Kuntarahoitus-konsernin puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2023: Liiketoiminta kehittyi vakaasti epävarmassa markkinatilanteessa

Kuntarahoitus-konsernin puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2023: Liiketoiminta kehittyi vakaasti epävarmassa markkinatilanteessa

Kuntarahoitus Oyj
Puolivuosikatsaus
7.8.2023 klo 13.00

Tämä on tiivistelmä Kuntarahoitus-konsernin 7.8.2023 julkistetusta puolivuosikatsauksesta. Täydellinen puolivuosikatsaus taulukoineen on saatavilla tämän tiedotteen liitteenä ja yhtiön verkkosivuilla www.kuntarahoitus.fi.

Kuntarahoitus-konserni julkaisee Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisen konsernin riski- ja vakavaraisuustietojen julkistamista koskevan selvityksen (Pilari III) kesäkuun 2023 lopun tilanteesta viikolla 32.

Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin alkuvuodesta 2023

• Konsernin tammi–kesäkuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 81 miljoonaa euroa (74 miljoonaa euroa). Se kasvoi vertailuvuodesta, ja oli 9,3 % suurempi kuin vuotta aiemmin (vuotta aiemmin liikevoitto ilman käyvän arvonmuutoksia pieneni 31,0 %). Liikevoiton kasvuun vaikuttivat vertailukauden kuluihin sisältynyt merkittävä kertaluonteinen kulu sekä korkokatteen runsaan 2 %:n kasvu.
• Katsauskauden kulut olivat 43 miljoonaa euroa (48 miljoonaa euroa). Ilman vertailukauteen sisältyviä kertaluonteisia eriä kulut olivat lähes 14 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kulukasvua selittää suurelta osin Kuntien takauskeskukselle maksettavan takausprovision lähes nelinkertaistuminen, joka johtui Kuntien takauskeskuksen ilmoittaman laskentamenetelmän muutoksesta. Takausprovisio on korvaus Kuntien takauskeskukselle Kuntarahoituksen varainhankinnalle antamasta takauksesta.
• Liikevoitto oli 77 miljoonaa euroa (91 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat katsauskaudella -5 miljoonaa euroa (16 miljoonaa euroa).
• Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) vahvistui edelleen, ja se oli kesäkuun lopussa 11,9 % (11,6 %).
• Konsernin CET1-vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli kesäkuun lopussa 101,3 % (97,6 %). CET1-vakavaraisuus oli selvästi korkeampi kuin 13,9 %:n vaaditut pääomapuskurit huomioiva kokonaisvakavaraisuusvaatimus. Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus ovat samalla tasolla CET1-vakavaraisuuden kanssa, 101,3 % (97,6 %).
• Sodan ja inflaatio-odotusten aiheuttaman epävarmuuden johdosta konserni on varautumistoimenpiteenä ylläpitänyt normaalia suurempaa likviditeettipuskuria. Inflaation kiihtymisen seurauksena nousseella markkinakorkotasolla on ollut positiivisia vaikutuksia konsernin korkokatteeseen. Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan ei ole ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia konsernin toimintaan.
• Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli kesäkuun lopussa 31 530 miljoonaa euroa (30 660 miljoonaa euroa), ja se kasvoi 2,8 % (2,6 %). Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus pieneni ja oli tammi–kesäkuussa 1 931 miljoonaa euroa (2 153 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus oli 1 198 miljoonaa euroa (1 457 miljoonaa euroa).
• Kesäkuun lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 3 814 miljoonaa euroa (3 251 miljoonaa euroa) sekä yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 1 875 miljoonaa euroa (1 734 miljoonaa euroa). Asiakkaat ovat ottaneet vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen erittäin hyvin vastaan ja rahoituksen yhteismäärä kasvoi 14,1 % (14,6 %) vertailukauteen verrattuna.
• Pitkäaikainen uusi varainhankinta oli tammi–kesäkuussa 7 118 miljoonaa euroa (5 962 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli kesäkuun lopussa 41 018 miljoonaa euroa (40 210 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan osuus oli 37 919 miljoonaa euroa (35 560 miljoonaa euroa). Kuntarahoitus päätti maksaa takaisin katsauskaudella Euroopan keskuspankin kohdennettuun pidempiaikaiseen rahoitusoperaatioon (TLTRO III) liittyvät velat. Velkojen yhteismäärä oli 2 000 miljoonaa euroa.
• Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva ja se oli kesäkuun lopussa 11 323 miljoonaa euroa (11 506 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli katsauskauden lopussa 253 % (257 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 127 % (120 %).
• Muutos näkymiin loppuvuodelle 2023: Kuntarahoitus-konserni arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai suurempi (tilinpäätöstiedote 2022: samantasoinen) kuin vuonna 2022. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät loppuvuodelle 2023.

Tuloksen ja katsauskauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2022 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2022 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio:

”Talouden epävarmuus jatkui vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Venäjän hyökkäyssotaa seurannut energiakriisi sekä elinkustannusten nousu aiheuttivat huolta ja vaikeuttivat taloustilannetta. Kuntarahoituksen toiminta jatkui vakaana ja toteutimme tehtäväämme asiakkaidemme edullisen rahoituksen turvaajana.

Kuntien taloustilanne on vielä tänä vuonna verrattain hyvä. Niin sanotut verohännät tukevat kuntataloutta hetkellisesti, mikä näkyi katsauskaudella kuntien odotetusti edellisvuotta pienempänä rahoitustarpeena. Vuoden alussa toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden rahoituksen kysyntä pysyi ennakoidusti matalana.

Valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyvät rahoitustarpeet olivat hieman korkeammat vuodentakaiseen verrattuna. Tämän sektorin asiakkaat ovat jo useamman vuoden ajan kärsineet rakentamisen kustannusten noususta, mikä on hidastanut hankkeiden etenemistä.

Markkinaturbulenssi – kohonneet korkokustannukset ja inflaatio – eivät ole suoraan vaikuttaneet Kuntarahoituksen liiketoimintaan. Varainhankintamme on pysynyt vakaana ja pääsymme pääomamarkkinoille on ollut vahvaa koko alkuvuoden ajan. Kahdeksas vihreä joukkovelkakirjalainamme sai helmikuussa erinomaisen vastaanoton.

Olemme tänäkin vuonna, yhä jatkuvan epävarmuuden keskellä, toteuttaneet perustehtäväämme ja pystyneet takaamaan asiakkaillemme edullisen rahoituksen.”

Konsernin avainluvut:

* Vaihtoehtoinen tunnusluku.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953 

Harri Luhtala
johtaja, talous
puh. 050 592 9454

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on noin 48 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Liite

• Kuntarahoitus Puolivuosikatsaus 2023