Samaan aikaan on hyvin epäselvää, mitä tuloille tapahtuu – heikoimmassa skenaariossa tulot pienenevät samaan aikaan kun kulut kasvavat.
Talouden ulkopuolelta tulevilla kriiseillä voi olla myös yllättäviä vaikutuksia, kuten syyskuun alussa realisoitunut energiajohdannaismarkkinoiden vakuusvaatimuksien nopea nousu. Tämän seurauksena myös kunnat energiayhtiöiden omistajina joutuvat mahdollisesti pääomittamaan tai lainoittamaan yhtiöitä nopealla aikataululla ja merkittävillä euromäärillä.
Kustannustason nopean nousun vaikutukset aiheuttavat rakennushankkeissa suhteessa suurimpia ja pitkäaikaisimpia haasteita kunnan talouteen. Tavanomaisen kouluhankkeen investointikustannus on noussut usealla miljoonalla eurolla lyhyessä ajassa. Samaan aikaan myös nollakorkoisen lainarahan aika on tullut päätökseen, joten vaikutus kunnan talouteen tulee kahta kautta. Tilanne on ollut niin vaikea, että hankkeita, jotka eivät ole välttämättömiä, on jouduttu laittamaan jäihin odottelemaan parempia aikoja. Onneksi jo nyt esimerkiksi puutavaran hinta lähtenyt laskuun. Toivoa parempien aikojen palaamisesta siis on.
Rakennushankkeiden kilpailutusmalleihin on tullut uusia ominaisuuksia kustannustason noususta johtuen. Suurissa hankkeissa, joissa rakentamisjakso kestää usean vuoden, rakennusliikkeet pyrkivät saamaan urakkasopimukseen indeksiehdon. Ehto sitoo urakkahinnan rakennuskustannusindeksin kehitykseen. Siirtämällä rakentamisen aikaisen kustannusnousun riskin tilaajalle rakennusliikkeiden pitäisi pienentää urakkatarjouksen riskivarauksia. Tärkein lähtökohta täytyy kuitenkin pitää aina kirkkaana mielessä: urakkakilpailuissa hyvä kilpailutilanne takaa aina parhaan mahdollisen lopputuloksen. Rahoitussopimuksissa ennakoitua suuremmat rakennuskustannukset voivat aiheuttaa tilanteen, jossa alkuperäistä rahoituslimiittiä pitää nostaa. Rahoituksen limiittiä ei voi sitoa indeksiin, vaan niin sanottu kasvuvara pitää sopia rahoituksen kilpailutuksen yhteydessä suurempana limiittinä.
Tulevaisuuden kehitykseen liittyy nyt poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, mutta hyvällä valmistautumisella on mahdollisuus varautua erilaisiin skenaarioihin aina sitkeämmästä inflatorisesta ja/tai stagflatorisesta kehityksestä talouden nopeaan elpymiseen ja kriisien nopeaan ratkeamiseen.
Me Inspirassa uskomme, että tänään tehty työ vahvistaa kunnan taloutta tulevina vuosikymmeninä. Autamme kuntia ja kaupunkeja talouden suunnittelussa sekä hankkeiden että niiden rahoituksen kilpailutuksissa myös näinä haastavina aikoina.
Ville Riihinen
Huolestunut konsultti
Kirjoittaja työskentelee Inspirassa johtavana konsulttina