Kun sote-uudistusta sorvataan uuteen uskoon, on uusi mahdollisuus kiinnittää huomiota investointien rahoitukseen. Tähän asti on keskusteltu lähes pelkästään käyttötalouden menoista, investointien rahoitus on unohdettu kokonaan.
Nyt, kun kunnat vielä vastaavat sotepalveluista, myös soteinvestoinnit on voitu rahoittaa tuloksekkaasti kuntien yhteisen varainhankintajärjestelmän eli Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen muodostaman järjestelmän puitteissa. Malli on osoittanut toimivuutensa myös hyvin vaikeissa markkinaolosuhteissa.
Riippumatta siitä, mikä taho tulevaisuudessa palveluista vastaa, täytyy tulevaisuudessakin sairaaloita rakentaa ja remontoida sekä kalliita sairaalalaitteita uusia. Näiden investointien rahoitukseen sopivaa, olemassa olevaa ja täysin toimivaa järjestelmää kannattaisikin kehittää niin, että se palvelisi myös mahdollisia uusia julkisia sotetoimijoita. Edellisessä soteratkaisussa, jossa maakunnat olisivat olleet sotepalvelujen järjestäjiä, Kuntarahoitus suljettiin pois rahoittajavaihtoehdoista ja tehokas, jo olemassa oleva järjestelmä hylättiin. Sote-valmistelussa on huomioitava, että rahoituksen saajana oleva uusi sotetoimija on voitava lukea pankkien vakavaraisuussääntelyssä niin sanottuun nollariskiluokkaan, jotta sen rahoittaminen pystytään hoitamaan mahdollisimman edullisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimijoilla on oltava mahdollisuus saada lainoilleen riittävä takaus, tai että toimijoilla on verotusoikeus.
Kuntien takauskeskuksesta annettua lakia tulisi kehittää niin, että kuntien yhteisen varainhankintajärjestelmän kautta voitaisiin rahoittaa myös mahdollisia uusia sotetoimijoita. Nyt Kuntarahoitus voi lain mukaan rahoittaa kuntia, kuntayhtymiä tai näiden määräysvallassa olevia yhteisöjä.
Ratkaisuja on pian saatava aikaan, jotta sotepalvelut saadaan järjestettyä järkevästi ja tehokkaasti sellaisissakin paikoissa, joissa alueen kunnat eivät vapaaehtoisesti saa sovittua palveluiden järjestämistä. Uudistus ja palvelujen järjestäminen eivät herätä kiinnostusta pelkästään Suomessa. Ulkoiset tarkkailijat kuten luottoluokittajat ja kansainväliset sijoittajat maailmalla seuraavat tarkasti uuden eduskunnan ja hallituksen tavoitteita ja niiden toteutumista, kuten ne tekivät jo edellisen hallituksen aikana.
Mikäli luottoluokittajat eivät vakuutu hallituksen rakenteellisiin muutoksiin liittyvistä tavoitteista, voi edessä olla Suomen luottoluokituksen laskeminen ja sen myötä lainarahan kallistuminen. Kuntarahoituksen varainhankinnan luottoluokitukset ovat vahvasti sidoksissa Suomen valtion luottoluokitukseen. Lainarahan kallistuminen ei luonnollisestikaan ole toivottavaa Kuntarahoitukselle eikä Suomen valtiollekaan, etenkin kun talouskasvun ennustetaan hidastuvan lähivuosina alle yhteen prosenttiin.
Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja.