Talouden näkymät ovat kurjistuneet lehtien kellastumisen mukana. Rakennusala kyntää syvällä ja vaarana on, että se vetää koko Suomen talouden mukanaan. Työttömyys on jo kääntynyt lievään nousuun, rakennusalan alhon ja konkurssien kerrannaisvaikutusten odotetaan näkyvän työllisyydessä ennen kaikkea ensi vuonna.
Tänään julkistetussa suhdanne-ennusteessamme arvioimme kuntien vuosikatteen kohoavan tänä vuonna 4,1 miljardiin euroon, mutta romahtavan 2,5 miljardiin vuonna 2024. Jaossa on niukkuutta, kun kertaerät poistuvat, kulut kasvavat ja valtionosuudet pienenevät. Valtiovarainministeriö ennakoi elokuun lopussa päivitetyissä sote-uudistuksen siirtolaskelmissaan kuntien valtionosuuksien pienenevän ensi vuonna yli 250 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna.
Kunnilla oli jo ennen koronapandemian käynnistämää talouden epävarmuutta mittavat investointiohjelmat. Etenkin suurissa kaupungeissa investoinnit kohdistuvat elinvoiman kehittämiseen. Näitä hankkeita on vaikeata pysäyttää tai jarruttaa. Lisäksi ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää kunnilta panostuksia vihreään siirtymään. Vaikka odotamme investointien hieman vähenevän kasvavien kustannusten myötä, niihin tullaan tarvitsemaan ulkopuolista rahoitusta, myös lainaa.
Kesäkuussa vallan kahvaan tarttuneen hallituksen ohjelmassa kerrotaan hallituksen tukevan erilaisten kuntien vahvuuksien täysimääräistä hyödyntämistä ja elinvoimaa. Ohjelmassa väläytellään mahdollisuuksia kuntien erilaistumiseen. Konkreettisia toimenpiteitä kuntien velvoitteiden vähentämiseksi ja kustannusten pienentämiseksi jouduttaneen odottamaan vielä jonkun aikaa.
Nyt käsillä oleva vakava tilanne edellyttää kunnilta ja koko julkiselta sektorilta erityisen tarkkaa taloudenpitoa. Talouden tasapainoon ei päästä pelkällä säästämisellä, vaan tuottavuuden parantamista ja uusia tuloja tarvitaan lisäksi. Suunnitteilla olevat yksityisen sektorin vihreän siirtymän investoinnit tarjoavat ainakin osalle kunnista mahdollisuuksia talouden piristymiseen tulevaisuudessa. Näiden tilaisuuksien hyödyntämiseksi kannattaa tehdä kaikki mahdollinen.
Investointeja kannattaa harkita huolella – onko suunnitteilla olevalle kohteelle käyttöä vielä 20 vuoden kuluttua ja miten se vaikuttaa talouteen pitkällä aikavälillä? Kannattaako kohde toteuttaa perinteisesti vai kenties niin, että rakennus on muunnettavissa toiseen käyttöön tai siirrettävissä? Näihinkin kysymyksiin vastaamiseen saa meiltä tukea. Yhteistyömahdollisuudet lähikuntien kanssa kannatta myös selvittää. Parhaassa tapauksessa yhteen lyöttäytyminen sataa koko alueen laariin.
Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja