Kiinteistöleasing uudiskohteiden rahoitusmuotona on yleistynyt voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Leasing soveltuu uudisrakennusten lisäksi myös peruskorjausten ja laajennusten rahoitukseen.
Kuntarahoitus on rahoittanut leasingilla jo yli 200 rakennusta ympäri Suomen. Suurin osa rahoitetuista kohteista on uudisrakennuksia, esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja, paloasemia, sairaaloita tai jätevedenpuhdistamoja. Osa rahoitetuista kohteista on siirrettäviä tilaelementtejä.
Uudisrakentamisen lisäksi kiinteistöleasing sopii myös peruskorjaus- ja laajennushankkeiden rahoitukseen tietyin ehdoin. Leasingin soveltuvuus kohteen rahoitukseen arvioidaan tapauskohtaisesti.
Rahoittaja omistaa kohteen
Kiinteistöleasingissa rahoittaja omistaa kohteen ja asiakas maksaa siitä leasingvuokraa. Peruskorjauksissa ja laajennuksissa leasingrahoituksen edellytyksenä on, että rahoittaja ostaa kohteen. Kauppakustannus lisätään leasingpääomaan.
– Kohde ostetaan tasearvolla, ja peruskorjauksen tai laajennuksen täytyy olla vähintään kauppahinnan suuruinen, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Karl Lintukangas kertoo.
Uutta rahoitettavaa tulee olla siis vähintään 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista, jotka muodostuvat vanhan rakennuksen kauppahinnasta sekä korjaus- tai laajennusurakan kustannuksista.
Kauppa tehdään ennen urakan aloittamista, kuitenkin niin, että mahdolliset purkutyöt on tehty. Kuntarahoituksen on oltava mukana hankkeessa sen alusta asti.
– Kun kauppa tehdään purkutöiden jälkeen ja ennen urakan aloittamista, minimoidaan varainsiirtoveron määrä. Kiinteistökauppoja koskevaa varainsiirtoveroa laskettiin vuonna 2023, ja se on myös näissä kaupoissa nykyään 3 prosenttia aiemman 4 prosentin sijaan, asiakkuuspäällikkö Daniel Eriksson muistuttaa.
Leasingrahoituksessa on monia etuja
Leasingin marginaali on hyvin lähellä taselainan marginaalia, eikä siinä ole muita kustannuksia tai indeksikorotuksia. Leasingilla rahoitettu kohde ei rasita asiakkaan tasetta. Sopimuskauden päättyessä asiakas voi lunastaa kohteen, osoittaa sille ostajan tai sopia uudesta leasingvuokrakaudesta.
Kiinteistöleasingilla rahoitusmallina on monta etua taselainaan verrattuna:
- Leasingmaksut tulevat maksuun vasta, kun kohde on valmis.
- Rahoituskustannukset ovat alkuvaiheessa selkeästi pienemmät kuin yhtä pitkässä tasalyhenteisessä lainassa.
- Selkeä yksi kohdekohtainen sopimus sisältää kaikki hankkeeseen liittyvät kulut. Tämä helpottaa edelleenvuokrausta ja esimerkiksi sisäisen vuokran laskemista.
- Purkukustannukset on mahdollista jaksottaa koko leasingsopimuskaudelle. Taseinvestointiin ne eivät voi sisältyä, vaan ovat purkuvuoden käyttötalouden kustannus.
- Rahoituskustannukset kiinteistöleasingissa ovat lähes vastaavat kuin taselainavaihtoehdossa.
- Kiinteistöleasingin voi vaihtaa taselainaksi ilman ylimääräisiä kustannuksia aina marginaalin tarkistushetkellä.
Kysy lisää leasingista Kuntarahoituksen asiantuntijoilta!
Leasingilla rahoitetut kohteet Kuntarahoituksen ratkaisupankissa