
Kuntarahoituksen ESG-analyytikko Venla Laine tutki pro gradu -tutkielmassaan, miten talouskasvu, päästöttömän energian tuotanto ja kaupungistuminen vaikuttavat Suomen maakuntien päästökehitykseen. Tämä blogi esittelee tutkielman keskeisimmät havainnot kuntien ilmastotyön kannalta.
Suomi on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Nykyisillä toimilla ilmastolakiin kirjattu tavoite uhkaa kuitenkin jäädä saavuttamatta. Paikallistasolla kunnilla on merkittävä mahdollisuus ja vastuu viedä kansalliset tavoitteet käytäntöön aktiivisin toimin.
Mikä ohjaa päästökehitystä maakunnissa?
Tutkielma tarkastelee ympäristötaloudellisen Kuznetsin käyrän (EKC) soveltuvuutta Suomen maakuntien talous- ja päästökehitykseen. Tulokset vahvistavat hypoteesin: talouskasvun alkuvaiheessa päästöt kasvavat, mutta tietyn käännekohdan jälkeen suunta muuttuu laskevaksi.
Tulos viittaa siihen, ettei talouskasvu automaattisesti johda päästöjen kasvuun, vaan pitkällä aikavälillä se voi myös vähentää niitä esimerkiksi mahdollistamalla ympäristöystävällisempää tuotantoa. Päästöjä vähentävä vaikutus edellyttää kuitenkin, että kasvu ohjataan kestävään suuntaan, kuten puhtaaseen teknologiaan ja vihreisiin investointeihin.
Energiantuotannolla on merkittävä rooli päästökehityksessä. Energian kulutuksen tiedetään lisäävän päästöjä etenkin, jos tuotanto perustuu fossiilisiin polttoaineisiin. Tutkimus osoittaa, että ydinvoiman ja uusiutuvien energiamuotojen osuutta energian kokonaistuotannosta tulisi Suomessa kasvattaa. Näiden tuotantomuotojen suosiminen on keskeistä Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa.
Investoinnit päästöttömiin energiamuotoihin eivät kuitenkaan aina tarjoa kunnille taloudellista hyötyä lyhyellä aikavälillä. Tämän vuoksi on perusteltua pohtia, tulisiko kuntia tukea taloudellisesti enemmän energiatuotannon rakenteellisten muutosten edistämiseksi.
Kaupungistuminen osana kestävää kehitystä
Kaupungistumisen vaikutus päästöihin on monitulkintainen, mutta tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Suomessa kaupunkiasuminen tuottaa keskimäärin vähemmän päästöjä asukasta kohden kuin maaseudulla asuminen. Tämä korostaa kaupunkisuunnittelun merkitystä päästöjen hallinnassa. Panostukset hiilineutraaleihin liikennejärjestelmiin, energiatehokkaaseen rakentamiseen ja ympäristöystävällisiin asuinalueisiin tukevat kaupunkien kestävää kehittämistä.
Samalla on huomioitava kaupungistumisen muut ympäristövaikutukset, kuten luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Kaupunkia ja maaseutua verratessa on syytä myös tunnistaa maaseudun rooli kotimaisessa ruoantuotannossa. Maatalous on Suomen toiseksi suurin päästösektori, ja ruoantuotannon ulkoishaittavaikutteiset päästöt ilmenevät pitkälti harvaan asutuilla alueilla – vaikka kulutus tapahtuu kaikkialla Suomessa.
Paikallisilla toimilla on merkittävä vaikutus
Kuntien ilmastosuunnitelmat, konkreettiset toimenpiteet ja niiden seuranta ovat suoria keinoja edistää Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Paikallistason päätöksillä ja toimilla on merkittävä vaikutus kansalliseen kehitykseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimia kaikilla tasoilla – ei nykyisten tavoitteiden pienentämistä tai lykkäämistä tulevaisuuteen. Tässä kunnilla on nyt erityisen keskeinen rooli.
Koko tutkielmaan pääset tutustumaan täällä.
Lisätietoja
Venla Laine, ESG-analyytikko
venla.laine(at)kuntarahoitus.fi