Kaikki ajankohtaiset

Näkökulmat

|

Karl Lintukangas ja Daniel Eriksson: Tilaelementtien rahoituksessa on syytä olla valppaana – ”Hinta voi yllättää”

Viime vuosina tilaelementtirakentamisesta on tullut suositumpaa. Kunnille menetelmän valtti on jousto: siirrettävä tilaelementtirakennus tarjoaa ratkaisun tilanteeseen, jossa tiloja tarvitaan nyt, muttei välttämättä tulevaisuudessa.

Markkinoilla on aktiivisia toimijoita, jotka tarjoavat tilaelementtejä vuokralle. Vuokramalli voi olla hyvä vaihtoehto, jos kunnan tilatarve on äkillinen ja lyhytaikainen – lähtökohtaisesti alle viisi vuotta. Sen hinta voi kuitenkin yllättää etenkin, jos sopimus on pitkä tai jos kunta haluaa lunastaa kohteen omaksi myöhemmässä vaiheessa. Myös vuokrasopimuksen jatkaminen on kallista. Käy helposti niin, että kunta maksaa investoinnin jopa kaksinkertaisesti ilman, että omistusoikeus kohteeseen siirtyy kunnalle. Sopimuksiin leivotaan yleensä myös vuosittaiset indeksikorotukset, joiden hinta kertautuu nopeasti, kun inflaatio laukkaa.

Kun kunta kilpailuttaa tilaelementtitoimittajan ja rahoituksen erikseen, se saa rahoitetulle kohteelle tiukan kilpailutushinnan ja voi hyödyntää rahoituksessa kuntariskillä määriteltyä markkinahinnoittelua. Rahoitusmalliksi kunta voi valita taselainan lisäksi kustannustehokkaan ja joustavan leasingrahoituksen. Leasingrahoitteinen tilaelementtirakennus maksetaan usein kokonaan takaisin noin kymmenen vuoden vuokria vastaavalla summalla. Jokainen leasingmaksu pienentää rahoitussopimuksen pääomaa ja on pois kohteen lunastushinnasta.

Pitkäaikaiset tilatarpeet tulee lähtökohtaisesti kilpailuttaa eri tavalla kuin lyhyet. Näin varmistetaan, että useampi toimittaja osallistuu kilpailutukseen ja saadaan kustannustehokkaampi kokonaisratkaisu. Tase- tai leasingrahoitettuun tilaelementtirakennukseen kannattaa lähtökohtaisesti ottaa takaisinostositoumus toimittajalta. Sitoumuksen avulla kunta pääsee halutessaan rakennuksesta eroon, esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden sopimuskauden jälkeen. Se on lähtökohtaisesti ilmainen optio, jolla kunta voi ulkoistaa jäännösarvoriskin aivan kuten vuokramallissa – mutta joustavammilla ehdoilla ja pienemmillä kuluilla.

Miksi siis valita kustannuksiltaan kallis vuokramalli, kun samaa joustoa saa leasingmallissa halvemmalla? Kerromme mielellämme lisää!