Sote-uudistuksen jälkeistä keskustelua on leimannut vilkas keskustelu tiukasta taloudesta ja palveluiden leikkauksista. Hyvinvointialueiden ohjausosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä toivoo, että julkisuuteen nousisivat myös alueiden onnistumiset.
Mitä hyvinvointialueiden toimintaan tällä hetkellä kuuluu?
”Alueiden arki on ollut melkoista hurlumheitä ja uudistumisen vauhti rivakka, erityisesti nyt talouden kirittämänä. Silti alueilla on mennyt yllättävän hyvin. Palveluiden järjestämisvastuu saatiin siirrettyä ilman suuria häiriöitä ja toiminnan vakiinnuttaminen eteni nopeammin kuin olisin osannut kuvitella. Ilmassa on merkkejä, että hyvinvointialueiden talouskin alkaa kautta maan tasantua ja ilman palvelujen vaarantumista. Huikea veto alueiden virkahenkilöiltä ja päättäjiltä!
Harmillisesti tämä ei näy julkisessa keskustelussa, vaan heikko luottamus terveyspalveluihin korostuu. Toki havaintoja puutteellisista palveluista on kaikilla alueilla, mutta jos katsotaan ministeriöiden, THL:n ja aluehallintovirastojen arvioita kokonaisuudesta, on alueilla mennyt melko hyvin.”
Päivittäinen työsi on hyvinvointialueiden ohjausta. Onko yhteys alueille tiivistä?
”Kyllä yhteyttä pidetään päivittäin, mutta se on pistemäistä: yhteydenpito painottuu aina tietyille hyvinvointialueille kussakin hetkessä. Monilla alueilla työ etenee vauhdikkaasti ja toiminta on hyvin hanskassa, jolloin kontaktia on vähemmän. Ja se on oikein hyvä! Valtionohjaus ei ole arvo itsessään, vaan pyrimme nimenomaan tukemaan alueiden itsehallintoa.”
Mikä sinua on pitänyt kiireisenä viime aikoina – ja missä työsarkaa riittää kevään mittaan?
”Ei liene yllätys, että nämä ensimmäiset vuodet meitä on työllistänyt ennen kaikkea hyvinvointialueiden talous ja hallitusohjelmaan pohjautuvat muutokset alueiden rahoituslainsäädäntöön. Toinen iso asia on ollut järjestelmän ennakoitavuuden ja vakauden lisääminen. Lisäksi VM:n rooli alueiden ohjauksessa on painottunut ja ohjauksen koordinaatioroolia on siirretty meille.
Kevään ykkösprioriteetti on rahoituslain uudistuksen kakkosvaihe. Luvassa on myös tiivistä yhteydenpitoa vastavalittujen aluepäättäjien suuntaan: haluamme rakentaa heihin heti luottamusta, jotta alueiden päätöksenteko saadaan rullaamaan ja hyvin käyntiin uuden kauden alusta. Ministeriöissä on myös tiivistetty ohjaukseen liittyvää yhteistyötä: alivaltiosihteeri Marina Erhola on tullut vuoden pestillä kirittämään tätä ja arvioimaan, miten ohjausta voitaisiin parantaa ja tätä kautta tukea hyvinvointialueita.”
Hyvinvointialueiden taloudesta on puhuttu paljon. Miltä tulevaisuus tässä asiassa näyttää pitkällä aikavälillä?
”Nyt tilanne on hyvä ja alkaa tuntua, että moni hyvinvointialueista on saanut kotipesänsä kuntoon. Jaksamme silti muistuttaa, että työ ei ole vielä valmis. Uudistuksen perimmäinen tarkoitus oli rakentaa vahvemmat hartiat, joilla reagoida kansanterveyteen ja luoda ihmisille hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta.
Kun alueiden oman palvelutoiminnan arki rullaa, päästään ratkomaan suurempia ongelmia. Painopiste siirtyy hoitoonpääsyn tai päivystysvastaanottojen pohdinnasta kohti isompia haasteita ja niiden ratkaisemista. Puhutaan vanhuspalveluista, mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidosta, lasten ja nuorten sekä perheiden palvelemisesta, ja niin edelleen. Tähän tullaan jatkossa tarvitsemaan paljon alueiden, kuntien, yrityskentän ja järjestöjen yhteispeliä.”
Mitä terveisiä lähettäisit tuoreeltaan valituille aluepäättäjille?
”Muutamat terveiset voisin nostaa. Ensinnäkin, olkaa rehellisiä alueen tilannekuvasta ja käykää se huolella läpi alueen virkahenkilöjohdon kanssa. Älkää toimiko vain julkisen keskustelun ja mielikuvien varassa.
Toisekseen, nähkää rohkeasti koko alueen ja sen asukkaiden etu. Nyt ei ole aika tehdä kyläpolitikointia tai keskittyä yksittäisen palvelupisteen säilyttämiseen, vaan hyvinvointialueen tarpeisiin kokonaisuutena.
Kolmantena: alueiden täytyy pitää itse huoli elinvoimastaan ja toimintakyvystään tarttumalla rohkeasti toimeen. Ei pidä odottaa, että valtio purjehtii paikalle pelastamaan tilanteen, vaan kyllä se on alueen omissa käsissä.
Ja ehkä lopuksi voisi vielä sanoa, että meillä kaikilla, niin valtakunnan tason virkahenkilöillä ja päättäjillä kuin aluetason kollegoillakin, on jaettu vastuu luoda luottamusta kansalaisten parissa. Teemme yhteistä työtä.”
Mitä kaikkea olet työurallasi ehtinyt tehdä?
”Kohta tulee neljännesvuosisata täyteen ministeriöiden palveluksessa, eli en ole tainnut koskaan ’oikeita töitä’ tehdäkään! Olen ehtinyt olla valtioneuvoston kansliassa ja sisäministeriössä, mutta valtaosa urasta eli noin 17 vuotta on mennyt valtiovarainministeriön palveluksessa. VM:ssä voi tehdä niin monenlaisia asioita rahoitusmarkkinoista julkishallinnon johtamiseen ja kunta-asioista verotukseen.
Nykyiseen pestiini olen päätynyt pitkälti, koska aiemmalla työurallani on kertynyt paljon kokemusta paitsi hallinnon uudistamisesta ja muutosjohtamisesta, myös substanssiosaamista sote-puolesta ja kuntataloudesta.”
Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla haastattelusarjassa seuraavaksi?
”Olisi hauska kuulla ekonomisti Arja Pesosen ajatuksia. Arja on entinen Varsinais-Suomen hyvinvointialueen talousjohtaja ja liittyi hiljattain Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin palvelukseen. Hän on mielenkiintoinen henkilö ja kiinnostavassa paikassa seuraamassa hyvinvointialueiden talouskysymyksiä.”