Sekä kulunut että edellinen vuosi olivat kuntasektorille talouden näkökulmasta hyviä. Valtio auttoi kuntia ansiokkaasti ja aiheellisesti koronapandemian aiheuttamissa akuuteissa ongelmissa. Myös Suomen taloudella on mennyt jopa yllättävänkin hyvin, mutta vauhti on jo hidastumassa. Tämän vuoden viimeisessä suhdanne-ennusteessamme arvioimme bruttokansantuotteen kasvuksi tänä vuonna 3,5 % ja ensi vuonna 2,6 %. Vuodelle 2023 ennustamme kasvua enää 1,8 %.
Olisi mukava pysäyttää aika tähän talouden näkökulmasta kohtalaisen hyvältä näyttävään nykyhetkeen. Kuntien talouden ennakoinnissa kaksi vuotta on kuitenkin lyhyt aika, on katsottava paljon pidemmälle tulevaisuuteen. Siellä itsestään muistuttavat pandemian väliaikaisesti alleen hautaamat pitkän aikavälin ongelmat. Suomen väestö ikääntyy, muuttoliike kaupunkeihin jatkuu, ilmastonmuutoksen hidastamiseksi on tehtävä jotain heti ja huomenna.
Suomen eurooppalaista keskiarvoa heikompi talousnäkymä tuo kuntien talouteen valitettavan vähän apuja. Talouden heikko kasvu-ura tuskin riittää kannattelemaan nykyisenlaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Myös sisäinen muuttoliike ravisuttaa kuntien taloutta ja rakenteita. Vähentyvän väkimäärän kunnissa veronmaksajien ja koulutettavien lasten määrä vähenee, kun taas muuttovoittokaupungeissa tarvitaan uusia asuinalueita ja investointeja infrastruktuuriin.
Samalla resursseja pitäisi riittää koulutukseen, jonka tason laskemista Suomen tulevaisuus ei kestä. Jo nyt Suomi on pudonnut korkeakoulutettujen osuudessa alle OECD-maiden keskiarvon. Sote-uudistuksessa kuntien tehtäväkenttä puolittuu ja uhkana on, että taloutta joudutaan tasapainottamaan juuri opetustoimen kustannuksella.
Kuntien tiet tosiaankin eriytyvät entisestään. Mutta ratkaisujakin kunnissa etsitään aktiivisesti, niistä kertoo muun muassa tässä kuussa startannut Kuntien uudet tiet -artikkelisarjamme.
Oli kunnan tilanne tai tie mikä tahansa, kesäkuussa eteenpäin nytkähtänyt sote-uudistus muuttaa sen rahoituspohjaa. Kunnat, joilla on ollut vahva veropohja, tulevat aiempaa riippuvaisemmaksi valtion tulonsiirroista. Heikkenevän veropohjan kunnat taas jäävät entistä enemmän omien verotulojen varaan. Tämä tarkoittaa lisääntyvää epävarmuutta paikalliseen päätöksentekoon ja vaatii uusien ajattelutapojen omaksumista.
Valmistelut palveluiden siirtämiseksi hyvinvointialueille ovat pitäneet kunnat kiireisenä koko syksyn ja tulevat varmasti jatkumaan koko ensi vuoden. Valmisteilla olevien lakitäydennyksien odotetaan tuovan tukipalveluidenkin järjestelyihin lisää aikaa. Kuntarahoituksessa odotamme voivamme toimia myös hyvinvointialueiden uusien investointien rahoittajana.
Toiseen suureen asiakasryhmäämme, yleishyödyllisen asuntorakentamisen tarjoajiin, koronapandemia ei juurikaan ole vaikuttanut. Asiakkaamme ovat jatkaneet panostuksiaan yhä kestävämmän rakentamisen edistämiseksi. Pilviä horisonttiin tuovat kuitenkin kasvanut työvoimapula rakennusalalla sekä raketin lailla kohonneet rakennuskustannukset. Niiden kasvun jatkuminen voi vaarantaa mahdollisuudet tuottaa kohtuuhintaista ja moniarvoista asumista tulevaisuudessa.
Haluan kiittää asiakkaitamme jälleen yhteistyöstä ja luottamuksesta! Erityisen iloinen olen siitä, että pystyimme tekemään rahoituksestamme entistäkin edullisempaa lokakuusta alkaen. Olemme tänäkin vuonna poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta pystyneet turvaamaan asiakkaidemme rahoitushuollon ja keskeytyksettä olemaan asiakkaidemme apuna.
Lisäksi olen ylpeä siitä, miten olemme Kuntarahoituksessa vuoden aikana kehittäneet toimintatapojamme ketterämmiksi ja tehokkaammiksi, jotta pystyisimme jatkossakin luomaan aiempaakin suurempaa asiakashyötyä entistäkin vastuullisemmin. Kuntarahoituslaiset ovat laajan asiantuntemuksensa lisäksi erittäin muutoskykyinen joukko. Kiitos teille jaksamisestanne ja panostuksestanne, teidän kanssanne on ilo työskennellä.
Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja