Rakentaminen on kotimarkkina- ja työvoimaltainen ala, johon käytetyt elvytyseurot leviävät laajasti talouteen. Rakennusalan suhdanne oli Suomessa hiipumassa jo ennen koronakriisiä, ja kriisi todennäköisesti kasvattaa notkahdusta entisestään. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon hiipumista on siksi korvattava yleishyödyllinen asuntotuotannon lisäämisellä, sillä kasvukeskusten asuntotarve kasvukeskuksissa ei tule pienenemään. Myös esteettömien senioriasuntojen tarve kasvaa suhdanteista riippumatta.
Yleishyödyllisen asuntotuotannon volyymien lisäys edellyttää ARA:n korkotukivaltuuden kasvattamista pikaisesti, sillä nykyisellä investointivauhdilla korkotukivaltuus uhkaa loppua syyskuun aikana.
Elvytystoimet kaipaavat rinnalleen rakenteellisia uudistuksia, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja kuntien tehtävien priorisoimista. Julkisilla investoinneilla tehtävä elvytys antaa myös tilaisuuden nopeuttaa talouden rakennemuutosta kohti kestävää ja vihreää taloutta, joka on korkealla sekä Suomen hallituksen että Euroopan komission agendalla.
Merkittäviä pitkäaikaisia ilmastovaikutuksia saadaan muun muassa energia- ja raideinvestointien avulla. Nykyolosuhteissa Suomesta puuttuu kuitenkin niiden pitkäaikaiseen rahoitukseen sitoutunut taho.
Ratahankkeiden rahoitukseen osallistumalla Kuntarahoitus voisi varmistaa rahoituksen saatavuuden kohtuullisilla kustannuksilla. Tämä kuitenkin edellyttää Kuntien takauskeskusta koskevan lain muuttamista niin, että Kuntien takauskeskuksen takauksella hankittuja varoja voidaan käyttää myös valtion määräysvallassa olevien yhtiöiden rahoittamiseen silloin kun hankkeeseen liittyy kunnallinen intressi. Energiainvestoinneissa puolestaan valtiontukisäännöt estävät usein Kuntarahoitusta rahoittamasta hankkeita, vaikka niistä vastaisi kunnallinen energiayhtiö.
Energia- ja raidehankkeiden tapaiset investoinnit sopivat erityisen hyvin koronaepidemian kaltaisen kriisin elvytykseen. Ne parantavat Suomen pitkän aikavälin kilpailukykyä, työllistävät merkittävästi ja edistävät talouden vihreää rakennemuutosta. Näiden hankkeiden etenemistä olisi vauhditettava mahdollistamalla myös Kuntarahoituksen osallistuminen niiden rahoitukseen.
Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen muodostama varainhankintajärjestelmä on osoittautunut sekä finanssi- että koronakriisien aikana vakaasti toimivaksi ja asiakkaille edulliseksi järjestelmäksi. Järjestelmää on järkevää hyödyntää myös isojen infrahankkeiden rahoituksessa. Aivan kuten reilu vuosikymmen sitten finanssikriisin aikana, myös koronakriisissä olemme kyenneet jatkamaan varainhankintaamme kansainvälisillä markkinoilla ja jatkamaan luotonantoa asiakkaille normaaliin tapaan.
Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja.