euroa). Yhtiön taseessa oli kuntien ja kuntien yritysten liikkeeseen laskemia kunta- ja kuntayritystodistuksia vuoden lopussa 749 miljoonaa euroa (2016: 973 miljoonaa euroa).

Vuonna 2017 Kuntarahoituksen asiakkaiden rahoitussalkun hallintaan kehitetty Apollo-palvelu laajeni käsittämään muun muassa vakuuksienhallinnan ja se otettiin pilottiasiakkaiden kanssa käyttöön myös sijoitusten hallinnassa. Apollo-palvelua otettiin laajenevassa määrin käyttöön vuoden 2017 aikana ja palvelun asiakkaita ovat kaikki maan suurimmat kaupungit.

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran palvelujen kysyntä on ollut vuoden 2017 aikana vilkasta ja toimeksiantosopimuksia tehtiin 117 kappaletta (2016: 123). Liikevaihto vuonna 2017 oli 2,7 miljoonaa euroa (2016: 2,2 miljoonaa euroa). Tilikauden liikevoitto oli 0,2 miljoonaa euroa (2016: 0,1 miljoonaa euroa). Toimeksiannoissa korostuivat erityisesti sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksiin varautuminen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeiden valmistelu. 

Varainhankinta ja likviditeetinhallinta

Vuonna 2017 likviditeettitilanne kansainvälisillä pääomamarkkinoilla säilyi hyvänä ja Kuntarahoituksen varainhankinta onnistui erinomaisesti. Laajan hajauttamisen ansiosta varainhankinta on tehokasta, mikä varmistaa kilpailukykyisen rahoituksen Kuntarahoituksen asiakkaille. Kuntarahoituksen nimi onkin laajasti tunnettu kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja se on sijoittajien mielestä yksi pääomamarkkinoiden joustavimmista, luotettavimmista ja nopeimmista kumppaneista.

Kuntarahoituksen julkiset liikkeeseenlaskut onnistuivat vuoden aikana erinomaisesti. Vuonna 2017 Kuntarahoitus järjesti kolme viitelainaa; kaksi Yhdysvaltain dollareissa liikkeeseen laskettua miljardin dollarin viitelainaa sekä yhden miljardin euron viitelainan. Viitelainojen ajoitukset onnistuivat erinomaisesti ja ne kaikki ylimerkittiin selvästi. Yhtiön historian toinen vihreä joukkovelkakirjalaina, syyskuussa liikkeeseen laskettu 500 miljoonan euron vihreä bondi ylimerkittiin tunnissa kuusinkertaisesti. Järjestely oli Kuntarahoituksen historian kysytyin laina ja se hinnoiteltiin liikkeeseenlaskijan kannalta erittäin edullisesti. Liikkeeseenlaskun ansiosta Kuntarahoitus laajensi entisestään sijoittajakuntaansa. Pitkäaikaista varainhankintaa tehtiin kaikkiaan vuoden aikana 9 557 miljoonaa euroa (2016: 6 702 miljoonaa euroa). Vuoden 2017 aikana yhtiö on ollut aktiivinen liikkeeseenlaskija raha- ja pääomamarkkinoilla. Osake- ja valuuttamarkkinoiden kehitys lisäsi Kuntarahoituksen omien joukkovelkakirjojen ennenaikaisten takaisinmaksujen määrää. Myös johdannaissopimuksiin liittyvät lisävakuuksien määrät (CSA:t) muuttuivat vuoden aikana selvästi ja johtivat isompaan varainhankintatarpeeseen.

Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (ECP) laskettiin liikkeeseen vuoden aikana 9 989 miljoonaa euroa (2016: 7 045 miljoonaa euroa), ja kannan määrä oli vuoden lopussa 3 833 miljoonaa euroa (2016: 1 139 miljoonaa euroa).


Koko varainhankinnan määrä oli vuoden 2017 lopussa 30 153 miljoonaa euroa (2016: 28 662 miljoonaa euroa). Tästä euromääräistä oli 23 % (2016: 21%) ja valuuttamääräistä 77 % (2016: 79%). Kaiken kaikkiaan vuoden aikana on laskettu liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 14 eri valuutassa (2016: 13 valuuttaa).

Kaikki Kuntarahoituksen varainhankinta tehdään tällä hetkellä kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, missä yhtiö on tunnettu, arvostettu ja aktiivinen toimija. Vuoden 2017 aikana pitkäaikaisia varainhankintajärjestelyjä tehtiin yhteensä 318 kappaletta (2016: 204).

Varainhankinnan strategiana on varainhankinnan lähteiden hajautus, jolla Kuntarahoitus pyrkii varmistamaan varainhankinnan jatkuvuuden kaikissa markkinaolosuhteissa. Se on osoittautunut onnistuneeksi linjaukseksi. Kuntarahoitus hajauttaa varainhankintaansa eri tavoilla: markkinoittain, maantieteellisesti, laskemalla liikkeeseen erilaisille sijoittajaryhmille suunnattuja lainoja sekä laskemalla liikkeeseen lainoja eri maturiteeteissa. Aktiivinen ja pitkäjänteinen sijoittajayhteistyö on lisännyt Kuntarahoituksen tunnettuutta eri markkinoilla, ja sijoittajasuhteissa on voitu enenevässä määrin edetä tärkeiden sijoittajasuhteiden ylläpitämiseen.

Yhtiön likviditeettitilanne on säilynyt erinomaisena vuoden 2017 aikana. Kuntarahoituksen sijoitustoiminta on pääasiassa etukäteisvarainhankinnalla hankittujen varojen hallinnoimista. Varat sijoitetaan likvideihin, hyvän luottoluokituksen omaaviin rahoitusinstrumentteihin, joilla turvataan liiketoiminnan jatkuminen kaikissa markkinatilanteissa.

Yhtiön likviditeettipolitiikan mukaisesti likviditeetin määrän tulee riittää keskeytymättömän liiketoiminnan jatkumiseen (uusi nettomääräinen antolainaus mukaan lukien) vähintään kuuden kuukauden ajan. Yhtiö sijoittaa johdannaisten vakuussopimuksien perusteella saadut käteisvakuudet pääasiassa lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin. Näitä sijoituksia ei oteta huomioon yhtiön likviditeetin riittävyyttä laskettaessa.

Vuoden 2017 lopussa likvidien varojen kokonaismäärä oli 9 325 miljoonaa euroa (2016: 7 505 miljoonaa euroa). Arvopaperisijoitusten kokonaismäärä oli 5 755 miljoonaa euroa (2016: 6 506 miljoonaa euroa) ja niiden keskimääräinen luottoluokitus AA (2016: AA). Arvopaperisalkun keskimääräinen maturiteetti oli vuoden lopussa 2,5 vuotta (2016: 2,3 vuotta).

Tämän lisäksi muita sijoituksia oli 3 570 miljoonaa euroa (2016: 999 miljoonaa euroa), josta keskuspankkitalletuksia 3 554 miljoonaa euroa (2016: 989 miljoonaa euroa) ja rahamarkkinatalletuksia luottolaitoksiin 16 miljoonaa euroa (2016: 10 miljoonaa euroa).

Kuntarahoitus on vuodesta 2015 lähtien seurannut myös sijoitustensa ESG-arvoa (Environmental, Social and Governance). Vuoden 2017 lopussa Kuntarahoituksen likviditeettisijoitusten ESG-arvo oli 49,1 asteikolla 1-100 (2016: 49,9). Markkinoiden vertailuindeksi on 49,2 (2016: 51,4).

Vakavaraisuus

Konsernin vakavaraisuus on pysynyt vahvana ja se ylittää selvästi lakisääteisen ja viranomaisten asettamat vähimmäisvakavaraisuusvaatimukset.

Kuntarahoitus-konsernin omat varat olivat vuoden 2017 lopussa 1 293 miljoonaa euroa (2016: 1 124 miljoonaa euroa). Ydinpääoma (CET1) oli 946 miljoonaa euroa (2016: 777 miljoonaa euroa). Ensisijainen pääoma oli 1 293 miljoonaa euroa (2016: 1 124 miljoonaa euroa). Käypään arvoon arvostettujen varojen realisoitumattomat voitot (käyvän arvon rahasto) on sisällytetty ydinpääomaan (siirtymäsäännös voimassa ajalla 1.1.2015-31.12.2017). Ydinpääomaan sisältyy tilikauden voitto, sillä tilikauden tulos on ollut tilintarkastuksen kohteena, ja näin ollen tilikauden voitto voidaan lukea ydinpääomaan Euroopan keskuspankin myöntämän vakavaraisuusasetuksen mukaisen luvan perusteella. Omiin varoihin sovellettavista suodattimista johtuvat ydinpääoman mukautukset koostuvat Kuntarahoituksen omasta luottoriskikorjauksesta (DVA) sekä muista arvonoikaisuista (PVA, AVA). Lisäksi ydinpääomassa on huomioitu suunniteltu voitonjako. Toissijaista pääomaa (T2) ei ollut katsauskauden lopussa eikä vertailuvuonna.

Emoyhtiön omat varat olivat vuoden 2017 lopussa 1 293 miljoonaa euroa (2016: 1 123 miljoonaa euroa). Ydinpääoma (CET1) oli 945 miljoonaa euroa (2016: 776 miljoonaa euroa) ja ensisijainen pääoma (T1) oli 1 293 miljoonaa euroa (2016: 1 123 miljoonaa euroa). Toissijaista pääomaa (T2) ei ollut katsauskauden lopussa eikä vertailuvuonna.

Konsernin omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat 75,51 % (2016: 66,89 %). CET1-vakavaraisuus oli vuoden lopussa 55,22 % (2016: 46,21 %). Emoyhtiön vakavaraisuus oli 76,22 % (2016: 67,11 %) ja CET1-vakavaraisuus oli 55,71 % (2016: 46,35 %).

Kuntarahoituksen vähimmäisomavaraisuusaste vuoden 2017 lopussa oli 3,84 % (2016: 3,54 %) laskettuna tällä hetkellä voimassa olevia laskentaperiaatteita noudattaen. Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli 173 % (2016: 149 %). Se ylittää selvästi tilinpäätöshetken 80 %:n sääntelyvaatimuksen.

Riskienhallinta

Yhtiön riskiasemassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2017 aikana. Riskit pysyivät tilikauden aikana asetettujen limiittien puitteissa ja yhtiön arvion mukaan riskienhallinta on täyttänyt sille asetetut vaatimukset.

Näkymät vuodelle 2018

Globaalin talouden ja pääomamarkkinoiden kehityksen uskotaan pysyvän positiivisina ja korkotason alhaisena. Euroopan keskuspankin osto-ohjelman vaiheittainen pienentäminen saattaa alkaa jo vuoden 2018 lopulla, mutta sen hallittu toteuttaminen ei heiluttane markkinoita voimakkaasti. Iso-Britannian EU-eron eli Brexitin vaikutukset ovat toistaiseksi olleet pieniä, mutta sillä saattaa olla merkittävä vaikutus Euroopan talouskehitykseen vuoden 2018 aikana.

Suomen kuntatalouden näkökulmasta vuoden 2018 näkymät ovat edelleen hyvät. Etenkin monien kasvukeskusten talous on vahvalla pohjalla, ja myös asuntorakentamisen uskotaan jatkuvan vahvana.

Vahvassa taloustilanteessa Kuntarahoituksen asiakkaiden rahoitustarpeet vaihtelevat. Hyvä yleinen taloustilanne saattaa pitää rahoituskysynnän maltillisena, mutta myös rohkaista uusien investointien tekemiseen.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on edelleen kesken, ja sen kokonaisvaltaisten vaikutusten arvioiminen Kuntarahoituksen asiakaskenttään tai yhtiön omaan toimintaan on haastavaa. Suomen hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta palautettiin vuonna 2017 uudelleenvalmisteluun, ja esityksen odotetaan etenevän kevään 2018 aikana eduskuntakäsittelyyn. Uudistuksella ei odoteta olevan tämän hetken arvion mukaan olennaista vaikutusta Kuntarahoituksen toiminnan volyymeihin vuonna 2018.  Kuntarahoitus seuraa aktiivisesti uudistussuunnitelmia.

Kuntarahoitus haluaa tarjota asiakkailleen entistä enemmän lisäarvoa tuottavia ratkaisuja, joissa hyödynnetään syvällistä tietoa asiakkaan omasta tilanteesta ja toimialan kehityksestä. Yhtiö jatkaa siksi vuonna 2018 merkittäviä panostuksia asiakaspalvelun, palvelutarjonnan ja järjestelmien kehittämiseen tehostaakseen ja parantaakseen toimintaansa entisestään ja digitalisoidakseen palvelujaan. Yhtiö jatkaa myös kaiken toimintansa vastuullisuuden kehittämistä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.

Kuntarahoitus ennakoi kulujen olevan vuoden 2017 kuluja korkeammat johtuen henkilöstölisäyksestä, panostuksista tietojärjestelmiin sekä kohonneista viranomaismaksuista. Huomioiden edellä kuvatut toimintaympäristön näkymät ja olettaen, että korkojen kehityksessä ei tapahdu merkittäviä muutoksia markkinaodotuksiin verrattuna, Kuntarahoitus odottaa toimintansa kannattavuuden säilyvän vuonna 2018 hyvällä tasolla. Rahoitusmarkkinoiden kehitys ja vuoden 2018 alussa käyttöön otettu IFRS 9 -standardi saattaa lisätä rahoitusinstrumenttien realisoitumattomien arvotusten kautta tulosvolatiliteettiä.

Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.

Hallituksen esitys tilikauden voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Kuntarahoitus Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 95 456 652,15 euroa, josta tilikauden voitto on 33 960 382,87 euroa.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että

  • osinkoa jaetaan 0,16 euroa osakkeelta, yhteensä 6 250 207,68 euroa, ja että
  • muut voitonjakokelpoiset varat, 89 206 444,47 euroa, jätetään omaan pääomaan.

Tilikauden tulos on hyvä, ja hallitus pitää perusteltuna maltillisen osingon maksamista. Yhtiö on viime vuosina varautunut ennakoidun pankkisääntelyn mukaisten pääomavaatimusten, erityisesti vähimmäisomavaraisuusasteen (leverage ratio) kiristymiseen. Omia varoja on vahvistettu kertyneillä voittovaroilla ja liikkeeseen lasketun pääomalainan (AT1) avulla. Yhtiön leverage ratio oli vuoden 2017 lopussa 3,84 %. Leverage ratio -vaatimuksen voimaantulon aikataulu on vielä auki, mutta yhtiö täyttää tällä hetkellä ennakoidun 3 %:n leverage ratio -vaatimuksen. Hallitus arvioi, että maltillinen osingonjako ei vaaranna pääomavaateiden täyttämistä tai yhtiön maksuvalmiutta. Kuntarahoitus ylittää merkittävästi kaikki yhtiölle asetetut vakavaraisuusvaatimukset. 

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkittynä yhtiön osakasluetteloon 4.4.2018. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 9.4.2018.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Tilinpäätös vuodelta 2017 on saatavilla yhtiön internetsivuilla (www.kuntarahoitus.fi) 7.3.2018 alkaen.

Kuntarahoitus Oyj

Lisätietoja:
Esa Kallio, Vt. toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953
Marjo Tomminen, Johtaja, Talous, puh. 050 386 1764


Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen toiseksi suurin rahoituslaitos: yhtiön tase on lähes 35 miljardia euroa.  Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Jaakonkatu 3 A, PL 744
00101 Helsinki
Puh. 09 6803 5666
www.kuntarahoitus.fi
etunimi.sukunimi@kuntarahoitus.fi