Äänekoskella tippui kiekko jäähän elokuun viimeisenä perjantaina. Parissa tunnissa loppuunmyyty hallillinen pääsi seuraamaan, kun liigajoukkueet JYP ja Pelicans ottivat toisistaan mittaa harjoitusottelussa Suolahden uuden jäähallin avajaisissa.
– Halli saatiin aikataulussa maaliin ja avajaiset olivat menestys poikkeusajasta huolimatta. Liigamatsi laittoi jään heti tositestiin kovimpaan mahdolliseen kulutukseen, kertoo jäähallin rakennuttajan Proavera Oy:n toimitusjohtaja Antti Virmanen.
Suolahden jäähalli on odotettu panostus Äänekosken urheilutoimintaan. Uusi halli korvaa vuosikymmeniä palvelleen kylmän pressuhallin ja tuo laadukkaat liikuntatilat kaupunkilaisille. Jäähalli ei itsessään ole mikään ihme, sillä Suomessa niitä on totuttu näkemään lähes joka pitäjässä. Erityisen kiinnostavan Suolahden jäähallista kuitenkin tekee sen suunnittelu-, rakennus- ja toimintatapa, jonka takia hallia kutsutaan kuvaavasti nollaenergiajäähalliksi.
– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jäähalli muuttuu energian käyttäjästä sen tuottajaksi. Jäähalli kuluttaa valtavasti energiaa. Se on kuin valtava jääkaappi, jossa varsinaisen jäähdytysprosessin lopputuloksena syntyy lauhdelämpöä. Perinteisessä jäähallissa tämä hukkaenergia pusketaan jääkaapin tapaan ulos harakoille, mutta nollaenergiajäähalli varastoi ja hyödyntää energian, Virmanen kertoo.
Kuulostaa simppeliltä, ja sitä se loppujen lopuksi onkin. Suolahden jäähallia kuvataan edelläkävijäksi, mutta sen energiatehokkuuden aikaansaava teknologia ei ole mitään uutta. Vaikka vihreydestä puhutaan paljon, ei se edelleenkään ole oletusarvo uusien rakennushankkeiden suunnittelussa. Suurin oivallus Äänekoskella on tapahtunut korvien välissä.
– Me yksinkertaisesti päätimme tehdä asiat toisin. Investointi oli tehtävä joka tapauksessa, joten miksi emme olisi tehneet asioita kestävämmin? Kannattaa tarkastella kriittisesti ilmeisintä toimintatapaa ja pohtia, miten sitä voisi parantaa. Silloin ollaan oikeilla jäljillä, Virmanen summaa.
Energiatase hallintaan – hukkaenergian myynnistä lisätuloja
Energiatehokkuus kantavana ajatuksena kalskahtaa kalliilta. Jäähallin rakentaminen on iso projekti missä tahansa kunnassa jo ilman suunnittelun ja toteutuksen miettimistä uusiksi. Virmanen myöntää, että nollaenergiajäähallin alkuinvestointi tuli Äänekoskellakin kalliimmaksi kuin perinteinen jäähalli, mutta vain vähän. Kustannusten tarkastelussa on kuitenkin olennaista suunnata katse pidemmälle kuin projektin alkumetreille.
Suunnittelua ja rakentamistakin merkittävämpi tekijä jäähallin kaltaiselle pitkän elinkaaren hankkeelle on kokonaisenergiatalous, jossa painavat ylläpito- ja käyttökustannukset. Suolahden jäähallin tuottamalla energialla katetaan koko hallin oma lämmöntarve ja käyttöveden lämmitys. Tämän lisäksi energiaa riittää jaettavaksi muillekin.
– Meillä on ollut tavoitteena saada energiataseemme hallintaan eli halli pyörimään mahdollisimman kevyellä käyttötaloudella. Siksi paitsi hyödynnämme, myös myymme tuottamaamme energiaa eteenpäin. Haluamme olla yliomavaraisia eli tuottaa energiaa yli oman tarpeemme ja tehdä energiamyynnistä kannattavaa liiketoimintaa hallille. Jo nyt hukkaenergiallamme lämpiävät myös viereinen koulu ja uimahalli – näin hukkaenergiasta tulee hyötyenergiaa, Virmanen kertoo.
Vihreä rahoitusta myöten
Maailman ensimmäinen nollaenergiajäähalli on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä lainalla. Vihreää rahoitusta voi hakea hankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Isossa kuvassa Suolahden jäähalli kuluttaa jopa puolet vähemmän energiaa kuin verrokkijäähallit. Myös yksityiskohtiin on panostettu: kylmäaineena käytetään ympäristöystävällistä hiilidioksidia, jäänhoitokoneet toimivat sähköllä ja sisään ostetaan vain uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Pitkällä ollaan jo, mutta Virmasen tehtävälistalle ilmestyy jatkuvasti uusia ideoita.
– Tässä kokonaisuudessa kaikenkokoisilla asioilla on merkitystä. Seuraava iso projektimme liittyy omavaraisuusasteemme kasvattamiseen. Ensi keväänä vähennämme ostetun sähkön määrää, kun asennamme hallin katolle omat aurinkopaneelimme, Virmanen sanoo.
Suolahden jäähallissa mitataan kaikkea mitä voidaan. Puolitoista tuhatta mittauspistettä tuottaa dataa muun muassa energiatoimituksesta eli siitä, kuinka monta kilo- tai megawattia lauhdetta saadaan tuotettua ja energiaa myytyä. Omat mittarinsa on myös ostetun energian määrälle, jotta sen kehitystä voidaan seurata pitkällä aikavälillä.
Jäähallit ovat alkaneet vihertää
Suolahden jäähalli on ensimmäinen konkreettinen esimerkki vihreästä jäähallista Suomessa ja tiettävästi koko maailmassa. Äänekoski ei kuitenkaan ole ainoa paikka, jossa energiatehokkuutta pohditaan, vaan kiinnostus on kovalla kasvukäyrällä.
– Sellainen fiilis on, että kohta vihertää muuallakin. Hihasta vedetään ja vinkkejä kysytään lähes jokaisella pelireissulla, mikä on vain hienoa. Sanon aina, että kopioikaa vapaasti ja tehkää vielä paremmin, Virmanen kannustaa.
Mitä hanke maksoi ja mitkä ovat toteutustavan valintaperusteet? Lue lisää Ratkaisupankista.
Teksti: Heidi Penttinen
Kuva: Jiri Halttunen / JYP