Idea kulttuurikirjasta syntyi jo keväällä 2021, kun erilaisten kuvauksien kuntarahoituslaisuudesta ja työn tekemisen tavoista huomattiin olevan hajallaan eri dokumenteissa. Aluksi näitä materiaaleja lähdettiin kokoamaan yhteen paikkaan, mutta matkan varrella ajatus jalostui kulttuurikirjaksi.
– Kirjan tekoon kutsuttiin mukaan avoimella haulla kaikkia kuntarahoituslaisia. Kirja on kuntarahoituslaisten yhteisen työn tulos, sen syntyyn vaikutti asiantuntijoita eri puolilta organisaatiota, kehitysasiantuntija Tiina Lammi kertoo.
Lammi luotsaa Kuntarahoituksen kulttuurin kehittämistyötä ja osallistui myös kirjan suunnitteluun alusta alkaen. Yhteisen työstön tuloksena Kuntarahoituksen kulttuurin kulmakiviksi kiteytyivät yhteisöllisyys ja yhteishenki, avoimuus ja luottamus sekä vastuullisuus ja merkitys yhteiskunnassa.
– Näiden kolmen kulmakiven tai ohjenuoran haluamme ohjaavan kaikkea tekemistämme, Lammi jatkaa.
Merkityksellinen rooli yhteiskunnassa yhdistää
Lammi tuli Kuntarahoitukseen assistentiksi vuonna 2011. Lammin yli vuosikymmenen mittainen urapolku on hyvä esimerkki siitä, minkälainen työnantaja Kuntarahoitus on ja haluaa olla.
– Kuntarahoituksessa on todella hyvä oma Kuntarahoitus-henkensä. Taloon on tullut paljon porukkaa näiden vuosien aikana, mutta pienen firman tuntu on edelleen vahvasti tallella. Olen saanut upeita tilaisuuksia tehdä erilaisia työtehtäviä, mistä olen kiitollinen. Meillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan, mikä on todella arvokasta työntekijän näkökulmasta, Lammi kiittelee.
– Ihmiset ovat tottuneet matalan hierarkian malliin, kaikkia on helppo lähestyä. Viime vuosien kasvusta huolimatta olemme edelleen yksi joukkue, tiiviisti kulttuurityössä mukana oleva. yksikönjohtaja Jukka Leppänen jatkaa.
Merkittävin kuntarahoituslaisia yhdistävä yksittäinen tekijä on Kuntarahoituksen merkityksellinen rooli yhteiskunnassa. Kuntarahoituslaiset ovat pieni yhteisö, jolla on iso vaikutus.
– Meidän työmme näkyy jokaisen suomalaisen arjessa: rahoitamme sairaaloja, kouluja, päiväkoteja, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joukkoliikenneratkaisuja ja vaikka mitä muuta. Olemme mukana rakentamassa kestävämpää ja tasa-arvoisempaa Suomea. Nämä asiat ovat monelle meistä tärkeimpiä syitä tulla joka aamu töihin, Leppänen kuvailee.
Kulttuurityö ei jää kulttuurikirjan julkaisuun vaan kulttuurin vahvistaminen on kirjattu vuoden 2022 tavoitteisiin organisaation eri tasoille.
– Hybridityö tuo tietysti myös meillä haasteita kulttuuriin ja organisaatioon sitoutumiseen. Etsimme jatkuvasti uusia keinoja yhdessä henkilöstön kanssa kulttuurimme ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi, Lammi kertoo.
Leppänen painottaa osallistamisen merkitystä ja jokaisen vastuuta kulttuurin rakentamisessa.
– Strategiaa ja visiota voidaan muuttaa nopeastikin, mutta kulttuurin rakentaminen ja muokkaaminen vaatii aikaa. Kulttuuria ei voi johto sanella tai määritellä, vaikka sillä onkin kokoaan enemmän painoarvoa myös kulttuurin rakentamisessa.