03.04.2017 - 11.13

Sote ei horjuta kuntavaaliehdokkaiden uskoa kuntatalouteen

Kuntarahoitus kartoitti kunnallisvaalien alla kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä oman kuntansa talouden ja investointien kehittymisestä sekä seuraavan valtuustokauden kehittämiskohteista. Lähes 1900 vastauksen perusteella ehdokkaat suhtautuvat optimistisesti oman kuntansa talousnäkymiin.

81 prosenttia kaikista vastaajista uskoo kuntansa talouden aseman vahvistuvan tai pysyvän ennallaan tulevan valtuustokauden aikana. Kaikkein optimistisimmin tulevaisuuteen suhtautuu nuorten kuntavaaliehdokkaiden ryhmä: 18–35-vuotiaista 46 prosenttia uskoo taloudellisen aseman vahvistuvan, kun kaikkien vastaajien keskiarvo on 37 prosenttia.

Nuoret kuntavaaliehdokkaat uskovat myös muita vahvemmin investointien kasvuun. 18–35-vuotiaista 58 prosenttia uskoo investointien määrän lisääntyvän, jos sote-investointien kokonaisuus jätetään huomioimatta. Kaikkien vastaajien keskuudessa osuus oli 48 prosenttia.

Kuntakoko vaikuttaa vahvasti näkemyksiin

Positiivisimmin talouden tulevaa kehitystä arvioivat keskisuurten eli 50 000–100 000 asukkaan kaupunkien ehdokkaat, joista 49 prosenttia uskoo kuntansa taloudellisen aseman vahvistuvan. Pienimpien eli alle 5 000 asukkaan kuntien ehdokkaista vain 24 prosenttia uskoo positiiviseen kehitykseen.

Vastaavanlainen jaottelu pienten ja suurten kuntien välillä näkyy myös käsityksissä investointien kehityssuunnasta. Kun sote-investointeja ei huomioida, 57 prosenttia suurimpien kaupunkien ehdokkaista uskoo investointien määrän kasvavan, mutta pienimpien kuntien ehdokkaista vain 30 prosenttia.

Varhaiskasvatus ja peruskoulu uuden kunnan ykkösprioriteetteja

Ehdokkaat uskovat, että sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kuntien kehityspanoksia suunnataan ennen kaikkea varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Tämä osa-alue on kaikissa vastaajaryhmissä tärkeimmäksi koettu tulevien panostusten kohde.

Muuten uuden kunnan tärkeimmissä panostuksissa on kunta- ja vastaajakohtaisia eroja. Pienten kuntien ehdokkaiden näkemyksissä korostuu kunnan rooli kilpailukyvyn varmistajana: yritystoiminnan ja matkailun edistäminen on selvästi tärkeämpi kehittämisalue kuin suurissa kaupungeissa. Niissä puolestaan korostuvat kaavoitus ja aluekehitys sekä kohtuuhintainen asuntotuotanto.

Virkamiehiltä kunnallisvaaliehdokkaat toivovat kuntalais- ja asiakaslähtöisyyttä. Tämä korostuu erityisesti suurissa kunnissa ja naisehdokkaiden keskuudessa, kun taas miesehdokkaat painottavat talouskurin merkitystä.

Mainettaan isommat vaalit

“Kävi sote- ja maakuntauudistuksen toteutuksen kanssa miten tahansa, seuraava valtuustokausi on kunnille jättimäisen murroksen aikaa”, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio.

Keskustelu sote-uudistuksen myötä kaventuvasta kunnan roolista on turhaan ruokkinut käsitystä kuntavaalien pienemmästä merkityksestä.

”Näissä vaaleissa valittavat valtuutetut tekevät pitkävaikutteisia päätöksiä, kun kuntien rakenteet mullistuvat. Uusia investointeja tullaan tarvitsemaan uuden kunnan toimintoja rakennettaessa. Talouskuri on keskeisessä roolissa, mutta oikeat investointikohteetkin pitää pystyä tunnistamaan”, Averio sanoo.

Kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä kartoittaneen kyselytutkimuksen toteutti Kuntarahoituksen toimeksiannosta Aula Research, ja siihen vastasi 1871 kuntavaaliehdokasta. Kyselyn otos kerättiin 7.–14.3.2017 verkkotutkimuksena. Kaikkien vastaajien tasolla virhemarginaali on suurimmillaan noin kolme prosenttiyksikköä. Tutkimusraportti Kunta soten jälkeen: Kuntavaaliehdokkaiden näkemykset kuntien taloudesta ja kehityskohteista löytyy liitetiedostona alta.