Kuntarahoitus Oyj
Puolivuosikatsaus
5.8.2022 klo 13.00
Kuntarahoitus-konsernin puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2022: liiketoiminta jatkui vakaana toimintaympäristön turbulenssista huolimatta
Tämä on tiivistelmä Kuntarahoitus-konsernin 5.8.2022 julkistetusta puolivuosikatsauksesta. Täydellinen puolivuosikatsaus taulukoineen on saatavilla tämän tiedotteen liitteenä ja yhtiön verkkosivuilla www.kuntarahoitus.fi.
Kuntarahoitus-konserni julkaisee Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisen konsernin riski- ja vakavaraisuustietojen julkistamista koskevan selvityksen (Pilari III) kesäkuun 2022 lopun tilanteesta viikolla 32.
Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin alkuvuodesta 2022
- Konsernin katsauskauden liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 74 miljoonaa euroa (108 miljoonaa euroa), ja se pieneni vertailukauden ennätystuloksesta 31,0 % (vuotta aiemmin kasvua 15,6 %). Tuloksen supistumiseen vaikuttivat vuoden 2021 loppupuolella toteutettu asiakasluottojen hinnoittelu-uudistus asiakkaiden eduksi ja keskeytettyyn tietojärjestelmähankkeeseen liittyvä kertaluonteinen kulu. Konsernin korkokate oli katsauskaudella 122 miljoonaa euroa (138 miljoonaa euroa). Katsauskauden kulut olivat 48 miljoonaa euroa (34 miljoonaa euroa). Kulut ilman kertaluonteista erää kasvoivat ja olivat 38 miljoonaa euroa eli 13,4 % vertailukautta suuremmat. Kuluista eniten kasvoivat viranomaiskulut.
- Liikevoitto oli 91 miljoonaa euroa (127 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat katsauskaudella 16 miljoonaa euroa (20 miljoonaa euroa).
- Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli kesäkuun lopussa 10,6 % (12,8 %). Vähimmäisomavaraisuusasteen laskua selittää konsernin ainoan, ensisijaiseen pääomaan luetun AT1-pääomalainan takaisinmaksu huhtikuussa, joka pienensi ensisijaista pääomaa 347 miljoonaa euroa.
- Konsernin CET1-vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli kesäkuun lopussa 83,8 % (95,0 %). CET1-vakavaraisuus oli yli kuusinkertainen verrattuna 13,2 %:n vaaditut pääomapuskurit huomioivaan kokonaisvakavaraisuusvaatimukseen. Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus heikkenivät AT1-pääomalainan lunastuksen johdosta ja Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus ovat nyt samalla tasolla CET1-vakavaraisuuden kanssa, 83,8 % (118,4 %).
- Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut vain vähäisesti konsernin taloudelliseen asemaan tai toiminnan tulokseen. Markkinaturbulenssista huolimatta konsernin varainhankinta on toiminut katsauskauden aikana normaalisti. Sodan ja inflaatio-odotusten aiheuttaman epävarmuuden johdosta konserni on kuitenkin varautumistoimenpiteenä ylläpitänyt normaalia suurempaa likviditeettipuskuria.
- Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman käyvän arvon muutoksia oli kesäkuun lopussa 29 807 miljoonaa euroa (29 064 miljoonaa euroa), ja se kasvoi alkuvuonna 2,6 % (2,8 %). Realisoitumattomien käyvän arvon muutosten johdosta pitkäaikainen asiakasrahoitus pieneni 1,3 % (+2,0 %). Uusi luotonanto oli tammi–kesäkuussa 2 006 miljoonaa euroa (1 601 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus kasvoi 41,4 % (vuotta aiemmin kasvua oli 13,1 %) 1 540 miljoonaan euroon (1 089 miljoonaa euroa).
- Katsauskauden lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 2 700 miljoonaa euroa (2 328 miljoonaa euroa) ja yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 1 296 miljoonaa euroa (1 161 miljoonaa euroa). Asiakkaat ovat ottaneet vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen erittäin hyvin vastaan, ja rahoituksen yhteismäärä kasvoi 14,6 % (24,3 %) vuoden 2021 loppuun verrattuna.
- Pitkäaikainen uusi varainhankinta oli alkuvuoden aikana 5 962 miljoonaa euroa (6 025 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli kesäkuun lopussa 40 850 miljoonaa euroa (40 712 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan osuus oli 37 315 miljoonaa euroa (36 893 miljoonaa euroa).
- Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva ja se oli katsauskauden lopussa 11 798 miljoonaa euroa (12 222 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli kesäkuun lopussa 292,6 % (334,9 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 129,4 % (123,6 %).
- Näkymät loppuvuodelle 2022: Kuntarahoitus päätti vuonna 2021 muuttaa pitkäaikaisen asiakasluotonantonsa ehtoja asiakkaiden eduksi. Päätöksen arvioitiin tuolloin pienentävän merkittävästi konsernin korkokatetta vuonna 2022. Kuntarahoitus arvioi helmikuussa ja arvioi edelleenkin konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan selvästi pienempi kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän erittäin vahvoina. IFRS-tilinpäätössäännöstön arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta lyhyellä aikavälillä. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät loppuvuodelle 2022.
Tuloksen ja katsauskauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2021 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2021 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.
Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio:
”Vuoden 2022 alkuvuoden toimintaympäristö oli jälleen turbulentti, mutta Kuntarahoituksen liiketoiminta jatkui vakaana ja häiriöttä. Koronapandemia alkoi hellittää kevään 2022 mittaan, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan synnytti globaalin humanitaarisen, poliittisen ja taloudellisen kriisin, joka vaikuttaa vahvasti myös Suomeen muun muassa kiihtyvän inflaation, nousevan korkotason ja Venäjään kohdistuneiden pakotteiden myötä. Kuntarahoituksen toiminta turbulenttina aikana jatkui kuitenkin vakaana. Tärkein tehtävämme on turvata asiakkaidemme rahoituksen saatavuus kaikissa olosuhteissa.
Meneillään olevan taloudellisen murroksen ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset Kuntarahoituksen toimintaan ovat ainakin toistaiseksi olleet vähäisiä. Rahoituksen kysyntä on alkuvuonna ollut hieman odotettua pienempää, mutta pysynyt vakaana. Osittain kuntien rahoituskysynnän maltillisuus johtuu koronan jälkivaikutuksista, kuten valtion koronatuista; osittain se johtuu kertaluontoisista eristä kuntien myydessä sote-uudistuksen voimaantulon alla sotekiinteistöjään.
Toinen asiakasryhmämme eli valtion tukeman asuntotuotannon toimijat ovat kärsineet alkuvuonna enemmän vaikeasta toimintaympäristöstä. Jo aiemmin alkanut ja sodan vaikutuksesta nopeutunut raaka-ainekustannusten nousu ja materiaalipula on hidastanut rakennusurakoiden etenemistä ja vähentänyt rahoituksemme kysyntää asuntosektorilla.
Kuntarahoituksen varainhankinta on pysynyt uusissakin poikkeusoloissa totutun vakaana. Vaikka markkinoilla on ollut turbulenssia, pääsymme pääomamarkkinoille on säilynyt vahvana koko alkuvuoden ajan. Sijoittajakysyntä on ollut vahvaa, ja esimerkiksi toukokuussa liikkeeseen laskemamme vihreä joukkovelkakirjalaina ylimerkittiin jälleen moninkertaisesti.
Koronan muuttamasta arjesta oli ennakoitu tulevan uusi normaali, mutta eurooppalaisen sodan sytyttyä tulevaisuus on vielä sumuisempi kuin odotimme. Kaiken epävarmuuden keskellä on kuitenkin tärkeää todeta, että me Kuntarahoituksessa teemme joka päivä töitä epävarmuuden vakauttamiseksi ja asiakkaiden toimivan arjen varmistamiseksi.”
Konsernin avainluvut
30.6.2022 | 30.6.2021 | 31.12.2021 | |
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)* | 74 | 108 | 213 |
Liikevoitto (milj. euroa)* | 91 | 127 | 240 |
Korkokate (milj. euroa)* | 122 | 138 | 280 |
Uusi luotonanto (milj. euroa)* | 2 006 | 1 601 | 3 275 |
Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)* | 28 831 | 28 582 | 29 214 |
Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)* | 5 962 | 6 025 | 9 395 |
Taseen loppusumma (milj. euroa) | 47 491 | 45 658 | 46 360 |
Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) | 1 421 | 1 346 | 1 408 |
Ensisijainen pääoma (Tier 1) (milj. euroa) | 1 421 | 1 694 | 1 756 |
Omat varat yhteensä (milj. euroa) | 1 421 | 1 694 | 1 756 |
CET1-vakavaraisuus, % | 83,8 | 91,1 | 95,0 |
Tier 1 -vakavaraisuus, % | 83,8 | 114,7 | 118,4 |
Kokonaisvakavaraisuus, % | 83,8 | 114,7 | 118,4 |
Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), % | 10,6 | 12,6 | 12,8 |
Oman pääoman tuotto (ROE), annualisoitu, %* | 8,5 | 11,7 | 10,7 |
Kulu-tuotto-suhde* | 0,3 | 0,2 | 0,2 |
Henkilöstö | 180 | 163 | 164 |
* Vaihtoehtoinen tunnusluku.
KUNTARAHOITUS OYJ
Lisätietoja:
Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953
Harri Luhtala
johtaja, talous
puh. 050 592 9454
Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on lähes 47,5 miljardia euroa.
Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt, hyvinvointialueet sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt ja kohteet. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.
Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.
Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi
Kuntarahoitus Puolivuosikatsaus 2022
Liite