Kuluttajat ovat synkissä tunnelmissa, mutta talouskasvu jatkuu länsimaissa odotettua vahvempana. Koronarajoituksista on luovuttu ja pullonkaulat toimitusketjuissa ovat helpottaneet. Euroopassa yritykset näyttävät sopeutuvan energiapulaan ennakoitua paremmin, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön marraskuun markkinakatsauksessa.
Talouskasvu on siis pitänyt pintansa, mutta käänne tekee tuloaan: ennakoivat indikaattorit osoittavat suhdannekuvan jäähtyvän vuoden loppua kohden.
– Vähintään parin–kolmen vuosineljänneksen mittainen taantuma on Euroopassa todennäköinen, mutta myös Yhdysvalloissa taantumariskit ovat asuntomarkkinoiden heikkouden vuoksi kasvaneet. Tuoreimmissa kansainvälisen talouden ennusteissa taantumajakson uskotaan kuitenkin jäävän lieväksi, myös euroalueella, pääekonomisti Vesala kertoo.
Inflaatio yllätti Yhdysvalloissa – tällä kertaa parempaan suuntaan
Talouden suunta riippuu nyt siitä, miten nopeasti länsimaita piinaava stagflaation uhka saadaan hallintaan. Hintavakaus on keskuspankkien ykkösprioriteetti, sanoo pääekonomisti Vesala, mutta silläkin on riskinsä.
– Kiristyvä rahapolitiikka heikentää taloudellista toimeliaisuutta. Mitä korkeammalle koronnostoissa joudutaan menemään, sitä suurempiin vaikeuksiin myös reaalitalous todennäköisesti ajautuu, Vesala pohtii.
Yhdysvalloissa pahin voi olla jo ohi. Lokakuun myönteinen inflaatioyllätys sai markkinat toivomaan, ettei keskuspankki Fed nostaisi ohjauskorkojaan yli viiteen prosenttiin. Euroalueella tilanne on toinen: hintojen nousu on kesän jälkeen kiihtynyt ja uhkaa levitä.
– Nyt seurataan, missä määrin kustannusten nousu siirtyy palkkoihin ja muihin sopimushintoihin. Euroopan keskuspankilla on inflaatio-odotusten hallinnassa ja talouden suhdanneohjauksessa selvästi Fediä vaikeampi tehtävä, Vesala harmittelee.
Kotitalouksiin osui kolmoisisku – talouskasvu painuu pakkaselle Suomessa
Myös Suomessa talous on pitänyt pintansa: teollinen tuotanto on jatkunut yllättävän vahvana, ja työllisyystilanne on varsin hyvä. Vauhti kuitenkin hiipuu loppuvuodesta, arvioi pääekonomisti Vesala.
– Ruoka-, energia- ja asumismenojen nousu heikentää ostovoimaa. Tämä kotitalouksiin osunut kolmoisisku on sen verran voimakas, että laskusuhdanne alkanee loppuvuodesta kotimaisen kysynnän painamana. Asuntomarkkinoilla kaupankäyntimäärät ovat jo selvästi laskeneet, ja asuntojen hinnoissa on laskupainetta. Korkojen ripeä nousu jarruttaa myös investointeja.
Vesala uskoo, että Suomi selviää laskusuhdanteesta muuta euroaluetta vähemmällä.
– Reaaliansiot eivät sula aivan yhtä rajusti kuin useimmissa verrokkimaissa, energiakriisin vaikutukset voivat jäädä pienemmiksi ja teollisuuden näkymä on toistaiseksi euroalueen keskiarvoa valoisampi.
Kestävä asuminen 3.12.2022 – osallistu tapahtumaan verkossa!
Miltä näyttää suomalaisen asuntotuotannon ja asuntopolitiikan tulevaisuus? Tapahtumassa keskustelevat Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen, Rakli ry:n asumisesta vastaava johtaja Aija Tasa sekä Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt. Keskustelua luotsaa asiakkuuspäällikkömme Mika Korhonen. Ilmoittaudu mukaan!