Hämmennystä ovat tänä vuonna aiheuttaneet viime vuodelta tutut asiat: suurvaltojen kinastelu, kauppasota ja brexit. Nämä teemat loistivat yllättäen poissaolollaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vuosikokouksessa, johon lokakuun lopulla osallistuin. Kolmen päivän aikana tapasin yhteensä yli kolmenkymmenen pankin edustajia. Yleensä tapaamisia on yhdistänyt jokin tietty suuri teema. Tänä vuonna sellaista ei ollut, vaikka merkittäviä maailmantalouteen vaikuttavia asioita on avoinna. Tämä oli hämmentävää.
Vaikuttaa siltä, että asioiden paikallaan junnaamiseen on turruttu. Riskien kanssa tekemisissä olevat ihmiset ovat kyynistyneet. Ennen suunnan muuttamista tai toimiin ryhtymistä halutaan varmistua, että jotain konkreettista tapahtuu eikä kyseessä ole pelkkä vouhotus.
Kansainvälisistä epävarmuustekijöistä huolimatta Suomen talous on porskuttanut vastavirtaan. Talouden alamäki ole ainakaan vielä tänne tarttunut, vaikka sekä kuluttajien että teollisuuden luottamus tulevaisuuteen näyttää heikkenevän.
Luottamuksella on talousjärjestelmässä keskeinen rooli, muutenkin kuin näkymien mittaamisessa. Pankkitoiminta perustuu nimenomaan luottamukseen vastapuolta kohtaan.
Kuntataloudessa vuosi on ollut odotuksia synkempi muun muassa ennustettua pienemmän verokertymän takia. Huolta tulevaisuudesta lisäsi Tilastokeskuksen alueellinen väestöennuste, jota tässäkin lehdessä ja lokakuun Huomisen talous -podcastissamme puidaan.
Mikäli kaupungistumiskehitys jatkuu ennustetusti, vuonna 2030 kymmenessä suurimmassa kaupungissa asuu 44 % Suomen väestöstä, vuonna 2040 jo 46 %. Vastaava luku tänä vuonna on 41 %, kun vuoden 2009 lopussa se oli 38 %. Kunnat tulevat jakautumaan entistä selkeämmin muuttotappio- ja muuttovoittokuntiin. Vaikka merkittävät vaikutukset kunnille toteutuvat nykyennusteen mukaan noin 20 vuoden kuluttua, niihin on reagoitava nyt.
Jo vuosia kestäneen paineen ja epävarmuuden keskellä kunnat ovat pystyneet sopeuttamaan talouksiaan ja leikkaamaan kustannuksia. Toivottavaa olisi, ettei niiden tehtäväkenttää jo muutenkin haastavassa tilanteessa laajennettaisi ilman lisärahoitusta. Esimerkiksi julkisuudessa pyöriteltyjen hoitajamitoitusten muuttaminen kertalaakista ilman siirtymäaikoja tulisi kunnille kalliiksi.
Kuntarahoitus on perustehtävänsä kautta ollut jo 30 vuotta kuntien kumppanina rakentamassa Suomen hyvinvointia, hyvinä ja huonoina päivinä. Viime vuosina olemme lisäksi tehneet yhteistyötä erilaisissa hankkeissa, joilla luodaan maamme tulevaisuuden menestystä.
Menestys rakennetaan tiimipelillä, minkä Huuhkajatkin osoittivat. Joku on joskus sanonut, että tiimi ei ole joukko ihmisiä, jotka tekevät työtä yhdessä. Se on joukko ihmisiä, jotka luottavat toisiinsa. Haluan kiittää henkilöstöämme antoisasta vuodesta, sitoutuneisuudesta ja tiimipelaamisesta. Kiitos myös asiakkaillemme ja kumppaneillemme luottamuksesta asiantuntijuuttamme kohtaan. Jatketaan hyvää tiimipeliä myös ensi vuonna.
Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj
Twitter @EsaKallio1