Inflaatio kiihtyi Yhdysvalloissa odotettua enemmän
Yhdysvaltojen massiivinen talouden elvytysurakka on kasvattanut huolta inflaatiosta. Huhtikuussa inflaatio kiihtyi USA:ssa jo yli neljään prosenttiin, mikä oli selvästi odotuksia korkeampi lukema.
– Kysyntä virkoaa varsin nopeasti, mutta talouden tarjontapuoli toipuu pandemian poikkeusoloista hitaammin. Monet yritykset varautuivat talvikaudella heikompaan menekkiin, ja nyt on ilmennyt pullonkauloja toimitusketjuissa. Kysynnän ja tarjonnan elpymisen eritahtisuus aiheuttaa väliaikaisia inflaatiopaineita. Myös energian ja raaka-aineiden hintojen palautuminen vuoden takaisesta romahduksesta nostattaa nyt inflaatiolukuja, analysoi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin tehtävä vaikeutuu, jos koronasta toipuva talous kaipaa yhä rahatalouden elvytystä, mutta inflaatio-odotusten hillintä alkaa jo vaatia puheita korkojen nostamisesta.
– Yhdysvaltojen korkonäkymä säilyy epävarmana, kunnes saamme enemmän näyttöä siitä, onko kuluttajahintojen nousussa aineksia pysyvämpään inflaatio-ongelmaan, Vesala jatkaa.
Eurooppa seuraa Yhdysvaltoja, mutta maltillisesti
Inflaatio on jo kiihtynyt ja kiihtyy jatkossakin myös Euroopassa, mutta selvästi maltillisemmin kuin Yhdysvalloissa. Mikäli elvytyspolitiikka onnistuu ja talous toipuu lähivuosina pandemiaa edeltäneelle bkt:n kasvu-uralle, EKP:lle avautuu mahdollisuus alkaa normalisoida korkotasoa. Pitkät korot ovatkin jo kääntyneet maltilliselle nousutrendille.
– Talouden ylikuumenemisen riski on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin Yhdysvalloissa, ja siksi myös korkojen nousupotentiaali on selvästi vähäisempi. Näillä näkymin ensimmäiset koronnostot voisivat ajoittua vuodelle 2023, mutta tällainen näkymä kuitenkin edellyttää nykyisten kasvuodotusten toteutumista, Vesala sanoo.
Kuntatalouden lähivuosien näkymä hieman kohentunut – haasteita silti riittää
Suomen talous on kestänyt alkuvuoden epidemia-aallon odotuksia paremmin, ja myös työllisyydessä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Koronakriisin kauaskantoisimpia ongelmia ovat pitkäaikaistyöttömyyden merkittävä nousu ja toisaalta työllisyyden resurssirajoitteet; osaavasta työvoimasta uhkaa tulla pulaa jo talouden elpymisvaiheessa.
Uusi kuntatalousohjelma kertoo kuntatalouden lähivuosien näkymän kohentuneen: rahoitusalijäämän ennustetaan olevan vuosina 2021–2024 aiempia arvioita pienempi. Arviot verotulojen kehityksestä ovat parantuneet ja vuosikate riittää aiempaa paremmin kattamaan kuntien investointitarpeita. 2020-luvun suuret haasteet – ilmastonmuutos, huoltosuhteen nousu ja alueiden eriytyminen – eivät kuitenkaan hellitä vaan edellyttävät palvelurakenteen jatkuvaa sopeuttamista ja valmiutta yhteistyöhön.