Kuvaaja: Juha Nyman
26.01.2015 - 12.37

Maailman suurin hirsinen koulukampus kohoaa leasingrahoituksella

Pudasjärven kaupungissa on rakenteilla historiallinen rakennuskohde. Maailman suurin hirsinen koulukampus rahoitetaan kiinteistöleasingsopimuksella. Kuntarahoitus omistaa tilat ja kaupunki toimii niissä vuokralaisena. Tilojen suunnittelu toteutetaan täysin tilaajan ehdoilla.

Koulukampus valmistuu kesällä 2016. Parhaillaan meneillään on rakennuskokonaisuuden hirsirungon pystytys. Ensimmäisessä osassa tehdään jo sisäpuolisia töitä kuten ilmanvaihtokanavien asennustöitä. Rakennuskokonaisuus muodostuu neljästä rakennusosasta, joiden alapohjat on jo valettu.

”Rakennustöiden eteneminen suunnitellussa aikataulussa on kieltämättä melko harvinaista. Yhteistyö Lemminkäisen ja Kontiotuotteen kanssa on sujunut saumattomasti. Elinkaarihanke lähtökohtaisesti suunnitellaan huolella: siksi itse rakennusvaiheessa ei ole tullut yllätyksiä ja aikataulutkin pitävät”, sanoo Pudasjärven kaupungin kiinteistöpäällikkö Kari Rissanen.

Ekologinen ja terveydelle edullinen rakennusmateriaali

Hirsi valikoitui koulukampuksen rakennusmateriaaliksi ekologisuutensa ja terveysvaikutustensa takia. Satoja kaupungin koululaisia on parhaillaan väistötiloissa sisäilmaongelmien vuoksi.

”Pudasjärvi oli mukana hirsitalorakentamisen vaikutuksia selvittäneessä Karhukunnas-hankkeessa, jonka tulokset olivat positiivisia. Hirsi on hengittävä ja kosteutta tasaava materiaali, eikä yksirakenteinen seinä ei aiheuta kosteuden tiivistymisongelmia”, Rissanen kertoo.

Kaupunkiin nousi muutamia vuosia sitten hirsinen päiväkoti, johon sekä henkilökunta että lapset perheineen ovat olleet tyytyväisiä.

Teknisesti hirsimateriaalin ainoa erikoishaaste on puun painuminen, mutta painumisen arvioiminen ei ole rakennesuunnittelijalle vaikeaa, Rissanen arvioi.

Kampus koko kaupungin käyttöön

Pudasjärven koulukampus tulee korvaamaan aiemmat alakoulun, yläkoulun ja lukion sekä kansalaisopiston. Kokonaispinta-alaa on reilusti vähemmän kuin aiempien tilojen yhteenlasketuissa neliöissä, mikä vähentää kiinteistökustannuksia, muun muassa energiankulutusta. Koska tilat on suunniteltu joustamaan erilaisiin tarpeisiin, ne kuitenkin täyttävät opetuksen tarpeet paremmin. Kampuksen ajatuksena on ollut myös saada tilat tehokkaammin käyttöön. Kansalaisopiston myötä koulujen perinteisesti alhainen käyttöaste nousee, kun tiloille on tarvetta myös iltaisin ja viikonloppuisin – ympäri vuoden.

Uusien, muunneltavien tilojen myötä Pudasjärvellä uudistetaan myös opetuskäytäntöjä. Tilasuunnittelu ja sisustus ei lähde perinteisistä koulutoteutuksista.

”Opetustilojen suunnittelu alkaa virtuaalisesti: opettajat pääsevät liikkumaan virtuaalihahmollaan rakennuksessa ja testaamaan erilaisia sisustusvaihtoehtoja ennen lopullisten päätösten tekemistä”, Rissanen kertoo.

Virtuaalisuutta tullaan käyttämään myös opetuksessa, esimerkiksi turvallisuuteen liittyvissä poistumisharjoituksissa.

Leasing rahoitusmallina tuo ennustettavuutta budjetointiin

Koulukampus toteutetaan kiinteistöleasingsopimuksella. Rahoittaja eli Kuntarahoitus omistaa kohteen, ja Pudasjärven kaupunki on sitoutunut vuokraamaan sen 25 vuoden ajaksi. Vuokrakauden päätyttyä kaupungilla on oikeus lunastaa kohde itselleen ennalta sovittuun hintaan.

”Osittain leasingrahoituksen myötä päädyimme käyttämään myös elinkaarimallia: lopputulos on siksi parempi kuin tavallisissa rakennushankkeissa. Perinteisten hankkeiden takuuaika on kaksi vuotta, mikä usein ohjaa urakoitsijoita esimerkiksi käyttämään halvempia rakennusmateriaaleja kuin hankkeessa, jossa rakennuttaja vastaa kiinteistön kunnosta koko sovitun elinkaaren ajan”, Rissanen sanoo.

Pudasjärven kannalta merkittävä syy leasingin käyttämiseen oli myös se, etteivät investointikustannukset rasita kaupungin omaa tasetta.

Pudasjärven koulukampuksen rakennuttamiskokemukset ovat olleet niin positiivisia, että Rissanen arvioi kaupungin käyttävän jatkossa elinkaarimallia muissakin laajoissa rakennushankkeissa.

”Koulukampus on herättänyt kiinnostusta muissa kunnissa rakennusmateriaalinsa, elinkaarimallin ja rahoitustavan vuoksi. Kiinteistöleasing on varmasti nouseva rahoitusmalli, joka kiinnostaa jatkossa yhä useampia kuntia”, Rissanen sanoo.