Kuntarahoituksella on yhtiökokouksen perustama nimitysvaliokunta. Omistajien nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle vuosittain seuraavat ehdotukset:
- Ehdotus yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi: Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään 5 ja enintään 9 jäsentä.
- Ehdotus hallituksen jäsenille, puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, hallituksen valiokuntien jäsenille ja puheenjohtajille maksettaviksi palkkioiksi.
- Ehdotus hallituksen jäseniksi valittaviksi henkilöiksi: Kokoonpanoehdotuksessa on otettava huomioon sääntelyn vaatimukset henkilöiden ammattitaidosta ja soveltuvuudesta, yhtiön liiketoimintamalli, sukupuolten tasa-arvo ja muut hallituksen monimuotoisuutta edistävät tekijät, henkilöiden ajankäyttömahdollisuus sekä kielitaito.
Lisäksi nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella kulloinkin valittavalle hallitukselle ehdotus hallituksen puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Nimitysvaliokuntaan kuuluvilla osakkeenomistajilla ei ole oikeutta hallitusedustukseen, vaan nimitysvaliokunnan työn kautta merkittävät osakkeenomistajat voivat vaikuttaa yhtiökokoukselle tehtävään ehdotukseen hallituksen kokoonpanosta.
Nimitysvaliokuntaan kuuluu viisi jäsentä. Kuntien edustus nimitysvaliokunnassa on vahva:
- Kolme jäsentä nimittää osakeluettelon mukaiset kolme suurinta omistajaa, kukin yhden. Kolme suurinta omistajaa ovat nykyisellä omistusrakenteella Keva, Suomen valtio ja Helsingin kaupunki.
- Neljännen jäsenen nimittää Suomen Kuntaliitto.
- Viidennen jäsenen nimittämiseen ovat oikeutettuja kolmen suurimman omistajan jälkeen seuraavat viisi suurinta omistajaa (nykyisellä omistusrakenteella Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Tampereen kaupunki, Oulun kaupunki ja Turun kaupunki) yhdessä.
Nimittämisoikeuteen vaikuttavaa omistusta arvioidaan kunta- tai kaupunkikonsernin kokonaisomistuksen perusteella. Nimitettävät henkilöt eivät saa olla työsuhteessa yhtiöön. Nimitysvaliokunnan puheenjohtajana toimii yhtiön suurimman osakkeenomistajan nimittämä edustaja.
Hallituksen puheenjohtaja osallistuu valiokunnan kokouksiin asiantuntijana ja valmistelee tässä tehtävässä valiokunnan kokoukset yhdessä nimitysvaliokunnan sihteerin kanssa valiokunnan puheenjohtajan tueksi. Hallituksen puheenjohtaja ei osallistu itseään koskeviin asioiden käsittelyyn valiokunnassa.
Valiokunta kuulee myös tarpeen mukaan Kuntarahoituksen toimitusjohtajaa tai muita asiantuntijoita yhtiön liiketoiminnasta / toimintaympäristön kehityksestä.
Omistajien nimitysvaliokunnan jäseniksi mainitut tahot ovat nimittäneet seuraavat henkilöt:
- Jaakko Kiander, puheenjohtaja (toimitusjohtaja, Keva)
- Timo Reina (varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto ry)
- Jukka-Pekka Ujula (kansliapäällikkö, Helsingin kaupunki)
- Maija Strandberg (finanssineuvos, valtioneuvoston kanslia, omistajaohjausosasto)
- Maria Jyrkkä (taloussuunnittelujohtaja (ovo.), konserniohjauksen kehittämisjohtaja, Espoon kaupunki)
Omistajien nimitysvaliokunnan jäsenille ei makseta palkkioita.
Nimitysvaliokunnan itselleen vahvistama työjärjestys ohjaa valiokunnan toimintaa, ja sen pohjana on yhtiökokouksen päätös nimitysvaliokunnan tehtävistä sekä luottolaitoksia koskevan sääntelyn ja viranomaisohjeiden vaatimukset.
Nimitysvaliokunta valmistelee ehdotuksensa kunkin vuoden varsinaisen yhtiökokoukselle. Työ kutakin yhtiökokousta varten alkaa yleensä edellisen vuoden kesällä. Uusia jäseniä koskeva prosessi soveltuvuuden arvioimiseksi on pitkä, koska se edellyttää Euroopan keskuspankin päätöstä. EKP:n käsittely kestää noin 3–4 kuukautta. Kun uusien jäsenehdokkaiden soveltuvuus tehtävään on riittävästi selvitetty, valiokunta laatii lopulliset ehdotukset yhtiökokoukselle, jotka toimitetaan yhtiölle liitettäväksi mukaan yhtiökokouskutsuun.
Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen olisi kokonaisuutena edustettava seuraavia keskeisiä asiantuntemus- ja kokemusalueita:
- kansainvälisten finanssimarkkinoiden tuntemus sekä näistä hankittu käytännön kokemus
- luotonannon tuntemus
- rahoitustoimialaan liittyvien riskien tuntemus
- kuntatalouden ja kuntayhteisön toiminnan ja toimintamallien sekä sosiaalisen asuntotuotannon tuntemus
- yrityshallintokokemus.
Kuntarahoitusta koskevan luottolaitossääntelyn mukaisesti henkilön soveltuvuutta hallitukseen arvioidaan seuraavien kriteerien kautta:
- Henkilön tulee olla yleisesti soveltuva, eli henkilön tulee olla oikeustoimikelpoinen eikä henkilöllä saa olla sellaisia tuomioita tai sanktioita tai käynnissä olevia tutkintoja, jotka voisivat vaarantaa soveltuvuuden.
- Henkilön tulee olla hyvämaineinen.
- Enemmistön hallituksen jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.
- Hallituksen jäsenillä ei tule olla työtä olennaisesti haittaavia eturistiriitoja.
- Hallituksen jäsenellä on oltava riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen.
- Hallituksen jäsenellä on oltava riittävä ammatillinen osaaminen ja kokemus.
Lisäksi hallituksen kokoonpanossa tulee ottaa huomioon hallituksen riittävä monimuotoisuus ja sitä koskevat valiokunnan asettamat tavoitteet.
Nimitysvaliokunta pyrkii työllään varmistaman, että sen ehdotus Kuntarahoituksen hallituksen kokoonpanoksi on yhtiön ja sen kaikkien omistajien etua parhaalla tavalla edistävä. Toimintaympäristö muuttuu ja elää jatkuvasti ja myös tämä vaikuttaa olennaisesti siihen, mitä kulloinkin on tarpeen painottaa hallituskokoonpanossa.
Nimitysvaliokunnan työssä uusia ehdotettavia henkilöitä arvioidaan edellä kuvattujen kriteerien kautta sekä kirjallisen dokumentaation että haastattelujen avulla. Tarkemmin näitä kriteereitä on kuvattu työjärjestyksessä sekä lainsäädännössä ja viranomaisohjeissa. Tässä arvioinnissa pyritään myös varmistamaan henkilöiden motivaatio ja muu sopivuus hallituskokoonpanoon. Hallitus on kollektiivinen päätöksentekoelin, jonka tehtävänä on hyvässä yhteistyössä Kuntarahoituksen selkeä ohjaaminen yhtiön ja sen kaikkien omistajien eduksi. Hallituksen jäseniltä edellytetään kuitenkin aina myös kykyä itsenäiseen ajatteluun ja johdon haastamiseen.