Kotimainen kysyntä on elpynyt rivakasti maaliskuun sulkutilan jälkeen, arvioi pääekonomistimme Timo Vesala Kuntarahoituksen vuoden kolmannessa suhdanne-ennusteessa. Pandemiaa edeltänyt bkt-taso saavutettiin ennakoitua nopeammin, ja myös investointirohkeus on toipunut vauhdilla.
Alkuvuoden odotettua voimakkaamman kasvuhumauksen vuoksi nostamme arviotamme vuoden 2021 bkt-kasvusta 3,2 prosenttiin. Kuluvan vuoden kasvuperinnön siivittämänä bkt-kasvun odotetaan yltävän 3,0 prosenttiin vuonna 2022 ja hidastuvan 1,8 prosenttiin vuonna 2023.
Kansainvälisesti näkymä ei ole yhtä seesteinen: maailmantalouden suhdannekuvaajat ennakoivat, että kasvuhuippu on jo ohitettu. Kyse ei välttämättä silti ole dramaattisesta muutoksesta, pääekonomisti Vesala huomauttaa.
– Näyttää siltä, että maailmantalous toipui pandemiasta odotettua etupainotteisemmin. Toisaalta voi olla, että talouden tarjontapuolen ”palautumiskitkoja” on aliarvioitu.
Osa-aikaiset työtehtävät selittävät työllisten määrän nopeaa toipumista – työtunneissa palautuminen vielä kesken
Työllisyys on ollut talousvuoden suurimpia yllättäjiä. Työllisyysasteen trendiluku on noussut pandemiaa edeltäneelle huipputasolle 72,7 prosenttiin, ja avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä. Rivakkaa elpymistä selittää osa-aikaisten työtehtävien kasvu, kertoo pääekonomisti Vesala.
– Kokonaisuutena tehdyt työtunnit ovat edelleen pandemiaa edeltäneen tason alapuolella. Työ jakaantuu siis useammalle tekijälle.
Talouden nopea toipuminen on luonut työmarkkinoille merkittäviä pullonkauloja: monilla aloilla akuutti työvoimapula rajoittaa jo tuotannon kasvua.
– Osittain kyse on osaamisvajeesta. Pandemian aikana hävinneiden työpaikkojen tilalle syntyy uusia, mutta hieman erilaisia työpaikkoja. Samalla osaamisvaatimukset muuttuvat, Vesala kertoo.
Talouden uudistuminen voi vauhdittaa alueiden eriytymistä
Työvoiman tarpeessa on myös alueellisia eroja. Työmarkkinoiden imu on muuta maata vaimeampaa Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, kun taas väestöpohjaan suhteutettuna eniten avoimia työpaikkoja on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapissa. Kunnissa ja kuntayhtymissä työvoiman tarve on viimeisen vuoden aikana kasvanut jopa yksityisiä aloja enemmän.
– Pohjanmaalla kyse on nimenomaan työvoimapulasta, sillä työttömyys on koko maan keskiarvoa selvästi matalampi. Kainuussa ja Lapissa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat näyttävät erityisen vaikeilta: avoimia työpaikkoja on paljon, mutta niin on myös työttömiä.
Kun talous uudistuu, alueiden erot voivat kasvaa entisestään.
– Alueet, joilla on paljon koulutettua aktiiviväestöä, saavat alkavasta nousukaudesta eniten irti, Vesala arvioi.
Soten käytännön kysymykset sotkevat kuntatalouden näkymää
Suhdannetilanteen koheneminen heijastuu positiivisesti myös kuntatalouteen: työllisyys ja palkkasumma ovat kehittyneet odotettua paremmin, ja verotuloja kertyy ennakoitua enemmän. Vaikka suhdannetilanne on suotuisa, eivät kuntien rakenteelliset haasteet ole hävinneet mihinkään, muistuttaa toimitusjohtajamme Esa Kallio.
– Väestön ikärakenteen voimakas muutos ja aktiiviväestön väheneminen ovat monissa kunnissa krooninen uhka talouden kantokyvylle.
Myös sote-uudistus ja sen käytännön läpivienti ovat kuntataloudelle iso urakka.
– Epävarmuutta liittyy niin kuntakohtaisiin vaikutusarvioihin kuin toimintojen siirtoon. Samalla kuntien pitäisi kiinnittää verotuksen taso jo uudistuksen jälkeiseen aikaan, vuodelle 2023 asti. Tämä on erittäin hankala tehtävä. Uudistus ei myöskään vähennä kuntien investointitarpeita läheskään niin paljon kuin se pienentää käyttötaloutta. Jatkossa kuntien pitkän aikavälin investointikyvystä huolehtiminen on entistä tärkeämpää, Kallio tiivistää.
Lisätietoja:
Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229