Kuntarahoitus Oyj
Tilinpäätöstiedote
12.2.2025 klo 17.00
Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2024
Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin vuodesta 2024
- Konsernin tammi–joulukuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia* kasvoi 2,9 % (3,2 %) 181 miljoonaan euroon (176 miljoonaa euroa). Korkokate* oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin ollen 260 miljoonaa euroa (259 miljoonaa euroa). Vertailukautta pienemmät kulut sekä muiden tuottojen kasvu paransivat liikevoittoa ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia.
- Liikevoitto* oli 166 miljoonaa euroa (139 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat tilikaudella -16 miljoonaa euroa (-37 miljoonaa euroa). Muutokseen on vaikuttanut etenkin konsernin keskeisillä varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korkojen sekä luottoriskilisien muutokset.
- Tilikauden kulut* olivat 81 miljoonaa euroa (82 miljoonaa euroa).
- Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) pysyi edelleen vahvalla tasolla, ja se oli joulukuun lopussa 12,3 % (12,0 %).
- Konsernin CET1-vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli joulukuun lopussa 107,7 % (103,4 %). CET1-vakavaraisuus oli yli seitsemänkertainen verrattuna 15,0 %:n (13,9 %) kokonaisvakavaraisuusvaatimukseen vaaditut pääomapuskurit huomioiden.
- Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia* oli joulukuun lopussa 35 787 miljoonaa euroa (32 948 miljoonaa euroa), ja se kasvoi 8,6 % (7,5 %). Pitkäaikainen uusi asiakasrahoitus* kasvoi 17,1 % (0,0 %) tammi–joulukuussa 2024 ja oli yhteensä 5 056 miljoonaa euroa (4 319 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus* oli 1 825 miljoonaa euroa (1 575 miljoonaa euroa).
- Joulukuun lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitetun vihreän rahoituksen määrä* oli 6 817 miljoonaa euroa (4 795 miljoonaa euroa) sekä yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävän yhteiskunnallisen rahoituksen määrä* 2 536 miljoonaa euroa (2 234 miljoonaa euroa). Edellä mainitun rahoituksen yhteismäärä kasvoi 33,1 % (41,0 %) edellisvuoteen verrattuna. Sen osuus pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia* kasvoi 4,8 %-yksikköä 26,1 %:iin (21,3 %).
- Pitkäaikainen uusi varainhankinta* vuoden aikana oli 8 922 miljoonaa euroa (10 087 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä* oli joulukuun lopussa 46 737 miljoonaa euroa (43 320 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan* osuus oli 43 328 miljoonaa euroa (39 332 miljoonaa euroa).
- Konsernin kokonaislikviditeetti* on erittäin vahva, ja se oli tilikauden lopussa 11 912 miljoonaa euroa (11 633 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli joulukuun lopussa 341 % (409 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 124 % (124 %).
- Kuntarahoitus arvioi alkuvuodesta 2024 tytäryhtiönsä Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n (Inspira) tarjoamien konsultointipalveluiden tulevaisuutta sekä kehitysmahdollisuuksia ja lopetti kesällä 2024 Inspiran konsultointipalveluiden tarjoamisen.
- Kuntarahoituksen hallitus ehdottaa kevään 2025 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,86 euroa osakkeelta, yhteensä 72,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 osinkoa maksettiin 1,69 euroa osakkeelta, yhteensä 66,0 miljoonaa euroa.
- Näkymät vuodelle 2025: Kuntarahoitus-konserni arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai pienempi kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta.
Tuloksen ja tilikauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2023 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2023 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.
* Vaihtoehtoinen tunnusluku.
| Konsernin avainluvut | |||
| 1–12/2024 | 1–12/2023 | Muutos, % | |
| Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)* | 181 | 176 | 2,9 |
| Liikevoitto (milj. euroa)* | 166 | 139 | 19,5 |
| Korkokate (milj. euroa)* | 260 | 259 | 0,3 |
| Pitkäaikainen uusi asiakasrahoitus (milj. euroa)* | 5 056 | 4 319 | 17,1 |
| Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)* | 8 922 | 10 087 | -11,6 |
| Kulu–tuottosuhde, %* | 27,7 | 32,2 | -14,0** |
| Oman pääoman tuotto (ROE), %* | 7,2 | 6,6 | 9,3** |
| 31.12.2024 | 31.12.2023 | Muutos, % | |
| Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)* | 35 173 | 32 022 | 9,8 |
| Vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen määrä (milj. euroa)* | 9 353 | 7 029 | 33,1 |
| Taseen loppusumma (milj. euroa) | 53 092 | 49 736 | 6,7 |
| Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) | 1 646 | 1 550 | 6,2 |
| Ensisijainen pääoma (Tier 1) (milj. euroa) | 1 646 | 1 550 | 6,2 |
| Omat varat yhteensä (milj. euroa) | 1 646 | 1 550 | 6,2 |
| CET1-vakavaraisuus, % | 107,7 | 103,4 | 4,2** |
| Tier 1 -vakavaraisuus, % | 107,7 | 103,4 | 4,2** |
| Kokonaisvakavaraisuus, % | 107,7 | 103,4 | 4,2** |
| Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), % | 12,3 | 12,0 | 2,5** |
| Henkilöstö | 178 | 185 | -3,8 |
* Vaihtoehtoinen tunnusluku.
** Suhdeluvun muutos.
Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta 2024
Kansainvälinen talouden ja politiikan toimintaympäristö oli vuonna 2024 monella tapaa murroksessa. Myllerryksen keskellä Suomen tilanne näyttää vakaalta ja turvatulta: yhteiskuntamme on rakentunut yhdessä kehitetyille, pitkäaikaisille ja koetelluille instituutioille ja toimintamalleille. Tämä vakaus turvaa myös Kuntarahoituksen hyvää toimintakykyä toimintaympäristön muutoksissa. On tärkeää, että suomalainen yhteiskunta toimii jatkossakin laajassa yhteistyössä ja yhteiskunnan rakenteita pitkäjänteisesti kehittäen. Joskus tämä edellyttää yhteiskunnassa lyhyellä aikajänteellä kipeitä päätöksiä.
Kuntarahoituksen rahoituksen kysyntä oli vuonna 2024 erityisen korkealla tasolla valtion tukeman asuntorakentamisen osalta. Jatkossa korkotukilainavaltuudet ovat kuitenkin supistumassa.
Asuntotuotantojärjestelmämme on menestystarina, josta on otettu mallia ja toivottavasti otetaan myös jatkossa muualla Euroopassa, kun asumisen kustannusten nousu on johtanut asunnottomuuden kasvuun. Suomalainen valtion tukema asuntotuotantojärjestelmä on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi vähentää asunnottomuutta ja alueiden segregaatiota, lisätä kohtuuhintaista asuntotarjontaa kasvukeskuksissa, edistää kaupunkien asuntopoliittisia tavoitteita monipuolisen asuntorakenteen turvaamiseksi ja tarjota mahdollisuus laadukkaaseen asumiseen myös opiskelijoille, ikääntyneille ja eri tavoin vammaisille ihmisille.
Valtion tukema asuntotuotanto on etenkin parin viime vuoden ajan lisäksi ollut merkittävä Suomen rakennusalaa kannatellut tekijä, kun toimiala on varsinkin asuntorakentamisen osalta muuten ollut matalasuhdanteessa. Suomen toimivaa mallia ei pidä muuttaa, vaan asumisen tuotantotukia on syytä jatkaa nykymallin mukaisesti ja entisellä tasolla. Oikea-aikaisilla panostuksilla valtion tukemaan asuntotuotantoon voidaan myös tasapainottaa rakentamisen suhdanteita ja tukea työllisyyttä.
Kulunut vuosi on tuonut Kuntarahoitukselle uusia merkkipaaluja kestävien investointien vauhdittamisessa. Lokakuussa laskimme liikkeeseen jo kymmenennen vihreän joukkovelkakirjalainan: sen kysyntä osoitti jälleen kerran vahvan asemamme rahoitusalan kansainvälisenä edelläkävijänä. Suurin osa myöntämästämme uudesta pitkäaikaisesta rahoituksesta oli kestävää rahoitusta.
Konsernin tulosta koskevat tiedot
| Konsernin tulos | 1–12/2024 | 1–12/2023 | Muutos, % | 7–12/2024 | 7–12/2023 | Muutos, % |
| Miljoonaa euroa | ||||||
| Korkokate | 260 | 259 | 0,3 | 132 | 135 | -2,4 |
| Muut tuotot | 2 | 0 | >100 | 1 | -1 | >100 |
| Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia | 262 | 259 | 1,1 | 132 | 134 | -1,4 |
| Palkkiokulut | -17 | -16 | 8,2 | -9 | -8 | 11,2 |
| Henkilöstökulut | -21 | -20 | 2,0 | -10 | -10 | -4,3 |
| Muihin hallintokuluihin liittyvät erät | -23 | -20 | 12,4 | -12 | -11 | 12,0 |
| Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä | -6 | -7 | -7,8 | -3 | -3 | -14,3 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -14 | -19 | -27,0 | -7 | -7 | -0,6 |
| Kulut yhteensä | -81 | -82 | -1,9 | -40 | -39 | 3,0 |
| Rahoitusvarojen arvonalentumis- ja luottotappiot | 0 | -1 | -72,9 | -1 | -1 | -38,7 |
| Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia | 181 | 176 | 2,9 | 92 | 95 | -2,8 |
| Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset | -16 | -37 | -58,4 | -31 | -33 | -3,6 |
| Liikevoitto | 166 | 139 | 19,5 | 61 | 62 | -2,4 |
| Tuloverot | -33 | -28 | 17,3 | -12 | -12 | -2,3 |
| Kauden tulos | 133 | 111 | 20,1 | 48 | 50 | -2,4 |
Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia
Konsernin perusliiketoiminta jatkui edelleen vahvana vuoden 2024 aikana. Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 2,9 % (3,2 %) 181 miljoonaan euroon (176 miljoonaa euroa). Tuloksen kasvu selittyy pääosin muiden tuottojen kasvulla ja kulujen supistumisella, sillä korkokate säilyi edellisen vuoden tasolla.
Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olivat 262 miljoonaa euroa (259 miljoonaa euroa) eli 1,1 % (6,5 %) vertailuvuotta suuremmat. Korkokate kasvoi 0,3 % (7,5 %) 260 miljoonaan euroon (259 miljoonaa euroa). Korkokatteen kehitykseen vaikutti positiivisesti liiketoimintavolyymien kasvu. Markkinatilanteesta johtunut varainhankinnan kallistuminen sekä korkokäyrän muoto hidastivat korkokatteen kasvua.
Muut tuotot olivat 2,0 miljoonaa euroa (0,1 miljoonaa euroa). Muut tuotot koostuvat pääasiassa Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden laskutuksesta sekä alkuvuonna 2024 tytäryhtiö Inspiran liikevaihdosta. Edellisvuonna negatiiviset realisoituneet valuuttakurssimuutokset pienensivät muita tuottoja. Muiden tuottojen osuus konsernin tuotoista ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli vähäinen eli 0,8 % (0,1 %).
Konsernin kulut olivat 81 miljoonaa euroa (82 miljoonaa euroa), eli 1,9 % (+12,4 %) pienemmät kuin edellisvuonna. Kulujen supistuminen johtui siitä, että vuodelta 2024 ei peritty luottolaitosten kriisinratkaisujärjestelmän vakausmaksua.
Palkkiokulut olivat 17 miljoonaa euroa (16 miljoonaa euroa). Näistä kuluista 14 miljoonaa euroa (13 miljoonaa euroa) oli Kuntien takauskeskukselle maksettavaa takausprovisiota Kuntarahoituksen varainhankinnan takaamisesta.
Henkilöstö- ja hallintokulut kasvoivat 7,2 % (9,0 %) 44 miljoonaan euroon (41 miljoonaa euroa). Henkilöstökuluja oli 21 miljoonaa euroa (20 miljoonaa euroa) ja muita hallintokuluja 23 miljoonaa euroa (20 miljoonaa euroa). Keskimääräinen henkilöstömäärä oli tilikaudella konsernissa 187 henkilöä (183 henkilöä). Muihin hallintokuluihin liittyvät erät kasvoivat 12,4 % (8,8 %). Muita hallintokuluja kasvattivat erityisesti tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämiskustannukset.
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat tilikaudella 6 miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa).
Liiketoiminnan muut kulut olivat 14 miljoonaa euroa (19 miljoonaa euroa). Kulujen pienentymiseen vaikutti erityisesti kriisinratkaisujärjestelmään maksettava vakausmaksu, jota ei peritty vuonna 2024. Liiketoiminnan muut kulut ilman viranomaiskuluja kasvoivat 22,1 % (9,9 %) ja olivat 11 miljoonaa euroa (9 miljoonaa euroa).
Rahoitusvarojen arvonalentumis- ja luottotappiot olivat tuloksessa 0,3 miljoonaa euroa (1,2 miljoonaa euroa). Erä koostuu odotettavissa olevista luottotappioista (Expected Credit Losses, ECL). Konserni päivitti tilikauden aikana konkurssitodennäköisyyden estimoinnissa käytettyä mallia sekä tulevaisuuteen suuntautuvia makroskenaarioita. Konsernin johto on arvioinut yleisen kustannusinflaation ja kohonneen korkotason vaikutusta asiakasrahoituksen saamisiin ja luottoriskiin, ja päätti purkaa odotettavissa olevien luottotappioiden lisävarauksen vuoden 2024 lopussa (lisävarauksen määrä oli vuoden 2023 lopussa 0,6 miljoonaa ja kesäkuun 2024 lopussa lisävarausta purettiin 0,4 miljoonaa euroa). Konkurssitodennäköisyyden mallin päivitys kasvatti odotettavissa olevia luottotappioita 0,9 miljoonaa euroa, sillä vaiheesta 1 vaiheeseen 2 siirtyneiden vastuiden määrä kasvoi. Suurin osa siirtyneistä vastuista oli aiemman lisävarauksen kohteena. Näin ollen johto katsoi, että perusteita kirjata ryhmäkohtainen lisävaraus ei enää ole.
Kuntarahoitus-konsernin kokonaisluottoriski on edelleen pysynyt alhaisena. Myönnettyjen lainanhoitojoustojen määrä joulukuun lopussa oli 561 miljoonaa euroa (497 miljoonaa euroa). Järjestämättömiä saamisia oli tilikauden lopussa 292 miljoonaa euroa (142 miljoonaa euroa), ja ne olivat 0,8 % (0,4 %) asiakasvastuista. Konsernilla oli joulukuun 2024 lopussa 13 miljoonaa euroa asiakkaiden maksukyvyttömyydestä johtuvia saamisia, joiden osalta on käynnissä vakuuden realisointiprosessi tai joissa luotto on erääntynyt takaajan maksettavaksi (vuoden 2023 lopussa tällaisia saamisia ei ollut). Asiakasrahoitukseen liittyvät saamiset ovat suomalaisilta kunnilta, kuntayhtymiltä, hyvinvointialueilta tai hyvinvointiyhtymiltä, tai niihin liittyy turvaava kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän takaus tai kiinteistövakuutta täydentävä valtion täytetakaus, ja näin ollen lopullista luottotappiota ei synny. Johdon arvion mukaan kaikki asiakassaatavat tullaan saamaan kokonaisuudessaan takaisin. Konsernin 35-vuotisen historian aikana se ei ole kirjannut lopullisia luottotappioita asiakasrahoituksestaan.
Myös likviditeettisalkun luottoriski on pysynyt alhaisella tasolla, ja salkussa olevien arvopaperisijoitusten keskimääräinen luottoluokitus on AA+ (AA+).
Konsernin kokonaistulos ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset
Konsernin liikevoitto oli 166 miljoonaa euroa (139 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana realisoitumattomat käyvän arvon muutokset pienensivät konsernin liikevoittoa 16 miljoonaa euroa (vuonna 2023 pienensivät 37 miljoonaa euroa). Tammi–joulukuussa realisoitumattomat käyvän arvon muutokset suojauslaskennassa olivat -12 miljoonaa euroa (-27 miljoonaa euroa) ja rahoitusvarojen ja -velkojen tuloslaskelman kautta kirjattu realisoitumaton nettotulos oli -4 miljoonaa euroa (-10 miljoonaa euroa).
Konsernin efektiivinen verokanta oli tilikaudella 19,9 % (20,2 %). Konsernin tuloslaskelmassa verot olivat 33 miljoonaa euroa (28 miljoonaa euroa). Konsernin tilikauden tulos verojen jälkeen oli 133 miljoonaa euroa (111 miljoonaa euroa).
Konsernin oman pääoman tuotto-% (Return on Equity, ROE) oli koko tilikaudelta 7,2 % (6,6 %). Ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia ROE oli 7,9 % (8,4 %).
Konsernin muihin laajan tuloksen eriin kirjattiin realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia 169 miljoonaa euroa (109 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana merkittävin muihin laajan tuloksen eriin vaikuttanut erä oli nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen oman luottoriskin muutoksesta aiheutuva käyvän arvon muutos 137 miljoonaa euroa (75 miljoonaa euroa). Suojauskustannuksen arvonmuutos (Cost-of-Hedging) oli 30 miljoonaa euroa (25 miljoonaa euroa). Käyvän arvon muutos käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista rahoitusvaroista oli 2 miljoonaa euroa (8 miljoonaa euroa).
Kokonaisuudessaan realisoitumattomat käyvän arvon muutokset vaikuttivat tilikaudella konsernin omaan pääomaan erojen jälkeen 122 miljoonaa euroa (57 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennan mukaiseen ydinpääomaan (CET1) realisoitumattomat käyvän arvon muutokset vaikuttivat verovaikutukset huomioon ottaen 13 miljoonaa euroa (-3 miljoonaa euroa). Tilikauden lopussa realisoitumattomien käyvän arvon muutosten kumulatiivinen vaikutus vakavaraisuuslaskennan mukaisiin omiin varoihin oli 58 miljoonaa euroa (45 miljoonaa euroa).
Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset heijastavat raportointiajankohdan markkinaolosuhteiden sen hetkisiä vaikutuksia rahoitusinstrumenttien arvostustasoihin. Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset voivat vaihdella merkittävästi raportointikausittain, mikä aiheuttaa volatiliteettia tulokseen, omaan pääomaan sekä omiin varoihin. Yksittäisiin sopimuksiin liittyvien arvostusten aiheuttama vaikutus poistuu viimeistään sopimusten erääntyessä. Tilikauden realisoitumattomiin käyvän arvon muutoksiin ovat vaikuttaneet etenkin konsernin keskeisillä varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korkojen sekä luottoriskilisien muutokset.
Riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti Kuntarahoitus-konserni hallitsee korko-, valuuttakurssi- ja muita markkina- ja hintariskejä käyttämällä johdannaissopimuksia. Sopimusten mukaiset kassavirrat on suojattu, mutta yleisesti käytössä olevien arvostusmenetelmien vuoksi käyvän arvon muutokset eroavat rahoitusinstrumenttien ja niitä suojaavien johdannaisten välillä. Korkokäyrien muodon ja luottoriskilisien muutokset eri valuutoissa vaikuttavat arvostuksiin, minkä seurauksena suojattujen varojen ja velkojen sekä suojaavien instrumenttien käyvät arvot käyttäytyvät eri tavoin. Arvostuserot eivät käytännössä realisoidu kassaperusteisesti, koska konserni pitää rahoitusinstrumentit sekä niihin liittyvät suojaavat johdannaisinstrumentit lähtökohtaisesti aina eräpäivään asti. Johdannaisiin liittyvää vastapuoliriskiä suojataan kattavasti vakuuskäytännöillä. Myöskään luottoriskilisien muutosten aiheuttamien arvonmuutosten ei odoteta käytännössä realisoituvan luottotappioina, koska konsernin likviditeettireservi on sijoitettu alhaisen luottoriskin instrumentteihin.
Emoyhtiön ja tytäryhtiö Inspiran tulos
Kuntarahoituksen korkokate oli 260 miljoonaa euroa (259 miljoonaa euroa), ja liikevoitto oli 166 miljoonaa euroa (139 miljoonaa euroa).
Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran, liikevaihto oli 0,4 miljoonaa euroa (1,4 miljoonaa euroa) ja liiketulos oli -0,5 miljoonaa euroa (0,0 miljoonaa euroa). Inspiran neuvonantotoiminta lakkautettiin keväällä 2024. Yhtiö tuottaa jatkossa osaa Kuntarahoituksen asiakkaille tarjottavista digitaalisista lisäarvopalveluista.
Kuntarahoitus-konsernin heinä–joulukuun tuloskehitys
Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli vuoden 2024 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla 92 miljoonaa euroa (7–12/2023: 95 miljoonaa euroa) eli lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Korkokate oli 132 miljoonaa euroa (7–12/2023: 135 miljoonaa euroa). Kulut olivat heinä–joulukuussa 40 miljoonaa euroa (7–12/2023: 39 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset heikensivät liikevoittoa 31 miljoonaa euroa (vertailukaudella 7–12/2023 heikensivät 33 miljoonaa euroa). Heinä–joulukuun liikevoitto oli 61 miljoonaa euroa (7–12/2023: 62 miljoonaa euroa).
Verrattuna vuoden ensimmäiseen puoliskoon heinä–joulukuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 3,1 %. Korkokate kasvoi katsauskaudella 2,4 % alkuvuoteen verrattuna. Heinä–joulukuun kulut olivat 40 miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuussa kulut olivat 41 miljoonaa euroa. Heinä–joulukuun liikevoitto oli 61 miljoonaa euroa eli 42,4 % pienempi kuin tammi–kesäkuun liikevoitto. Vuoden jälkipuoliskolla realisoitumattomien käyvän arvon muutosten vaikutus liikevoittoon oli -31 miljoonaa euroa, kun se vuoden alkupuoliskolla oli 16 miljoonaa euroa.
Näkymät vuodelle 2025
Euroopan taloudessa uusi vuosi käynnistyy toivottua heikommista lähtökohdista. Suhdanneodotukset ovat vaisut ja globaaliin toimintaympäristöön liittyy suuria epävarmuustekijöitä. Donald Trumpin presidenttihallinnolta odotetaan protektionistista kauppapolitiikkaa, mikä voi pahimmillaan oleellisesti hidastaa euroalueen elpymistä.
Toisaalta, jos USA:n tuontitullit kohdistuvat keskimääräistä kevyemmin Eurooppaan ja euron heikkeneminen jatkuu, euroalueen yrityksille voi avautua myös mahdollisuuksia kasvattaa markkinaosuuksia Yhdysvalloissa. Euroopalle negatiivisia talousvaikutuksia voi kuitenkin koitua myös siitä, että tuottavuuden parantamiseen tarvittavia pääomia joudutaan enenevässä määrin käyttämään puolustuksen ja huoltovarmuuden vahvistamiseen. Euroalueen talouden epävarmuustekijöitä lisää myös Ranskan ja Saksan sisäpoliittinen hajaannus.
Kasvaneen taloudellisen epävarmuuden vastapainoksi Euroopan keskuspankin odotetaan jatkavan ripeitä koronlaskuja myös vuonna 2025. Lyhyiden markkinakorkojen ennakoidaan alenevan kahden prosentin tuntumaan vuoden puoliväliin mennessä.
Korkotason selvä aleneminen on vuonna 2025 merkittävin Suomen taloutta tukeva tekijä. Vaikka suhdannekäänteen yleisvire on vielä melko vaimea, kysyntätekijöiden suhteellisen samanaikainen elpyminen voi nostaa vuositason bkt-kasvun yllättävän hyviin lukemiin. Makrotalouden ennuste-epävarmuus on kuitenkin yhä suurta. Suomen kahteen tärkeimpään vientimarkkinaan, Yhdysvaltoihin ja Saksaan, liittyy huomattavia riskejä ja työllisyyden odotettua voimakkaampi heikkeneminen varjostaa kotimarkkinoiden toipumista. Vuonna 2024 nousseiden luottoriskilisien arvioidaan kasvattavan varainhankinnan kustannusta ja siten heikentävän konsernin korkokatetta vuonna 2025.
Kunnilla on käynnissä merkittäviä sopeutusohjelmia. Tästä huolimatta rahoitusalijäämän arvioidaan edelleen kasvavan vuonna 2025. Kuntataloutta rasittavat sote-siirtojen täsmäytyksen aiheuttamat valtionosuusleikkaukset, nettoinvestointien kasvu, hyvinvointialueilta käyttämättömiksi jäävät sotekiinteistöt ylläpito-, muunto- ja purkukustannuksineen sekä TE-uudistuksen todellisiin kustannuksiin liittyvä epävarmuus. Heikentynyt työllisyysnäkymä on puolestaan verokertymien kannalta varteenotettava riski.
Vapaarahoitteinen asuntorakentaminen kääntyy vuonna 2025 kasvuun, mutta volyymi on yhä kaukana normaalitasosta. Asuntokauppa vähitellen vilkastuu ja myös asuntohintojen odotetaan nousevan maltillisesti 2025 alkaen. Valtion tukemassa rakentamisessa asuntoaloitukset sen sijaan vähenevät korkotukilainavaltuuksien supistumisen vuoksi. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran toiminnot itsenäisenä virastona ovat päättymässä ja ne siirretään osaksi ympäristöministeriötä maaliskuussa 2025. Linjaus liittyy valtion tukeman asuntotuotannon hallinnoinnin kehittämiseen, eikä tarkoita, että valtion tukema asuntotuotanto olisi lakkaamassa. Kuntarahoitus arvioi, ettei uudistuksella ole välittömiä vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan. Kuntarahoituksen liiketoiminnan kannalta valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyvä korkotukilainoitus jatkuu edelleen, ja siihen liittyviä prosesseja hallinnoidaan tulevaisuudessa ympäristöministeriössä. Kuntarahoitus seuraa tiiviisti uudistuksen käytännön vaikutuksia, koska hallinnoivan viranomaisen muuttuminen voi tarkoittaa joidenkin yhtiön prosessien uudistamista.
Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen Kuntarahoitus-konserni arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai pienempi kuin vuonna 2024. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta.
Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.
Kuntarahoitus Oyj
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953
Johtaja, talous, Harri Luhtala, puh. 050 592 9454
Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Konsernin tase on yli 53 miljardia euroa.
Kuntarahoituksen asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.
Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.
Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi
Liite
